|
|
|
Hankekoodi: S20726
Hankkeen nimi: Monni Online - ohjauksellista tukea perusopetuksen päättövaiheeseen ja nivelvaiheen siirtymään
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Valteri-koulu
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2718015-2
Jakeluosoite: Liuskekatu 1
Puhelinnumero: 029 533 2121
Postinumero: 50130
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.valteri.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SERGEJEFF JOHANNA MAARIA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjaava opettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.sergejeff(at)valteri.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 533 2110
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koulutuksen keskeyttäminen perusasteella tai toisella asteella on merkittävä syy nuorten syrjäytymiskehitykseen. Koulutusjärjestelmän rakenteet pitävät sisällään elementtejä, jotka aiheuttavat osalle nuorista syrjäytymisriskin ja jotka olisivat osittain vältettävissä tarjoamalla joustavampia oppimispolkuja sekä henkilökohtaisempaa ohjausta.
Monni Online hankkeen tavoitteina on
1. Kartoittaa Pohjois- ja Etelä Savon tilannetta sekä poikkeuksellisin opetusjärjestelyin etenevien oppilaiden ja koulupudokkaiden että heille suunnattujen palvelujen ja jako-opintoväylien osalta.
2. Luoda ja pilotoida Etelä- ja Pohjois-Savon alueella eri sektoreiden välistä, yhteistyöhön perustuvaa ja osittain verkossa toimivaa mallia, jolla tuetaan erityisesti niitä kotona opiskelevia tai räätälöityjä oppimispolkuja kulkevia perusopetuksen päättövaiheen oppilaita, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa tai, joiden heikko perusopetuksen päättötodistus esitää heitä pääsemästä haluamalleen koulutusalalle. Tuetuilla ja yksilöllisillä oppimispoluilla pyritään varmistamaan oppilaiden opintojen eteneminen, päättötodistuksen saaminen/parantaminen sekä heidän hakeutumisensa ja sitoutumisensa jatko-opintoihin.
3. Monipuolistaa verkko-ohjauksen ja -opetuksen menetelmiä ja etsiä vaihtoehtoisia paikkoja opintojen suorittamiselle ja tuen saamiselle (mm. yhteistyö paikallisten Ohjaamojen, etsivän nuorisotyön ja työpajojen kanssa).
4. Tiivistää nivelvaiheen yhteistyötä oppilaitosten välillä mm. laatimalla yksilölliset siirtymäsuunnitelmat.
5. Pilotoida henkilökohtaisten neuropsykiatristen valmentajien käyttöä nivelvaiheen siirtymän tukena.
6. Tehdä tapauskuvausten pohjalta toiminnalle kustannus-hyötyanalyysi kunnallisen päätöksenteon avuksi.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat
1. Sellaiset peruskoulun päättövaiheen oppilaat, jotka tarvitsevat yksilöllisiä ja räätälöityjä oppimispolkuja saadakseen perusopetuksen päättötodistuksen ja jatkaakseen opintojaan toisella
asteella.Tällaisia ovat mm. psyykkisistä, sosiaalisista tai terveydellisistä syistä osittain tai kokonaan kotona opiskelevat nuoret, osa sijaishuollon piirissä olevista nuorista sekä sellaiset putoamisvaarassa olevat oppilaat, jotka opiskelevat omalla oppimispolullaan vahvasti tuettuna.
2. Heikon päättötodistuksen vuoksi jatko-opinnoista syrjäytymässä olevat nuoret ja nuoret, joiden oppivelvollisuus on jo päättynyt, mutta päättötodistus on jäänyt saamatta.
3. Maahanmuuttajanuoret
4. Nuorten opintoja ja elämänhallintaa tukevien lähiaikuisten verkostot (ns. Actionryhmät). Tähän ryhmään kuuluvat mm.
-Nepsy-valmentajat,
-nuorten huoltajat,
-perusopetuksen koulut (erityisesti opot ja erityisopettajat),
-toisen asteen oppilaitokset (erityisesti Valma-ryhmät,
-nuorisotoimen edustajat mm. paikalliset Ohjaamot ja työpajat sekä etsivä nuorisotyö.
Hankkeen aikataulu ja toimenpiteet
Hanke kestää 1.11.2016 - 31.12.2018 ja etenee neljässä osittain päällekkäisessä vaiheessa:
A. Alkukartoitus, oppilaiden valinta sekä yhteistyöverkoston vahvistaminen (11/2016 - 7/2017)
Kehittämistoiminta pohjautuu alkukartoitukselle, jossa selvitetään Pohjois- ja Etelä-Savon alueella poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä perusopetuksen päättövaiheessa tarvitsevien nuorten määrä ja sijainti sekä kartoitetaan, millaisia etenemispolkuja ja tukirakenteita heille on olemassa sekä opetustoimen että sosiaali- ja nuorisotoimen sektoreilla. Alkukartoituksessa hyödynnetään sähköisiä työkaluja, joista saatua informaatiota täydennetään tarvittaessa selventävillä kyselyillä ja haastatteluilla. Kartoituksen avulla saadaan paikannettua ne nuoret, jotka ovat mukana toisessa vaiheessa alkavassa opiskelu- ja tukitoiminnassa. Ryhmän muotouduttua valitaan nuorille omat valmentajat ja aloitetaan heidän kouluttamisensa hankkeen toimintatapaan.
B. Verkko-opintojen suorittaminen (8/2017 - 5/2018)
Mallin pilotointi käynnistyy rakentamalla jokaisen nuoren tueksi oma Action- eli tukiryhmä, johon kuuluu nuoren lisäksi mm. huoltaja, edustajia nuoren lähettävästä tahosta (perusopetus, Valma-ryhmä tai työtoiminta), henkilökohtainen neuropsykiatrinen valmentaja, tarvittaessa paikallisen Ohjaamon tai etsivän nuorisotyön yhteyshenkilö sekä projektipäällikkö/projektityöntekijä (Valteri). Yhdessä nuoren ja ryhmän kanssa laaditaan lukuvuoden kestävä toimintasuunnitelma, johon kirjataan tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu liittyen mahdollisesti puuttuviin perusopetuksen opintoihin, korotettaviin arvosanoihin, henkilökohtaiseen valmennukseen jne. Pilotointivaiheessa hankkeen toimijat yhteistyössä tukiryhmän kanssa vastaavat jokaisen hankkeeseen mukaan valitun nuoren yksilöllisen toimintasuunnitelman seurannasta ja päivittämisestä. He ovat lisäksi säännöllisesti yhteydessä nuoriin henkilökohtaisten ja pienryhmäohjausten tiimoilta, joko verkossa tai yhteisissä tapaamisissa ja tukevat opinnoissa edistymistä.
Hankkeessa mukana olevilla toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää Otavan Opiston nettiperuskoulun Muikku-oppimisympäristöä sekä siellä olevia materiaaleja suorittaakseen puuttuvia perukouluopintoja tai korottaakseen päättötodistuksen arvosanoja. Hankkeen aikana Otavan Opiston nettiperuskoulun aineenopettajat kehittävät ja pilotoivat juuri tätä kohderyhmää paremmin tukevia menetelmiä ja oppimispolkuja eri kurssien sisälle. Tämä kehitystyö kohdistetaan hankkeeseen valittujen oppilaiden tarpeisiin rakentamalla heille yksilöllisiä oppimispolkuja. Kehittämistyötä tehdään sekä pedagogisesta että oppimateriaalien näkökulmasta. Otavan Opisto järjestää myös verkkovälitteistä aineenopetusta sekä nonstop-kursseina että ryhmäkursseina. Joustavien verkko-opintojen myötä opinnot etenevät oppilaan terveydentilan ja voimavarojen sallimalla tavalla. Oppilas voi suorittaa opintojaan fyysisesti yhdessä sovitussa paikassa esim. paikallisessa Ohjaamossa, työpajassa tai kotona.
C. Siirtymän tukeminen (1/2018 - 12/2018)
Neuropsykiatrisella yksilövalmennuksella tuetaan nuorten omatoimisuutta ja voimautumista omassa elämässään niin, että jatko-opintoihin siirtyminen helpottuu. Hankkeessa mukana olevat valmentajat muodostavat pilotissa vertaisryhmän, jonka toimintaa mentoroidaan ja ohjataan. Valmentajien toimintaa dokumentoidaan suunnitelmallisesti ja pyritään selvittämään sen vaikutukset nuoren siirtymän onnistumiselle. Lisäksi siirtymää jatko-opintoihin tuetaan kohdentamalla nuorille oppilaanohjauksellisia palveluja (mm. räätälöidyt kokeilut, henkilökohtaiset keskustelut, testaukset) ja jatkamalla Action-ryhmän toimintaa tarpeen mukaan. Toisen asteen yhteistyöverkoston (Esedu, Sakky, Sami ja Luovi) kanssa etsitään yhteistyössä nuorille sopivimmat opiskelupaikat sekä tuetaan heidän opintojensa aloittamista mm. laatimalla siirtymäsuunnitelmat. Yhteistyötä tehdään tiiviisti mm. Valma-ryhmien kanssa. Myös Nepsy-valmentajat jatkavat yksilövalmennuksia syksyllä 2018.
D. Mallin levittäminen sekä kustannus-hyötyanalyysin tekeminen(8/2018 - 12/2018)
Tulokset ja pitkän aikavälin vaikutukset
Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jonka avulla voidaan räätälöidä yksilöllisiä ja vahvasti tuettuja oppimisen polkuja perusopetuksesta toiselle asteelle. Hankkeessa kehitetty toimintamalli on monistettavissa laajempaan alueelliseen sekä valtakunnalliseen käyttöön. Mallin levittämisessä hyödynnetään valtakunnallisesti toimivaa Oppimis- ja ohjauskeskus Valteria (6 toimipistettä sekä ohjaustoiminnan valtakunnallinen kattavuus), Otavan Opistoa, Ohjaamo-hanketta sekä Monni Online -hankkeessa toimivaa yhteistyöverkostostoa toisen asteen oppilaitoksineen. Toiminta pyritään juurruttamaan osaksi nuorten tukipalvelujärjestelmää. Levittämistä tehdään aiheeseen liittyvissä koulutustilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti. Lisäksi hankkeen mallia sekä tuloksia esitellään toimijoiden kansainvälisissä verkostoissa ja toiminnoissa. Toiminnan kustannusvaikutuksia selvitetään case-tapausten kustannus-hyöty-analyysin avulla.
Hankkeella on neljä varsinaista kohderyhmää:
1. Sellaiset peruskoulun päättövaiheen oppilaat, jotka tarvitsevat yksilöllisiä ja räätälöityjä oppimispolkuja saadakseen perusopetuksen päättötodistuksen ja jatkaakseen opintojaan toisella
asteella.Heidän siirtymisensä perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen vaatii moniammatillista ohjausta ja perheen ulkopuolisia tukitoimia. Tällaisia ovat mm. psyykkisistä, sosiaalisista tai terveydellisistä syistä osittain tai kokonaan kotona opiskelevat nuoret, osa sijaishuollon piirissä olevista nuorista sekä sellaiset putoamisvaarassa olevat oppilaat, jotka opiskelevat omalla oppimispolullaan vahvasti tuettuna.
2. Heikon päättötodistuksen vuoksi jatko-opinnoista syrjäytymässä olevat nuoret ja nuoret, joiden oppivelvollisuus on jo päättynyt, mutta päättötodistus on jäänyt saamatta.
3. Maahanmuutajanuoret
4. Nuorten opintoja ja elämänhallintaa tukevien lähiaikuisten verkostot (ns. Actionryhmät. Tähän ryhmään kuuluvat mm.
-Nepsy-valmentajat
-nuorten huoltajat
-perusopetuksen koulut (erityisesti opot ja erityisopettajat)
-toisen asteen oppilaitokset (erityisesti Valma-ryhmät)
-nuorisotoimen edustajat mm. paikalliset Ohjaamot ja etsivä nuorisotyö.
Tässä hankkeessa pilottiryhmään (kohdat 1 ja 2) valitaan mukaan 15 - 20 nuorta sekä heidän lähiverkostonsa (kohta 3). Pilottiryhmään tulevat nuoret tavoitetaan hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtävän kartoituksen avulla, jossa selvitetään Pohjois- ja Etelä-Savon alueella em. kohderyhmään kuuluvien nuorten määrää sekä heidän koulu- ja opintopolkujaan. Ammatillisten lähiaikuisten sekä henkilökohtaisten valmentajien verkostoitumista tuetaan ja yhdenmukaisia toimintatapoja luodaan tapaamisten sekä perehdyttämisen ja yhteismentoroinnin avulla.
Hankkeen välillisiä kohderyhminä ovat Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin eri toimipisteiden sekä Otavan Opiston henkilöstö sekä kuntien sivistystoimen, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen edustajat sekä kuntapäättäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 182 903
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 001
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 261 288
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 231 428
Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Mikkelin, Kuopion, Ylä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Siilinjärvi, Mikkeli, Kuopio, Pieksämäki, Varkaus, Savonlinna, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hankkeessa mallinnetaan tuettua verkkovälitteistä oppimisen ja ohjauksen polkua, jossa suurin osa toiminnasta tapahtuu verkossa hyödyntämällä sähköisiä oppimateriaaleja sekä videoneuvetteluyhteyksiä. Myös asiantuntijaverkostojen tapaamisissa hyödynnetään verkon mahdollisuuksia. Osallistujien kouluttautumisen seurauksena heidän tietonsa ja ymmärryksensä kestävästä kehityksestä lisääntyy ja he osaavat tehdä luonnonvarojen käytön osalta kestävämpiä ratkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 7 |
| Hankkeessa mallinnetaan tuettua verkkovälitteistä oppimisen ja ohjauksen polkua, jossa suurin osa toiminnasta tapahtuu verkossa hyödyntämällä sähköisiä oppimateriaaleja sekä videoneuvetteluyhteyksiä. Myös asiantuntijaverkostojen tapaamisissa hyödynnetään verkon mahdollisuuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Osallistujien kouluttautumisen seurauksena heidän tietonsa ja ymmärryksensä kestävästä kehityksestä lisääntyy ja he osaavat tehdä luonnonvarojen käytön osalta kestävämpiä ratkaisuja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Sähköisen oppimateriaalin ja sähköisen oppimisymoäristön hyödyntäminen vähentää ympäristölle liikkumisesta sekä materiaalituotannosta koituvaa rasitusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 0 |
| Koska hankkeessa hyödynnetään digitaalisia materiaaleja ei jätettä juuri synny. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Osallistujien kouluttautumisen seurauksena heidän tietonsa ja ymmärryksensä kestävästä kehityksestä lisääntyy ja he osaavat tehdä energian käytön osalta kestävämpiä ratkaisuja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 0 |
| Hankkeessa hyödynnetään paikallisia palveluja sekä tuetaan oppijoita valitsemaan paikallisesta koulutustarjonnasta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 0 |
| Hankkeen painopisteenä on jo perusopetuksen aikana syrjäytymässä olevien oppijoiden uudenlainen ohjauksellinen tukeminen sekä siltaaminen kohti ammattia. Jopa yksittäisten onnistuneiden poluttamisten avulla saadaa tuotettua merkittävää henkistä ja taloudellista hyötyä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 0 |
| ankkeessa mallinnetaan tuettua verkkovälitteistä oppimisen ja ohjauksen polkua, jossa suurin osa toiminnasta tapahtuu verkossa hyödyntämällä sähköisiä oppimateriaaleja sekä videoneuvetteluyhteyksiä. Myös asiantuntijaverkostojen tapaamisissa hyödynnetään verkon mahdollisuuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 0 |
| Hankkeella pyritään edistämään osallistujien yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin sekä katkaisemaan alkanut syrjäytymiskehitys. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 0 |
| Hankkeella pyritään lisäämään kaikkien oppijoiden tasa-arvoisia koulutuksellisia mahdollisuuksia ja luomaan uusia polkuja sellaisille oppijoille, joitka tavitsevat räätälöityjä ohjausratkaisuja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 0 |
| Hankkeen tuella pyritään edistämään eritystä tukea tarvitsevien nuorten mahdollisuuksia täysivaltaiseen yhteiskunnan jäsenyyteen uusien pedagogisten ja kuntoutyksellisten innovaatioiden avulla. Sen avulla pyritään myös lisäämään suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Osallistujien kouluttautumisen seurauksena heidän tietonsa ja ymmärryksensä kestävästä kehityksestä lisääntyy ja he osaavat tehdä kulttuuriympäristön säilyttämisen näkökulmasta toimivampia ratkaisuja. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Koulutuksen keskeyttäminen perusasteella tai toisella asteella on merkittävä syy nuorten syrjäytymiskehitykseen. Koulutusjärjestelmän rakenteet pitävät sisällään elementtejä, jotka aiheuttavat osalle nuorista syrjäytymisriskin ja jotka olisivat osittain vältettävissä tarjoamalla joustavampia oppimispolkuja sekä henkilökohtaisempaa ohjausta. Tähän tarpeeseen pyrittiin vastaamaan Monni Online –hankkeessa yhdistämällä kahden valtakunnallisesti toimivan oppilaitoksen vahvuudet: Valterin oppimisen tukemisen osaaminen ja Otavian verkko-opetuskokemus.
Alueellisen kokonaiskuvan luomista varten Monni Online hankkeessa kartoitettiin Pohjois- ja Etelä- Savon tilannetta sekä poikkeuksellisin opetusjärjestelyin etenevien oppilaiden että heille suunnattujen palvelujen ja jako-opintoväylien osalta. Haastattelututkimuksessa, joka tehtiin kaikissa alueen yläkouluissa, löydettiin alueelta 174 oppilasta, joiden opinnot olivat vaarassa keskeytyä runsaiden poissaolojen vuoksi. Koulujen hankaluutena oli löytää keinoja, joilla näiden oppilaiden opintoja olisi voitu joustavasti räätälöidä ja auttaa heitä etenemään kohti toista astetta. Raportti kuntakartoituksesta löytyy täältä https://monnionlinefi.files.wordpress.com/2017/10/monni_online_raportti.pdf
Em. kohderyhmää varten hankkeessa luotiin ja pilotoitiin Etelä- ja Pohjois-Savon alueella eri sektoreiden välistä, yhteistyöhön perustuvaa ja osittain verkossa toimivaa mallia, jolla tuettiin neljääkymmentäyhtä kotona opiskelevaa tai räätälöityä oppimispolkua kulkevaa perusopetuksen päättövaiheen oppilasta. Tuetuilla ja yksilöllisillä oppimispoluilla pyrittiin varmistamaan oppilaiden opintojen eteneminen, päättötodistuksen saaminen sekä heidän hakeutumisensa ja sitoutumisensa jatko-opintoihin. Jokaiselle oppilaalle tehtiin henkilökohtainen suunnitelma, jonka tavoitteena oli perusopetusvaiheen opintojen saaminen päätökseen. Nuorta tukemaan perustettiin yhteistyöryhmä, johon kuuluivat oppilas, huoltajat, koulun edustajat ja muut oppilaan kanssa monialaisesti toimivat ammattilaiset. Opintojen etenemistä seurattiin ja tuettiin yhdessä. Yhdeksännen luokan kevään ja toisen asteen syksyn välisenä aikana pilotoitiin henkilökohtaisten neuropsykiatristen valmentajien käyttöä nivelvaiheen siirtymän tukena.
Valituista 41 oppilaasta 20 sai opintonsa päätökseen hankkeen aikana. Heistä 17 jatkoi toisen asteen koulutukseen, jonne siirtymistä tukemaan heille tehtiin siirtosuunnitelmat. Osa oppilaista jatkaa opintojaan edelleen tuettuina kohti päättötodistusta. Suurin osa hankkeen aikana päättötodistuksen saaneista oppilaista jatkoi opintojaan ammatillisissa oppilaitoksissa, yksi siirtyi suoraan ammattikorkeakouluun ja kaksi oppilasta jatkoi opintojaan lukiossa. Oppilaiden lähtökohdat huomioiden hankkeen voidaan katsoa onnistuneen hyvin päättötodistuksen saaneiden oppilaiden tukemisessa sekä kiinnittämisessä jatko-opintoihin.
Hankkeessa opiskelleet oppilaat suorittivat Muikku-oppimisympäristössä yhteensä 178 kurssia. Kurssien suorittamista tuettiin mm. pitämällä yhteensä 41 ryhmä- ja tukikurssia sekä Otavian aineenopettajien että projektityöntekijöiden toimesta. Lisäksi tuotettiin 10 kokonaan uutta perusopetusikäisille soveltuvaa kurssia Muikkuun. Muikku-oppimisympäristöä muokattiin visuaalisemmaksi sekä selkeämmäksi niin opettajien kuin oppilaidenkin toiveiden pohjalta. Lisäksi sisältöjä muokattiin paremmin perusopetusikäisiä palveleviksi.
Hankkeeseen osallistuneista oppilaista 13 osallistui neuropsykiatrisen valmentajan yksilövalmennukseen. Toiminnasta saadut tulokset olivat lupaavia ja sekä vanhempien että nuorten kokemukset positiivisia. Näytti siltä, että yksilöllinen tuki, joka valmisti siirtymään 9-luokan keväästä toisen asteen alkutaipaleen yli, oli hyödyllistä oppilaille, joilla on muita suurempi riski jäädä pois opinnoista. Haastavinta hankkeessa oli saada oppilaan yhteistyöryhmässä toimivat monialaiset ammattilaiset sitoutumaan säännöllisiin tapaamisiin sekä riittävään tukeen.
Hankkeen aikana tietoisuus kouluakäymättömistä oppilaista sekä heidän tilanteestaan Suomessa on lisääntynyt merkittävästi. Toimintakauden aikana järjestettiin useita paikallisia, alueellisia sekä valtakunnallisia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa kehitettyä toimintamallia pidettiin hyvänä oppilaiden, vanhempien sekä koulujen näkökulmasta ja toimintaa jatketaan hankerahoituksen päätyttyä Valterin sekä Otavian toimesta. Hankkeessa tuotettu opas koulunkäynnin tueksi on levinnyt laajalle ja löytyy sähköisenä mm. hankkeen verkkosivuilta. Samoin hankkeen varoin suomeksi käännetty koulupoissaolojen syiden kartoitustyökalu ISAP leviää valtakunnalliseen käyttöön.