|
|
|
Hankekoodi: S20750
Hankkeen nimi: KOODI - Kokeilukulttuurilla kohti digiajan tasavertaisuutta
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.7.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D, PL 181
Puhelinnumero: 0153 5561
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pulkkinen Pekka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.pulkkinen(at)mamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406300341
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
KOODI – Kokeilukulttuurilla kohti digiajan tasavertaisuutta -hankkeen tavoitteena on edistää tasavertaisuutta digitalisoituvilla työ- ja koulutusurilla ja vähentää sukupuolten mukaista eriytymistä.
Tavoitteeseen pyritään sekä hyödyntämällä että kehittämällä kokeilukulttuuria. Kokeilukulttuuri tarkoittaa käytännön ongelmien ratkaisua, tekemällä oppimista ja yhteiskehittelyä. Tulokset syntyvät onnistumisten ja epäonnistumisten kautta, hallittuina kokeiluina. Keskeistä kokeilukulttuurissa on osallisuus; mukaan ideoimaan ja tekemään otetaan ne, joita asia koskee.
Hankkeessa kokeilukulttuuri näkyy erityisesti hackathon-menetelmän soveltamisena. Hackathon on lyhytkestoinen, kokeileva ja monialainen tapahtuma, jossa osallistujat kehittävät yhdessä ratkaisuja arjen tai työelämän ongelmiin. Ratkaisujen mahdollistajana toimii useimmiten teknologia. Tapahtuma yhdistää kohderyhmän edustajia sekä eri alojen kehittäjiä, koodareita, suunnittelijoita ja opiskelijoita.
Kaikkialla työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuu digitalisoitumista. Samalla pitää varmistaa, että teknologinen kehitys parantaa tasavertaisuutta eikä lisää työ- ja koulutusurien eriytymistä mies- ja naisvaltaisille aloille. Nykyisin kehitys on osin päinvastainen. Esimerkiksi hackathonit houkuttelevat pitkälti miespuolisia osallistujia eivätkä tarjoa tasavertaisia mahdollisuuksia. Kuitenkin ne ovat erittäin suosittuja tapahtumia korkeakouluissa, yritysmaailmassa, julkisella sektorilla ja startup-yhteisöissä.
Hankkeessa on tunnistettu tarve kehittää hackathon-menetelmää ja sitä kautta laajemmin kokeilukulttuuria kohti tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä toimintamallia. Hackathoneista on olemassa vain vähän tutkittua tietoa.
Hankkeen kohderyhminä on naisvaltaisia aloja, kuten matkailu-, ravitsemus- sekä sosiaali- ja terveysala. Nämä alat ovat myös muutoksessa digitalisaation myötä. Toisaalta hankkeen kohderyhmä käsittää it-alan, joka on perinteisesti liitetty digitaaliseen muutokseen, mutta on hyvin miesvaltainen. Kaikkien kohderyhmien näkökulmista edistetään muutosta kohti sukupuolisensitiivisiä työ- ja koulutusuria.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen osa-alueeseen, joilla kaikilla pyritään tasavertaisuuden lisäämiseen.
1) Soveltava tutkimus auttaa tunnistamaan hackathon-menetelmän kehitystarpeita, ratkaisuvaihtoehtoja ja vertailemaan havaintoja aiemmin toteutettuihin kokeiluihin. On keskeistä saada omakohtaisia kokemuksia ja tietoa, koska tutkittua tietoa on olemassa vain vähän.
2) Menetelmän kehittäminen toteutetaan kokeilemalla ja tutkittuun tietoon perustuen. Kehityskohteina ovat erityisesti osallisuuden ja tasavertaisuuden lisääminen todellisessa ympäristössä työelämän, yhteiskunnan, tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä koulutuksen rajapinnoissa.
3) Hankkeen aikana toteutetaan kolme monialaista hackathon-tapahtumaa yhdessä kohderyhmien kanssa. Tapahtumille valitaan hankkeen aikana soveltuvat kumppanit. Tapahtumat tuottavat tietoa ja kokemuksia tutkimuksen ja kehittämisen tueksi. Lisäksi ne tuottavat suoraa hyötyä osallistujille.
Hanke tuottaa uutta ja kokeiluihin perustuvaa tietoa hachathon-menetelmästä, sen soveltamisesta sekä siitä kuinka kokeilukulttuurin tasavertaisuutta voidaan parantaa. Tuloksien perusteella kehitetään ja julkaistaan verkossa avoimesti saatavilla oleva toimintamalli, joka on muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten hyödynnettävissä. Tuloksien hyödynnettävyys varmistetaan alueellisesti ja hankkeessa laaditaan tiedonlevityssuunnitelma. Lisäksi tuotetaan tutkimusjulkaisu.
Toteutettujen kokeilujen kautta kohderyhmät ja kumppanit saavat kokemusta monialaisesta ja osallistavasta digitaalisesta yhteiskehittämisestä. Lisäksi valitut naisvaltaiset alat ja miesvaltainen it-ala lähentyvät toisiaan, mikä mahdollistaa sukupuoliroolitusten purkamista.
Hanke toimii käytännön esimerkkinä siitä, kuinka kokeilukulttuurilla voidaan kehittää digitalisoituvan yhteiskunnan sekä työ- ja koulutusurien tasavertaisuutta.
Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat digitaalisten alojen opiskelijat sekä kolmen kokeilun kohderyhmät mm. luovilta aloilta ja materiaalitekniikasta, sote-alalta sekä matkailu- ja ravitsemusalalta. Kohderyhmien koulutuksessa ja työelämässä esiintyy sukupuolenmukaista ja koulutustaustasta johtuvaa eriytymistä. Kohderyhmään kuuluu sekä opiskelijoita – erityisesti Mamkista ja Esedulta – että jo työelämässä toimivia.
Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös kohdealojen tutkimus- opetus- ja kehittämistoiminnassa mukana olevat ja siitä kiinnostuneet henkilöt sekä työelämän edustajat. Lisäksi sidosryhmiä ovat kokeiluissa kumppaneina mukana olevat tahot, jotka valitaan hankkeen aikana. Kumppanit ovat joko Etelä-Savon TKI-toimijoita tai yrityksiä ja muuten työelämään liittyviä kumppaneita.
Kaikki digitalisoituvat alat, digitalisaation parissa työskentelevät TKI-toimijat, teknologiateollisuus, korkeakoulut, ammattikoulut. Lähes kaikilla aloilla tapahtuu teknologistumista ja on keskeistä, että kehitys parantaa tasa-arvoisia mahdollisuuksia eikä kasvata taustasta, koulumenestyksestä ta mm. sukupuolesta johtuvaa eriytymistä.
Parempi digitalisaation hyödyntämisaste sekä kokeilevampi ja osallistavampi kehittäminen johtaa parempiin palveluihin ja tuotteisiin. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta hankkeen sisällöt edesauttavat sitä omalta osaltaan.
Lisäksi hankkeen aikana julkaistu avoin toimintamalli on mm. TKI-toimijoiden, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten hyödynnettävissä, jolloin tulevat hackathon-tapahtumat ja muu kokeilemalla kehittäminen on lähtökohtaisesti tasavertaisesti osallistavaa ja erilaiset tarpeet huomioon ottavaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 60 709
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 60 709
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 86 728
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 86 728
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 7
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 5 |
| Tavoitteena on, että toimintamalli ja hankkeen tulokset jäävät hyödyksi alueelle ja vahvistavat alueen elinkenorakennetta, koulutusta ja TKI-toimintaa sekä näiden rajapinnoissa tapahtumaa yhteiskehittämistä. Kehittäminen ja toimintamalli ovat eettisesti kestäviä ja parantavat tasa-arvoa työelämässä ja koulutuksessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 7 |
| Välittömänä hyötynä hankkeessa kehitetään ratkaisuvaihtoehtoja ja kokeillaan uusia ideoita. Välillisenä hyötynä avoimesti julkaistut tulokset voivat johtaa uusien palveluiden tai tuotteiden kehittämiseen. Hankkeen keskeiset menetelmät soveltuvat digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Tasa-arvoinen ja monimuotoinen toimintaympäristö sekä hankkeessa luotava avoin toimintamalli edesauttavat hyvinvointia lisäämällä yksilön osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuden tunnetta. Jatkuva oppiminen ja tekemisen kautta rakentuva hyvinvointi auttavat merkittävissä elämän siirtymävaiheissa mm. työ- ja koulutusurien välissä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on tasa-arvon edistäminen. Erityiskohteena ovat teknologistumisen ja digitalisaation muutokset yhteiskuntaan, työelämään ja koulutukseen. Hankkeessa kehitetään tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä toimintakulttuuria ja -mallia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 4 |
| Startup- ja maker-kulttuurin valtavirtaistaminen ja eri alojen: sote-ala, it-ala ja ravitsemisalan tasavertaisuus digitalisaation kehittäjinä. Monialaisuuden lisääminen siten, että opiskelijat ja kumppanit jalkauttavat kulttuurin muutosta suoraan ja välillisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
KOODI – Kokeilukulttuurilla kohti digiajan tasavertaisuutta -hankkeen tavoitteena oli edistää tasavertaisuutta digitalisoituvilla työ- ja koulutusurilla sekä vähentää sukupuolten mukaista eriytymistä.
Tavoitteeseen päästiin sekä hyödyntämällä että kehittämällä kokeilukulttuuria kolmessa hankkeessa järjestetyissä hackathon-tapahtumissa. Keskeistä hackathoneissa oli osallisuus; mukaan ideoimaan ja tekemään otettiin ne, joita asia koskee. Hankkeessa kokeilukulttuuri näkyi erityisesti hackathon-menetelmän soveltamisena.
Kaikkialla työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuu digitalisoitumista. Samalla pitää varmistaa, että teknologinen kehitys parantaa tasavertaisuutta eikä lisää työ- ja koulutusurien eriytymistä mies- ja naisvaltaisille aloille. Hackathon-työskentely on perinteisesti ollut sellaisten osallistujien varassa, joilla on entuudestaan hyvät digitaaliset valmiudet. Koodi-hankkeen tapahtumiin osallistettiin sellaisia osallistujia, joille ei entuudestaan ole tuttua hackathon-työskentelyn kaltaiset digitaaliset ratkaisut.
Hankkeessa tarjottiin tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia naisvaltaisten alojen opiskelijoille. Sitä kautta osallistujille tuli tutummaksi kokeilukulttuuri ja digitaalisilla alustoilla työskentely. Hankkeen tapahtumat auttoivat pääsemään kohti tasaarvoista ja sukupuolisensitiivistä toimintamallia.
Hankkeen toimenpiteet jakautuivat kolmeen osa-alueeseen, joilla kaikilla pyrittiin tasavertaisuuden lisäämiseen.
1) Hankkeessa tehty soveltava tutkimus auttaa tunnistamaan hackathon-menetelmän kehitystarpeita, ratkaisuvaihtoehtoja ja vertailemaan havaintoja aiemmin toteutettuihin kokeiluihin. Hankkeessa tehty tutkimus oli keskeistä, koska on tärkeää saada omakohtaisia kokemuksia ja tietoa, koska aiempaa tutkittua tietoa on olemassa vain vähän.
2) Menetelmän kehittäminen toteutettiin kokeilemalla ja tutkittuun tietoon perustuen. Kehityskohteina olivat erityisesti osallisuuden ja tasavertaisuuden lisääminen todellisessa ympäristössä työelämän, yhteiskunnan, tutkimus- ja kehitys ja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä koulutuksen rajapinnoissa.
3) Hankkeen aikana toteutettiin kolme monialaista hackathon-tapahtumaa yhdessä valittujen kohderyhmien kanssa.
Tapahtumille valittiin hankkeen aikana soveltuvat kumppanit. Kumppanit tarjosivat hackathon-työskentelylle toimintaympäristön sekä aidosta työelämästä kumpuavat hackathon-haasteet.
Hankkeessa syntyi kaikkien saatavilla oleva toimintamalli, joka on erityisesti muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten hyödynnettävissä. Oppilaitos-hackathon malli löytyy osoitteesta: www.xamk.fi/hackathon
Toteutettujen kokeilujen ja havaintojen kautta kohderyhmät ja kumppanit saivat kokemusta monialaisesta ja osallistavasta digitaalisesta yhteiskehittämisestä. Lisäksi valitut naisvaltaiset alat ja miesvaltainen it-ala lähentyivät toisiaan, mikä lisäsi yhteisöllisiä kokemuksia yhteiskehittämisestä ilman ennakkoluuloja tai vakiintuneita sukupuolirooleja.