|
|
|
Hankekoodi: S20761
Hankkeen nimi: KIITO - kiinni työhön ja osaamiseen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.8.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0155651-0
Jakeluosoite: Tampereen valtatie 15
Puhelinnumero: 03-2361111
Postinumero: 33821
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.takk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NEUVONEN SATU TIINA ORVOKKI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.neuvonen(at)takk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7906331
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja juurrutetaan kansalliseen palvelutarjontaan erityisryhmien kuten maahanmuuttajien työllistämismalli. Malli tulee sisältämään vaiheittaisen etenemisen kohti tehtäväkohtaista osaamista ja vastuullisempia tehtäviä, sekä osaamisen tunnistamista ja todentamista autenttisissa tilanteissa. Silta-Valmennuksen työpajapalvelut mahdollistavat hankkeen osallistujien ensi vaiheen osaamiskartoituksen. Pilottien osallistujat ohjataan ensisijaisesti työnantajalle tehtäväkohtaisen osaamisen kartuttamiseen ja tarvittaessa pajaympäristöön vahvistamaan oleellisia kieli- ja työelämätaitoja. Hankkeen kautta prosessin tarjoama kieli- ja ohjaustuki täydentää ja suuntaa työpaikkaohjaajan antamaa konkreettista, ammatillista ohjaustyötä. Tukipalveluissa käytetään hyväksi hankehenkilöstön moniammatillista osaamista, monipuolisia ohjausmenetelmiä ja uutta opetusteknologiaa. Työyhteisöille tarjotaan koulutuksia kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseen ja syventämiseen arjen työtä ja viestintää tukevalla tavalla.
Tavoitteena on luoda uusi työllistämismalli erityisryhmille. Mallissa oppiminen tapahtuu työpajoilla ja työpaikoilla, eikä osallistujille ole asetettu jäykkiä ammatillisia tai kielellisiä edellytyksiä. Tiiviin henkilökohtaisen työpaikkaohjaajan opastuksen lisäksi henkilö saa tukea tehtäväkohtaisen osaamisen kehittymiseen ja työssä tarvittavan kielitaidon edistämiseen hankkeelta. Toissijaisena tavoitteena on hyödyntää, täydentää ja kehittää edelleen elinkeinoelämän lanseeraamaa, hallituksen koulutusreformiin sisällytetyä koulutussopimusta mahdollisuuksien mukaan, jos tavoitteet ovat KIITO-hankkeen kanssa samansuuntaisia.
Työelämän työpaikkaohjaajia koulutetaan osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja arvioinnin teemoissa sekä suomalainen tutkintojärjestelmän periaateissa. Koulutuksessa huomioidaan maahanmuuttajien osaamisen osoittamisen erityishaasteet. Kun työpaikoilla toimivat ymmärtävät tutkintojärjestelmän, he pystyvät huomioimaan ohjauksessaan tutkintojärjestelmän edellytykset ja auttamaan kohderyhmää kohti tutkinnon osien suorittamista.
Toimenpiteinä hankkeessa rekrytoidaan pilottiryhmiä työvoimaintensiivisille aloille ja järjestetään osallistujille tehtäväkohtainen ohjaus (työnantaja) ja ammatillinen ja kielituki (hanke). Työpajatoiminta, esimerkiksi kiinteistö-, puhtaanapito- sekä sosiaali- ja terveysalalla, tarjoaa puitteet ja hyviä käytäntöjä hankkeeseen osallistuvien työssä hankitun osaamisen kartoitukseen. Hankkeessa luodaan työssä etenemiselle struktuuri, joka palvelee sekä pilottiin osallistujaa että työnantajaa; vastuun ja kannustavuuden tulisi nousta kompetenssin lisääntyessä. Näin tehtäväkohtainen oppiminen rakentuu vaiheittain etenevän polun tai ‘portaiden’ mukaan, edeten seuraavaan kun edellisen tavoitteet (ammatilliset ja kielelliset) on saavutettu. Portaiden päätepiste on työllistyminen ko.organisaatioon, josta käsin tutkintojen suorittaminen ja muu urakehitys myöhemmin mahdollistuu. Erityistä huomiota kiinnitetään osallistujan motivaatioon, edellytyksiin kotoutua ja yleiseen elämänhallintaan, jotka mahdollistavat intensiivisen, itseohjautuvan oppimisen. Lisäksi hankkeessa kehitetään osaamisen tunnistamieen työkaluja ja suosituksia, jotka palvelevat jatkossa vastaavan tyyppistä intensiiviohjausta työelämään, sekä mahdollistavat osaamisen dokumentoinnin ja helpottavat polkua kohti tutkinnon osien suorittamista. Tavoite on myös tunnistaa maahanmuuttajat, jotka soveltuvat työperäisen kotoutumisen polulle.
Tuloksena on
•Maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille soveltuva malli tehtäväkohtaisen osaamisen, kielitaidon ja kotoutumisen edistämiseen työssä
•Yrityksille selkeä malli työvoiman saatavuuden varmistamiseen, perustason kouluttamiseen, ohjaukseen ja työyhteisön kehittämiseen
•Työpaikkaohjaajille ja näyttötutkintomestari (NTM)-koulutuksesta kiinnostuneille koulutusta muun muassa osaamisen tunnistamiseen ja ohjauksen oikea-aikaisuuden kehittämiseen työpaikoilla. Kielituen työelämään integroidut mallit ja menetelmät toistettavassa muodossa kulkevat läpi prosessin, hyödyntäen mm.verkko-oppimista ja uutta opetusteknologiaa
•TE‐hallinnolle ketterä vaihtoehto ohjata kohderyhmää ja muita erityisryhmiä toiminnalliselle polulle kohti työelämää ja työelämälähtöistä kotoutumista, kielitaitoa ja urakehitystä
•Yhteiskunnalle kustannustehokas malli, jonka tuloksena on motivoitunut, kielellisesti ja ammatillisesti tehtäväkohtaiset perusvalmiudet omaksunut työntekijä. Lisäksi monimuotoisuuden, ohjauksen ja joustavien HR-menetelmien hallinta työelämän muuttuvissa kompetenssitarpeissa.
•Mallin kehittämispilotteihin osallistuvat pirkanmaalaiset maahanmuuttajat eri aloilta, ikäryhmistä ja taustoista
•Muut erityisryhmät kuten nuoret (18-29 -vuotiaat) tai/ ja vajaakuntoiset työnhakijat
•Pilottien toteutusympäristönä olevat yritykset, joissa rekrytointitarve, sekä pilottiyritysten henkilökunta.
•Näyttötutkinto-toiminnasta, osaamisen arvioinnista ja kehittämisestä kiinnostuneet työnantajat.
•Erityisryhmät, joiden työllistämiseen malli on sovellettavissa myöhemmin
•Yritykset, joissa työntekijätason rekrytointitarve kasvaa nopeasti/ yllättäen
•Viranomaiset kuten TE-toimistot ja työllisyydenhoito/ kunnat, joilla tarvetta uudenlaisten toimenpiteiden tarjonnalle koulutuksen ja työn rajapinnassa
•Työyhteisöt ja organisaatiot, joissa on tarvetta hyvien käytäntöjen, monimuotoisuusosaamisen ja kaksisuuntaisen kotoutumisen kehittämiselle
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 679 209
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 659 551
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 999 876
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 810 188
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Virrat, Lempäälä, Ruovesi, Hämeenkyrö, Kangasala, Vesilahti, Orivesi, Urjala, Ikaalinen, Punkalaidun, Tampere, Valkeakoski, Mänttä-Vilppula, Pirkkala, Parkano, Nokia, Pälkäne, Sastamala, Akaa, Juupajoki, Ylöjärvi, Kihniö
Jakeluosoite: useita
Postinumero:
Postitoimipaikka: useita
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 42
Suunniteltu: 182
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| TAKK käyttää hyväksyttyjä ympäristösertifikaatteja kaikessa toiminnassaan; Lisäksi TAKK:n stategiaan 2016-2018 on toiminta-ajatuksena nimetty kestävä kehitys. Tämän 3 ulottuvuutta on huomioidaan monipuolisesti käytännön toiminnassa (vuosittain toteutettava ympäristöohjelma). Lisäksi hankkeen materiaalihankinnoissa suositaan kotimaista, kierrätyksen huomioivaa valikoimaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Projektihallinnossa suositaan sähköisen toimiston mahdollisuuksia, minimoidaan ympäristön kuormitus ja huomioidaan mm.yrityskoulutuksissa tämä näkökohta. Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä, milloin mahdollista. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden välitön ja pitkäaikainen edistäminen pirkanmaalaisissa yrityksissä vastaamaan ajankohtaista tarvetta ja työvoimatarjonnan kehitystä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 2 |
| Pitkällä aikajänteellä monimuotoisuuden on todettu kasvattavan organisaatioiden potentiaalia, kasvumahdollisuuksia ja työhyvinvoinnin kautta tuloksellisuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Pitkällä tähtäimellä suomalainen osaaminen integroidaan laadukkaan, olemassa olevan koulutuksen kautta osaksi henkilöiden työllisyyspolkua: hanke työstää ennen kaikkea edellytyksiä tähän avaamalla portteja toimeentuloon, kielen oppimiseen ja elämänhallintaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa korostuvat sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen kestävyys. Näiden vahvistaminen ajankohtaisten haasteiden keskellä on olennainen osa kestävän yhteiskuntarakenteen edistämistä. Erityisesti hankkeessa painotetaan sosiaalista kestävyyttä ja työmarkkinoiden tasapainoa: luovista ja joustavista kokeiluista huolimatta työmarkkinoita tarkastellaan ammatillisen osaamisen ja työturvallisuuden huomioivasta näkökulmasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Hankkeen merkittävät yhteiskunnalliset edut kehittävät koulutus- ja työmarkkinoita entistä joustavampaan suuntaan. Maahanmuuttajien, nuorten ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien yhdenvertaisuus kasvaa ja kaksisuuntainen kotoutuminen etenee työpaikkakoulutusten ja toimivan yhteistyön avulla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Hanke edistää työllisyyden kautta sosiaalista hyvinvointia, yhteiskuntarauhaa ja tuloksellista julkishallintoa. Nämä tukevat välillisesti (ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin kautta) kestävän kehityksen periaatteita kuten oikeudenmukaisuutta ja rauhanomaista nyky-yhteiskuntaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
KIITO-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli luoda työssä kotoutumisen malli, jossa edistetään maahanmuuttajan nopeampaa työllistymistä ja tuetaan hänen kotoutumistaan. Hankkeen kohderyhmänä oli pääsääntöisesti kotoutumisvaiheessa olevat maahanmuuttajat ja työnantajat.
KIITO-mallissa on kolme vaihetta: osaamisen kartoittaminen (vaihe 1), kotouttava valmennus ja/tai työssä kotoutumisen koulutus (vaihe 2) ja työllistyminen (vaihe 3). KIITO-mallin osaamisen kartoituksessa on tavoitteena tehdä näkyväksi maahanmuuttajan olemassa oleva osaaminen ja selvittää, onko hänellä edellytyksiä jatkaa kotoutumaan työpaikalle. Osaamisen kartoituksessa on kolme osa-aluetta: ammatillisen osaamisen kartoitus (1), yksilöhaastattelu (2) ja suomen kielen tuen tarpeen kartoitus (3). Mikäli osaamisen kartoituksessa selviää, että osallistujalla ei vielä ole valmiuksia kotoutumaan työpaikalla, hänelle tarjotaan mahdollisuutta osallistua kotouttavaan valmennukseen. Kotouttavan valmennuksen keskeiset tavoitteet ovat olleet työelämätaitojen vahvistamisen ja suomen kielen taidon lisäksi ammatillisten valmiuksien parantaminen ja realistisen jatkosuunnitelman tekeminen. Mikäli osaamisen kartoituksessa selviää, että osallistujalla on valmiuksia siirtyä kotoutumaan työpaikalle, etsittiin maahanmuuttajalle sopiva yrityspaikka, jossa aloitettiin työssä kotoutumisen koulutus. Työpaikkaohjaajille tarjottiin kieli- ja kulttuuritietoisen ohjaamisen tukea.
KIITO-mallin toimenpiteet tähtäsivät siihen, että maahanmuuttajan edellytykset kotoutua työn kautta vahvistuvat. Ensisijainen tavoite oli työllistyminen suoraan koulutuksen päätyttyä.
KIITO-hankkeessa kartoitettiin 107 maahanmuuttajan ammatillinen osaaminen 14. ammattialalla. Kotouttavan valmennuksen työpajalla aloitti 22 osallistujaa ja työssä kotoutumisen koulutuksen yrityksissä 50 maahanmuuttajaa. Hankkeeseen saatiin mukaan 44 työnantajaa. Työsuhteeseen KIITO-polulta pääsi 20 osallistujaa. Muuhun koulutukseen siirtyi 16 KIITO-polun aloittanutta maahanmuuttajaa. Hankkeeseen osallistui 33 ammatillista kouluttajaa, 12 työpajan valmentajaa ja 51 työnantajan edustajaa.
Hankkeessa pilotoitiin vuosina 2018-2019 myös tuettua palkkatukijaksoa, jossa työnantajille tarjottiin maksutonta ammatillista ja S2-opetusta maahanmuuttajalle palkkatukijakson ajaksi. Tuettu palkkatukijakso tulee tulevaisuudessa olemaan varteenotettava vaihtoehto lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä, mikä on pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa 2019 yksi tavoite.
Hankkeessa ideoitiin ja toteutettiin KIITO-mobiilisovellus, jonka avulla tuetaan maahanmuuttajan ja työpaikkaohjaajan välistä viestintää. KIITO-sovelluksen toiminta perustuu ohjaustilanteen dokumentointiin joko kuvana, tekstinä tai äänitteenä. Sovellus otettiin käyttöön 14.8.2018 ja on saatavilla mobiilisovelluskaupoista nimellä KIITO.
KIITO-hankkeessa kehitettiin joustava, yksilöllinen ja maahanmuuttajia motivoiva työssä kotoutumisen malli. Malli sopii kaikille maahanmuuttajille ja kaikille pitkäaikaistyöttömille, jotka tarvitsevat intensiivistä tukea kohti palkkatyötä