|
|
|
Hankekoodi: S20798
Hankkeen nimi: DigiSote – Digitaalisen osaamisen kehittäminen sote-alalla
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3
Puhelinnumero: 015 35561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Haapala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.haapala(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 312 5123
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sosiaali- ja terveysalan rakennemuutos, valtion heikko taloustilanne, väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen luovat tarpeen tuottaa palveluita entistä tehokkaammin. Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta, lisäksi suuri osa väestöstä asuu haja-asutusalueilla kaukana julkisista palveluista. Sote-uudistuksen myötä todennäköisesti edelleen vähennetään paikallisia palveluita, jolloin välimatkat palveluyksiköihin kasvavat entisestään.
Jotta väestön hyvinvoinnista pystytään jatkossakin pitämään huolta, on tärkeää saada palvelut vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Digitaalisten sovellusten avulla pyritään parantamaan palveluiden saavutettavuutta sekä laatua. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on viime vuosina kehitetty erilaisia digitaalisia järjestelmiä, kuitenkaan niiden käyttöönotto ei ole onnistunut odotetulla tavalla. Vaikeuksia digitaalisten palveluiden laajalle käyttöönotolle on muodostanut etenkin henkilöstön valmiuksien puute hyödyntää järjestelmiä monipuolisesti ja tehokkaasti. Lisäksi järjestelmissä on havaittu teknologiasuunnittelusta ja huonosti toimivasta järjestelmien välisestä integraatioista johtuvia käytettävyysongelmia, jotka entisestään vähentävät sovellusten käyttöä sekä henkilöstön että asiakkaiden keskuudessa. Sote-uudistuksen mukana tuleva sosiaali- ja terveysalan integraatio johtaa siihen, että palveluiden tulisi näyttäytyä yhtenäisenä kokonaisuutena asiakkaalle. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien tulee keskustella entistä helpommin keskenään ja palveluohjauksen olla sujuvaa eri palveluiden välillä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio lisää tarvetta uudenlaiselle henkilöstön kouluttamiselle, osaamisen vahvistamiselle sekä työprosessien muokkaamiselle. Hankkeen tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveysalan henkilöstön valmiuksia ja osaamista digitaalisten sovellusten käyttäjänä ja digitaalisten palveluiden ja työprosessien kehittäjänä. Kehittämistyössä hyödynnetään hankkeeseen soveltuvaa ekspansiivisen oppimisen mallia sekä siihen perustuvaa työelämälähtöistä koulutusta. Osana oppimisprosessia, työntekijöiden ja johdon kanssa muokataan työprosesseja paremmin vastaanottamaan digitaalisia palveluita. Digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan tässä hankkeessa järjetelmätason teknologioita, jotka sisältävät digitaalista älyä. Hankkeessa mallinnetaan oppimis- ja koulutusprosessia koko Etelä-Savon alueella useiden rinnakkaisten kokeilujen kautta. Tällaisia kokeiluita ovat:
- etäpalveluiden kehittäminen ja sote-palveluiden saatavuuden turvaaminen (etävastaanotto, etäkonsultaatio)
- sosiaalipalveluiden sähköistäminen
- mobiilipalveluiden käyttöönotto ilmoittautumisessa ja opastamisessa
- hoidon vaikuttavuuden parantaminen teknologiaa hyödyntämällä, 15D -mittarin käyttöönotto
- teknologian käyttö potilaan ravitsemusturvallisuuden edistämisesstä
- digitaalisen palveluklinikan käyttöönotto
- digitaaliset koulutusmallit sote-alalla
Kokeilujen avulla saadaan tietoa kehitettävän prosessin soveltuvuudesta laaja-alaisemmin eri sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hanketta ovat toteuttamassa koulutus- ja tutkimusorganisaatioina Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Lisäksi hankkeen toteuttajina ja kehittämiskohteina ovat maakunnalliset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat: Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit sekä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi.
Hankkeen tuloksena syntyy työelämälähtöinen toimintamalli ja strateginen kehittämissuunnitelma, jotka lisäävät henkilökunnan valmiuksia digitaalisten palvelujen käyttöön ja edistävät digitaalisten palvelujen käyttöönottoa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankkeen avulla parannetaan ja monipuolistetaan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluita sekä lisätään palveluiden saavutettavuutta kansalaisten keskuudessa.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoinnista vastaavien esimiesten lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö, joka työskentelee asiakasrajapinnassa.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät asiakkaat sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja opettajat. Asiakkaat ovat piloteissa aktiivisesti digitaalisten palvelujen kehittäjinä, käyttäjinä ja vastaanottajina, palautteen antajina sekä kehittämisideoiden kertojina.
Hanke kytkeytyy vahvasti ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseen ja amk-koulutukseen sekä opetussuunnitelmien että toteutussuunnitelmien tasoilla. Hankkeen aikana kehitetään yhdessä työelämäkumppaneiden, opiskelijoiden sekä hanketoimijoiden kanssa koulutuksen sisältöjä sekä oppimisympäristöjä vastaamaan paremmin digitalisaation vaatimuksiin. Monialainen ja tavoitteellinen yhteiskehittäminen aidossa oppimisympäristössä vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja tukee sosiaali- ja terveysalojen kompetenssien toteutumista. Jatkossa digitalisoitumisen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja erilaiset toimintamallit pyritään tuomaan niin opiskelijoiden kun sote-alan opettajienkin tietoisuuteen ja osaamispääomaksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 589 641
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 589 641
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 842 341
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 842 341
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Hirvensalmi, Mäntyharju, Juva, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 268
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 9 |
| Sähköisten lomakkeiden ja asiakirjojen tehokkaampi käyttö säästää luonnonvaroja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 8 |
| Etäyhteyksillä toteutetut palvelut vähentävät matkustusta haja-asutusalueilta keskustoihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Papereiden ja autoilun vähentäminen työprosessien muuttuessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 8 |
| Sähköinen asiointi vähentää toimistotarvitteiden määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Hanke tukee vahvasti maakunnallista palvelurakennetta ja kestävää kehittämistä, hankkeen toimenpiteet luovat myös mahdollisia uudia palveluavauksia paikallisille yrittäjille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään sote-alan henkilöstön osaamista ja parannetaan palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteinä toteutetut etäyhteyset sote-alan henkilöstöön, vähentävät yksityisautoilun ja mahdollisen julkisen liikenteen käytön tarvetta. Palvelut myös paranevat logistisesti katsottuna. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| Tavoiteena on parantaa sote-alan työntekijöiden osaamista, vähentää turhatumista teknologian käytössä, sekä sujuvoittaa työprosesseja. Lisäksi palveluiden paraneminen heijastuu asiakkaiden hyvinvoinnin lisääntymiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Palveluiden parantaminen lisää asiakkaiden tasa-arvoa palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 6 |
| Palveluiden parantaminen lisää asiakkaiden yhdenvertaisuutta palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli kehittää sosiaali- ja terveysalan henkilöstön valmiuksia ja osaamista digitaalisten sovellusten käyttäjänä ja digitaalisten palveluiden ja työprosessien kehittäjänä. Hanketta suunniteltaessa koettiin, että sosiaali- ja terveysalan rakennemuutos, valtion heikko taloustilanne, väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen loisivat tarpeen tuottaa palveluita entistä tehokkaammin. Lisäksi todettiin, että Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta, jossa suuri osa väestöstä asuu haja-asutusalueilla kaukana julkisista palveluista. Sote-uudistuksen myötä tultaisiin todennäköisesti edelleen vähentämään paikallisia palveluita, joka johtaisi välimatkojen kasvuun palveluyksiköihin entisestään.
Hankkeella tavoiteltiin edellä mainituista syistä johtuen parempaa palveluiden saavutettavuutta, laatua ja yhdenmukaisia hoitoketjuja digitaalisten sovellusten avulla. Tietona oli myös se, että sosiaali- ja terveyspalveluihin oli viime vuosina kehitetty erilaisia digitaalisia järjestelmiä joiden käyttöönotto ei ollut onnistunut odotetulla tavalla. Osasyynä käyttöönotolle nähtiin etenkin henkilöstön valmiuksien puute hyödyntää järjestelmiä monipuolisesti ja tehokkaasti. Lisäksi järjestelmissä havaittiin teknologiasuunnittelusta ja huonosti toimivasta järjestelmien välisistä integraatioista johtuvia käytettävyysongelmia, jotka olivat entisestään vähentäneet sovellusten käyttöä sekä henkilöstön että asiakkaiden keskuudessa. Myös havaintoja sosiaalialan terveydenhuoltoa hitaammasta digitalisaatiokehityksestä oli olemassa.
Hanketta päätettiin hakea yhteishankkeena, jossa olisi mukana sekä sote-alan toimijaorganisaatioita (sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymät Essote ja Sosteri) että koulutus – ja kehittäjäorganisaatioita (Diak ja Xamk). Osaamisen kehittäminen suunniteltiin tapahtuvaksi työprosessien eri tilanteissa. Tällä tavoiteltiin aitojen tilanteiden kohtaamista ja niihin soveltuvien kehittämismuotojen, - teorioiden ja - sisältöjen löytymistä.
Hankkeessa toteutettiin kokeiluin ja mallinnuksina etälääkäri- ja –hoivapalveluja, sosiaalialan etäasiointia, videovälitteisiä yhteydenottoja sosiaalialan asiakkaiden ja läheisten kesken, videovälitteisiä yhteydenottopalveluja ja 24/7 yhden luukun yhteydenottokanava verkkoon. Näissä prosesseissa henkilöstön osaamisen ja valmiuksien kehittäminen digitaalisten sovellusten käyttäjinä ja kehittäjinä oli keskeistä. Hankkeessa suunniteltiin myös digitaalista kehittämisohjelmaa ja suunniteltiin digitaalisten palvelujen käyttöönoton malli henkilöstön näkökulmasta.
Sosiaalialan digitalisaatiota kehittävässä työpajaprosessissa mukana olleen henkilöstön osalta muutosvalmennus koettiin kannustavaksi ja se on lisännyt valmiuksia ja taitoja ottaa käyttöön teknologiaa omassa työssä. Hankkeessa saatiin tietoa ja muutosvalmennus-malli siihen, millaiset osatekijät ovat olennaisia tulevaisuuden sosiaalialan ammattilaisten teknologisessa osaamisessa. Hankkeessa tuotettiin osatoteuttajien ja pilotteihin osallistuneiden kanssa työpajatyöskentelyn avulla sosiaali- ja terveydenhuollon digiteknologian yleinen käyttöönotonmalli henkilöstön valmiuksien näkökulmasta. Malli toimii sekä sosiaali-että terveydenhuollossa ja on riippumaton siitä, mikä on käyttöönotettava teknologia.
Etäpalveluiden kehittämiseen liittyneistä kokeiluista saadut kokemukset ja palautteet olivat kannustavia. Osittain palvelut juurtuivat käytännöiksi jo hankkeen aikana, osittain tullaan tekemään tarkempia suunnitelmia lähiajan toimenpiteistä vielä hankkeen jälkeen. Haasteena oli lähinnä etädiagnostiikassa käytettävä teknologian soveltuvuus ja tekniset ominaisuudet sekä käytettävyys. Sosiaalipalveluiden sähköistämisen toimenpidekokonaisuudessa keskityttiin etäasioinnin käyttöönottoon. Tulokseksi saatiin tarpeenmäärittely ja suunnitelmat jatko-ohjelmaksi. Teknologian käyttö potilaan ravitsemisturvallisuuden edistämisessä (potilasruokailun älylinjaston suunnittelu) selvitystyöstä saatiin valmiiksi raportti, joka auttaa organisaatiota nykyisten prosessien kehittämisessä ja tuo ehdotuksia ruokahuollon ja osastojen välisiin yhteisiin prosesseihin digitaalisuutta hyödyntämällä.
Kehittämisohjelman peruspilareiksi hankkeessa valikoituivat osaava henkilöstö, modernit käyttöliittymät sekä asiakaslähtöiset palvelut. Kotiutuksen jälkeisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun seurantaan sekä hoidon vaikuttavuuden arviointiin suunniteltu 15D-mittarin ja laaturekistereiden käyttöönoton tulosten arviointi jää hankkeen jälkeiseen ajankohtaan tehtäväksi.
Lasten ja nuorten 24/7 yhden luukun palvelun ensimmäinen toimintavuosi osoitti palvelun tarpeen ja vakiinnutti paikkansa organisaatiossa. Asiakkaan hoitoon pääsy nopeutui ja helpottui, koska palvelutarpeenarviointi tehtiin palveluluukun toimesta ja viiveettä eri yksiköiden kanssa yhdessä. Palvelun nopeudesta ovat hyötyneet erityisesti sairaat lapset. Luukun toimintaa kehitettäessä selkiytettiin myös eri yksiköiden vastaanottoaikojen antamiskäytäntöjä ja hoitoprosesseja.
Hankkeessa syntyi toimintamallit digitaalisten etälääkäri- ja etähoivapalveluiden, sosiaalialan asiakaspalveluiden, lasten ja nuorten sote-palveluiden kehittämiseksi, malli digiteknologian käyttöönotosta sote-alan ammattilaisten keskuudessa sekä selvitystyöt digitaalisesta kehittämisohjelmasta ja teknologian käytöstä potilaan ravitsemusturvallisuuden edistämisessä.
Hankkeessa toteutettiin parityöskentelyä ja toimittiin lähellä asiakasrajapintoja. Kehittämistyössä tuettiin työntekijöiden digitaalisen osaamisen kehittämistä ja avointa kokeilukulttuuria koulutuksen ja lähituen avulla sekä työn muutosta uusissa asiakaspalveluprosesseissa.