|
|
|
Hankekoodi: S20816
Hankkeen nimi: OMPPU - Ohjausta maahanmuuttajan perusopetuspolulle
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.7.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0211675-2
Jakeluosoite: PL 217
Puhelinnumero: 03565611
Postinumero: 33101
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tampere.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nousiainen Anne
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.nousiainen(at)tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8016995
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
OMPPU - Ohjausta maahanmuuttajan perusopetuspolulle -hankkeen päätavoitteena on kehittää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä yksilöllisiä ja tehokkaita opintopolkuja oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille. Tarkoitus on luoda maahanmuuttajien perusopetukseen valtakunnallisesti tehokas ja nousujohteinen polku luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksesta päättötodistukseen. Projektin toteutukseen osallistuvat Tampereen kaupunki, Touko Voutilaisen koulusäätiö (Eiran aikuislukio), Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Oulun kaupunki, Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikkö ja kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö sekä Turun kaupunki.
Päätavoitteeseen pyritään toteuttamalla seuraavat osatavoitteet:
• Kehitetään valtakunnallisesti levitettävä osaamiskartoitusmalli, jolla pyritään mahdollisimman tehokkaasti ja opiskelijan etenemistä tukevalla tavalla tunnistamaan ja tunnustamaan maahanmuuttajien aiemmin hankittu yleissivistävä osaaminen (todistusten rinnastaminen, osaamisen näytöt)
• Tehostetaan ja nopeutetaan opiskelijoiden poluttamista oikeaan perusopetuksen vaiheeseen sekä sujuvoitetaan siirtymistä aikuisten alkuvaiheen perusopetuksesta varsinaiseen perusopetukseen kartoittamalla ja poistamalla päällekkäisyyksiä opinnoissa, luomalla yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja perusopetuksessa sekä yhdenmukaistamalla eri perusopetuksen vaiheiden toimintakulttuuria. Osaamiskartoituksen avulla opiskelija voidaan ohjata myös muuhun omaa osaamistasoaan vastaavaan koulutukseen.
• Vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti aikuisten perusopetuksen rakennetta paikalliset toimintaympäristöt huomioiden.
• Yhdistetään aikuisten varsinainen perusopetus ja alkuvaiheen perusopetus/valmistava perusopetus saumattomaksi kokonaisuudeksi, jossa joustavat ja yksilölliset opintopolut toteutuvat ja joka johtaa nopeammin ja tehokkaammin perusopetuksen päättötodistukseen ja sitä kautta jatko-opintoihin ja työelämään
• Kehitetään ja päivitetään opettajien, ohjaushenkilöstön, kotouttamistehtävissä toimivien ja kotouttamissuunnitelmia laativien kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston viranomaisten sekä muiden verkostossa toimivien osapuolten osaamista muunkielisten ja monikulttuuristen opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena on saada aikaan opettajista ja ohjausalan henkilöistä sekä viranomaistoimijoista koostuva tiivis ja tehokas asiantuntijaverkosto.
Toimenpiteet:
Hankkeen aikana osaamisen tunnistamisen menetelmiä kehitetään alkuvaiheen ja varsinaisen perusopetuksen opettajien ja opinto-ohjaajien (S2-opettajat, aineenopettajat sekä maahanmuuttajataustaiset opettajatutorit) sekä kotouttamistehtävissä toimivien ja kotouttamissuunnitelmia laativien kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston viranomaisten yhteistyönä. Perusopetuksen rakennetta kehitetään ja vahvistetaan yhteistyössä hankkeen toteutukseen osallistuvien koulutuksen järjestäjien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa jakamalla tietoa, kokoamalla ja edelleen kehittämällä parhaita käytäntöjä, verkostoitumalla sekä kouluttamalla toteuttajaorganisaatioiden henkilöstöä sekä kotouttamistehtävissä toimivia viranomaisia. Hankkeessa kehitetään perusopetuksen rakennetta sekä toimintaympäristöä ja -kulttuuria siten, että maahanmuuttajaopiskelijan polusta tulee joustava ja yksilöllinen, mahdollisimman tehokkaan etenemisen mahdollistava ja opiskelijan erityistarpeet tunnistava. Hankkeessa kehitetään lisäksi opettajien, ohjaushenkilöstön, viranomaistoimijoiden ja muiden verkostossa toimivien osaamista muunkielisten ja monikulttuuristen opiskelijoiden opettamisessa, kielitietoisen opettamisen kysymyksissä, yksilöllisten erityistarpeiden tunnistamisessa sekä muissa tehokasta perusopetuspolkua tukevissa teemoissa.
Tulokset:
Hankkeen tuloksena oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien perusopetus tehostuu, jämäköityy ja yhdenmukaistuu valtakunnallisesti ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hyvät käytännöt saadaan koottua, dokumentoitua ja levitettyä. Hankkeen toimenpiteiden avulla opiskelijat ohjautuvat nopeammin oikeille koulutuspoluille ja edelleen työelämään, koulutus tehostuu ja opiskelijoiden koulutusajat lyhenevät. Opettajien, ohjaajien sekä viranomaistoimijoiden osaaminen kehittyy laaja-alaisesti ja hankkeessa kehitettävät menetelmät sekä työkalut hyödyntävät myös laajemmin toisen asteen koulutusta.
Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat:
1. Aikuisten perusopetusta järjestävät koulutuksen järjestäjät ja niissä työskentelevät opettajat ja ohjaajat sekä kotouttamistehtävissä toimivat ja kotouttamissuunnitelmia laativat kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston viranomaiset, joiden osaamista hankkeen toimenpiteillä kehitetään.
2. Oppivelvollisuusiän ylittäneet aikuiset maahanmuuttajat, pääasiallisesti 17-29 vuotiaat, joilla ei ole perusopetuksen päättötodistusta tai sitä vastaavaa koulutusta kotimaasta, ja jotka ohjataan / ohjautuvat suorittamaan aikuisten perusopetusta.
Välillisenä kohderyhmänä on mm. kansalaisopistoista koostuva yhteistyöverkosto, joka paitsi osallistuu hankkeen toimenpiteisiin, hyötyy osaamiskartoitusten ja osaamisen tunnistamisen kehittämisestä, hankkeen kautta tarjottavasta täydennyskoulutuksesta sekä verkostoitumisesta eri toimijoiden kanssa. Lisäksi hankkeen tuloksia levitetään aktiivisesti myös laajemmin aikuisten perusopetusta ja osaamiskartoituksia järjestäville tahoille hankkeen valtakunnallisen vaikuttavuuden varmistamiseksi.
Yhteistyöverkostoon kuuluvat Tampereen seudulla Ahjolan kansalaisopisto sekä Tampereen kesäyliopisto. Kansanopistojen lisäksi Tampereen seudun yhteistyöverkostoon kuuluvat Saukkolan setlementin Kölvi-tominta sekä Setlementti Naapurin Tyttöjen Talo – toiminta. Turun seudulla yhteistyöverkostoon kuuluu puolestaan Turun kristillinen opisto.
Oulun kaupungin yhteistyöverkostoon kuuluvat Oulun kaupungin perusopetus ja nuorisopalvelut, Villa Victor ja aikuiskoulutuskeskus. Muita yhteistyöverkostoon kuuluvia ovat Oulun seudun ammattiopisto ja Vuolle-opisto.
Eiran aikuislukio tekee omassa osa-toteutuksessaan yhteistyötä Kansaopistojen yhdistyksen kanssa. Eiran aikuislukio ja Espoon aikuislukio ovat lisäksi mukana verkostossa, johon kuuluu seitsemän aikuisten perusopetuksen järjestäjää ja Helsingin kaupungin opetusvirasto. Verkostossa keskustellaan ohjauksellisista ja rakenteellisista kysymyksistä, aikuisten perusopetuksen tarjonnasta, yhteistyöstä työvoimahallinnon kanssa sekä opetussuunnitelmista ja tuntijaosta. Verkostoon kuuluvat Eiran aikuislukio, Espoon aikuislukio, Helsingin aikuisopisto, Helsingin aikuislukio, Helsingin Diakoniaopisto, Töölön yhteiskoulun aikuislukio, Vantaan aikuisopisto sekä Helsingin kaupungin opetusvirasto. Verkosto on erinomainen väline levittää tietoa hankkeen tuloksista ja tuoda monipuolisesti tietoon toimijoiden kokemuksia ja tarpeita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 512 948
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 462 603
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 658 927
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 594 365
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 500
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hankeverkostossa suositaan mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Lisäksi hankehallinnossa kehitetään edelleen paperittoman toimiston käytäntöjä sekä suositaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiä julkaisuja | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 0 |
| Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeen tuotteena syntyviä materiaaleja ja jätteitä. Suositaan kierrätystä (esim. oppikirjat). Lisätään hankkeen osallistujien tietoisuutta asian suhteen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 4 |
| Hankkeen kaikessa toiminnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 0 |
| Maahmanmuuttajien kasvavan määrän vuoksi muuttavan monimuotoisen väestön peruskoulutuksen turvaaminen ja koulutusasteen nostaminen edistää merkittävästi paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä. Myös ohjauksen keinoin pyritään vaikuttamaan osallistujien koulutuspolkuihin ja nopeuttamaan heidän siirtymistään työelämään paikallista elinkeinorakennetta tukien. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 6 |
| Hankkeessa kehitettävät tuotteet ja palvelut (ohjaus- ja opetusmallit, oppimisympäristöt) ovat pääosin aineettomia. Maahmanmuuttajien koulutuspalveluiden kehittäminen valtakunnallisest ja paikalliset tarpeet huomioiden on hankkeen päätoimintaa ja toimenpiteet tukevat toteuttajapaikakuntien taloutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä pitkällä tähtäimellä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 0 |
| Hankkeessa pyritään suosimaan maakunnallisissa ja ylimaakunnallisissa verkostoissa etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tämä vähentää välittömästi hankkeessa tapahtuvan liikkumisen ympäristölle tuottamaa rasitusta. Lisäksi sähköisten julkaisujen suosiminen vähentää julkaisujen levittämiseen liittyvien logististen palveluiden tarvetta. osallistujia kannustetaan ja opetetaan käyttämään julkista liikennettä. Hanke edistää energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Tavoitteena on, että maahanmuuttajat pääsevät suorittamaan suomalaisen peruskoulututkinnon, mikä takaa heille paremmat mahdollisuudet jatkokoulutukseen, työlllistymiseen ja sitä kautta oman ja toisten hyvinvoinnin edistämiseen. Yhden perheenjäsenen koulutustason nostaminen edesauttaa välillisesti myös laajemmin maahanmuuttajayhteisöjä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Sukupuolten tasa-arvon näkökulma tullaan ottamaan huomioon hankkeen arvioinnissa. Samoin hankkeen yhteydessä kerättävät ja kehitettävät hyvät käytännöt tullaan arvioimaan myös sitä silmällä pitäen, miten ne auttavat sukupuoleen liittyvien odotusten ja eri alojen sukupuolittuneisuuden purkamiseen. Hankkeen yhteydessä kehitettävissä toimintamalleissa tullaan myös ottamaan huomioon erityisesti aliedustetun sukupuolen tarpeet. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| AMaahanmuuttjien koulutukseen pääsyn edistäminen sekä heidän opintojensa ja jatko- opintoihin/työelämään siirtymisensä tukeminen on hankkeen päätavoite. Tavoitteena on taata maahanmuuttajille mahdollisuus suorittaa peruskoulututkinto Suomessa, mikä takaa samat mahdollisuudet kuin kantasuomalaisilla haettaessa jatko- opintoihin ja työelämään. Toimenpiteissä huomioidaan myös aikaisempi osaaminen ja edistetään näin moniarvoisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Toiminnalla voi olla välillisiä vaikutuksia myöhemmin esim. työllistymisen kautta. Hankkeen osallistujien tietoisuutta paikallisesta kulttuuriympäristöstä lisätään. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hyödyntäessään erilaisia ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja (etäkokoukset, paperiton toimisto, uudet oppimisympäristöt, sähköiset julkaisut jne.) hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön. | ||
Omppu – Ohjausta maahanmuuttajan perusopetuspolulle hanke on toteutettu yhteistyössä Tampereen kaupungin (koordinoi), Touko Voutilaisen koulutussäätiön (Eiran aikuislukio), Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian, Oulun kaupungin, Turun kaupungin ja Tampereen Yliopiston kanssa.
Hankkeen päätavoitteena on ollut kehittää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä kehittää yksilöllisiä ja tehokkaita opintopolkuja oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien perusopetukseen. Aikuisten perusopetus muuttui vuoden 2015 maahanmuuton kasvun vuoksi merkittäväksi. Vaikka tilanne onkin vuosien varrella tasaantunut, on maahanmuuttajia tulossa jatkuvana virtana aikuisten perusopetukseen. Tämän vuoksi aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä ohjauksen kehittäminen, opinto-polkujen joustavoittaminen ja siten jouheva siirtyminen aikuisten perusopetuksesta toiselle asteelle ja työelämään ovat olleet keskeisiä kysymyksiä, joihin opetus –ja ohjaushenkilöstö ovat tarvinneet neuvoa ja työvälineitä. Omppu - hankkeella on pyritty vastaamaan tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen ja koettu myös onnistumisia tavoitteen täyttämisessä hankesuunnitelman mukaisesti.
Hankkeessa luotiin osatoteuttajien kanssa yhteistyönä osaamisen tunnistamiseen ja lähtötasotestaukseen neljä erilaista alkukartoitus- ja osaamiskartoituksen testikokonaisuutta: suomen kielen ja lukutaidon testauksen alkukartoitusmateriaali, englannin kielen osaamiskartoitusmateriaali, matematiikan alkukartoitustesti ja visuaalisia kortteja yleistiedon testaamiseen. Osaamiskartoituksen tueksi luotujen alkukartoitustestien avulla opiskelija voidaan ohjata myös muuhun omaa osaamistasoaan vastaavaan koulutukseen.
Hankkeen toisena päätavoitteena oli tehostaa ja nopeuttaa opiskelijoiden poluttamista oikealle koulutuspolulle sekä sujuvoittaa siirtymisiä luomalla yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja. Osaamiskartoitustestien lisäksi hankkeessa kehitettiin henkilökohtaistamista ja hyväksi lukukäytäntöjä sekä luotiin työvälineitä ohjauksen tueksi, mm. HOPS-lomake. Projektitoimijoiden kesken laadittiin koulutuspolku kuvauksia Oulun, Turun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun koulutuspoluista ja siitä, millä perusteella ohjauspäätöksiä tehdään ja mitä asioita pitäisi huomioida koulutuspolkua valittaessa. Lisäksi hankkeessa luotiin laaja kuvaus erilaisista opiskelijaprofiileista eri koulutusvaihtoehdoissa ohjauksen tueksi. Tavoitteena oli myös selvittää eri maahanmuuttajien lähtömaita koskevia koulutusjärjestelmiä sekä opetussuunnitelmia. Tampereen Yliopisto koosti tiedot yhteiseksi koulutusportaaliksi ja käytettäväksi työkaluksi, mikä löytyy http://bit.ly/OMPPUportaalit.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli laajemminkin seurata koulutuskentän uudistuksia ja reagoida niihin sekä rakentaa ja kehittää alueellista ja valtakunnallista verkostoyhteistyötä. Hankkeen toteuttamisaikaan ajoittui mm. valtakunnallinen aikuisten perusopetuksen uudistamisprosessi 2016-2019, johon hanke osallistui aktiivisesti ja tarjosi muutosvaiheessa tietotaitoa ja työkaluja muille kentän toimijoille. Hankkeen aikana luotiin yhteistyöverkostoja niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin eri toimijoiden kesken tiedon, osaamisen ja hyvien toimintatapojen jakamiseksi sekä yhteistyön edistämiseksi.
Opettajien, ohjaushenkilöstön, kotouttamistehtävissä toimivien viranomaisten sekä muiden verkostossa toimivien osaamisen kehittämisen ja tiedon päivittämisen tarpeeseen ja haasteeseen hanke tarttui järjestämällä koulutuksia. Tampereen Yliopiston osahanke toteutti koulutustarvekyselyn, jonka pohjalta toteutettiin täydennyskoulutusohjelma. Yhteensä koulutuksia toteutettiin hankkeen aikana viisi. Muiden osahankkeiden toimesta järjestettiin myös yksittäisiä koulutuksia paikallisesti. Hankkeen tuloksia, hyviä käytänteitä ja tuotoksia levitettiin paikallisesti ja valtakunnallisesti eri levittämis- ja koulutustilaisuuksissa. Hankkeen toimijat järjestivät aikuisten perusopetuksen kehittämispäivän (3.5.2019), jossa käytiin läpi uudistuksen onnistumista ja annettiin palautetta opetusviranomaisille.
Hankkeessa kertyneitä kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja näkökulmia aikuisten perusopetuksen järjestämiseen on koottu hankkeen sähköiseen julkaisuun ”Työkaluja aikuisten perusopetukseen”, löytyy: http://www.e-julkaisu.fi/tredu/omppu/ . Julkaisussa on mm. artikkeli henkilökohtaistamisesta ja hyväksiluvusta aikuisten perusopetuksessa, koulutuspolkumalleja sekä opiskelijaprofiileja eri koulutuksissa.
Lisäksi hankkeen materiaalia, kuten kuvauksia eri kaupunkien koulutuspoluista sekä eri maiden koulutusjärjestelmistä on koottu keskitetysti https://osaava.tredu.fi/ohjausta-maahanmuuttajien-perusopetuspolulle/ -sivustolle.
Hankeyhteistyöllä, yhteisvoimin, yhteisesti kehitettyjen mallien ja työvälineiden, sekä tiedon jakamisen, koulutusten ja verkostoitumisen avulla on hankkeessa voitu aiempaa joustavammin ja tehokkaammin vastata valtakunnalliseen lisääntyvään tiedon tarpeeseen ja maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen tarpeeseen.