|
|
|
Hankekoodi: S20832
Hankkeen nimi: Älykäs erikoistuminen ammatillisessa koulutuksessa – ammatillinen koulutus Itä-Suomessa 2020-luvulla
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 28.2.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Ylä-Savon ammattilisen koulutuksen kuntayht.
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0214765-5
Jakeluosoite: PL 30
Puhelinnumero: 0400827251
Postinumero: 74101
Postitoimipaikka: Iisalmi
WWW-osoite: http://www.ysao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PUUMALAINEN NIINA MAARIT
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niina.puumalainen(at)ysao.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-793026
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Älykkään erikoistumisen konseptia on hyödynnetty etenkin yritysten liiketoiminnan ja seudullisessa kehittämisessä. Tässä hankkeessa tavoitteena on hyödyntää tehokkaaksi todettua toimintamallia ammatillisen koulutuksen tarjonnan ja järjestämisen kehittämisessä Itä-Suomen alueella. Koulutuksen järjestäjien yhteistyötä kehittämällä voidaan vastata harvaanasuttujen seutujen työvoiman koulutustarpeisiin ja tukea siten alueen yritysten elinvoimaisuutta.
Ammatillisen koulutuksen reformi ja valtakunnalliset rahoitusleikkaukset kohdentuvat usein pienten koulutusyksiköiden lakkauttamiseen, ja sitä kautta koulutuksen saatavuuden heikkenemiseen. Tämä johtaa nuorten poismuuttoon alueelta, ja seudun yritysten työvoiman saatavuusongelmiin. Samoin yritysten työvoiman täydennyskoulutusmahdollisuudet, erityisesti rakennemuutostilanteissa, heikkenevät.
Hankkeessa koulutuksenjärjestäjien henkilöstö arvioi yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa omia ydin- ja tukipalvelujaan. Yhteisten kriteerien kautta laaditaan koulutuspalvelumatriisi, jonka kautta sovitaan koulutustarjonnasta, erikoistumisesta ja yhteistyöstä. Tukipalvelujen osalta kehittämishaasteisiin pystytään vastaamaan entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Palvelumatriisien avulla laaditaan älykkään erikoistumisen suunnitelma ja sopimukset, joita tarkastetaan ja päivitetään vuosittain. Suunnitelma toimii organisaatioiden omien ja yhteisten prosessien kehittämisen suuntaajana, ja siinä huomioidaan mm. digitaalisuuden mahdollisuudet sekä kysyntälähtöisyyden ja asiakaslähtöisyyden vaatimukset.
Yhteistyötä systematisoimalla ja jatkuvalla arvioinnilla pystytään tarjoamaan ammatillista koulutusta joustavasti ja taloudellisesti eri seutukunnille, elinkeinoelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaan. Rakennemuutosalat ovat Itä- Suomessa huomattavan miesvaltaisia, joten erityisesti miesten koulutusmahdollisuudet muuttuvien työelämän osaamistarpeiden mukaan paranevat. Koulutuksen saatavuus, saavutettavuus sekä sitä kautta elinkeinoelämän kestävä kehittyminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita.
Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Itä-Suomen alueella. Kohderyhmänä ovat sekä ammatillisen koulutuksen johto, kuntayhtymien/osakeyhtiön luottamushenkilöt että koulutuksen järjestäjien henkilöstö.
Välillisinä kohderyhminä ovat ammatillisen koulutuksen asiakkaat; opiskelijat ja elinkeinoelämä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 117 027
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 95 432
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 167 181
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 136 332
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Keski-Karjalan, Joensuun, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan
Kunnat: Rautalampi, Tohmajärvi, Nurmes, Lieksa, Tuusniemi, Vesanto, Sonkajärvi, Rautavaara, Joensuu, Siilinjärvi, Polvijärvi, Tervo, Outokumpu, Liperi, Kontiolahti, Kuopio, Kaavi, Keitele, Rääkkylä, Lapinlahti, Suonenjoki, Kiuruvesi, Varkaus, Leppävirta, Ilomantsi, Vieremä, Pielavesi, Juuka, Kitee, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Lähipalvelujen ja digitalisaation kehittämisellä ammatillisessa koulutuksessa voi olla vaikutusta luonnonvarojen käytön vähenemiseen mm. energian, materiaalin ja logistiikan vähenemisen myötä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Liikkumisen ja logistiikan tarpeen vähentyessä ilmastonmuutoksen riskit voivat vähentyä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen vaikutukset eivät ulotu monimuotoisuuteen, joka liittyy kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Liikkumisen ja logistiikan tarpeen vähentyessä kasvihuonekaasut voivat vähentyä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen vaikutukset eivät ulotu Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Uudenlaisen koulutuksen tarjoamisen toimintamalli (digitaalisuus) voi vähentää materiaalien tarvetta ja jätteiden syntyä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Saatavilla oleva koulutus tukee elinkeinoelämää ja sen kehittämistä. Paikallisesti saatavien koulutusresurssien entistä tehokkaampi hyödyntäminen tukee elinkeinorakenteen monipuolistamista sekä kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 9 |
| Yhteistyöllä voidaan luoda uusia aineettomia palveluja koulutuksen tarjoamiseen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 6 |
| Aineettomien palvelujen ja digitaalisuuden avulla vähennetään liikkumisen ja logistiikan tarvetta koulutuksen saatavuudessa | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 10 |
| Hankkeella on suoraan vaikutusta nuorten ja aikuisten koulutukseen osallistumismahdollisuuksiin ja siten työllistymiseen. Entistä paremmat ja laajemmat koulutusmahdollisuudet taas turvaavat yritysten osaavan työvoiman saatavuutta ja siten yritysten menestymistä sekä alueen hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 10 |
| Koulutuksen saatavuus ja uudenlaiset koulutuspalvelut tukevat tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua koulutukseen sekä hyödyntää sitä.Koulutuksella voidaan myös nopeasti reagoida rakennemuutostilanteissa, jotka useimmiten kohdistuvat miesvaltaisiin aloihin (tuotanto, teollisuus, rakentaminen) | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 9 |
| Koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen yksilön taloudellisesta tai kultuurisesta taustasta riippumatta tukee yhdenvertaisuutta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Paikallisesti tarjolla oleva koulutus mahdollistaa kulttuuriperinnön huomioimisen koulutuksessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeen vaikutukset eivät ulotu ympäristöosaamiseen | ||
Vuosikymmenten suurimpana koulutusuudistuksena ammatillisen koulutuksen reformi käynnisti merkittävät muutokset ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus- ja tutkintojärjestelmässä sekä koulutuksen toteutuksessa. Älykäs erikoistuminen Itä-Suomessa -hankkeen tavoitteena oli laatia itäsuomalaisten ammatillisen koulutuksenjärjestäjien yhteistyönä tehokas työkalu, jolla voidaan turvata ammatillisen koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen toteuttajina olivat Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, lisäksi tehtiin tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon Koulutus Oy:n ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymän kanssa.
Hankkeessa laadittiin kattavat, eri näkökulmat yhdistävä koulutus- ja tukipalvelujen arviointimittaristo. Mittareiden, käytettävien numeeristen ja laadullisten tietojen sekä niiden keräämisen menetelmät vaativat huomattavasti työtä, jotta saatiin aidosti lisäarvoa tuottavaa, skaalautuvaa tietoa tuottavaa ja siten koulutuksenjärjestäjien toimintaa ohjaavaa vertailutietoa. Koska kerättävän tiedon haluttiin olevan yhtenäistä valtakunnallisesti kerättävän tiedon kanssa, aikataulullisesti ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistaminen ja siihen liittyvät tiedonkeruumuutokset hidastivat hankkeen toimintaa.
Hankkeen tuloksena saatiin laadittua ensimmäiset versiot älykkään erikoistumisen matriiseista koulutuspalvelujen sekä tukipalvelujen osalta. Tuloksia hyödynnettiin vertailtaessa eri tutkintojen toiminnallisuutta ja tehokkuutta sekä vaikuttavuutta sekä koulutuksenjärjestäjien sisäisesti että järjestäjien välillä. Tulosten avulla pystyttiin havaitsemaan hyviä käytäntöjä ja vertaisoppimisen mahdollisuuksia sekä yhteisiä kehittämiskohteita. Mittariston päivittäminen ja hyödyntäminen jatkuu itäsuomalaisessa yhteistyöverkostossa.