|
|
|
Hankekoodi: S20850
Hankkeen nimi: Sosiaalisen vahvistamisen toimintamallin kehittäminen Lieksan alueelle
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 28.2.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry.
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0169327-5
Jakeluosoite: Kylänlahdentie 81
Puhelinnumero: 0400487750
Postinumero: 81820
Postitoimipaikka: Kylänlahti
WWW-osoite: http://www.lkro.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PEHKONEN PETRI JUHANI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petri.pehkonen(at)lkro.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405099644
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Merkittävä osa nuorista aikuisista jää vuosittain koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle erilaisista sosiaalisista syistä johtuen. Syrjäytymisen kehittymistä pyritään ehkäisemään kunnissa valtion resursoimilla koulutus-, sosiaali- ja työvoimapoliittisilla keinoilla. Näitä ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, opiskelun nivelvaihetta tukevat ohjauskäytännöt ja opinnot, sekä nuorten työpajat. Useissa kunnissa toimii myös yleishyödyllisiä hankkeita, joissa pyritään kehittämään uusia menetelmiä syrjäytymisen ehkäisemiseen, nuorisotyöttömyyteen tai maahanmuuttajien integroitumiseen. Monet näistä toimenpiteistä pystyvät auttamaan ja kannustamaan ohjausta hakevia nuoria. Suomessa on kuitenkin kasvava joukko nuoria aikuisia, jotka eivät edelleenkään itsenäisesti hakeudu näiden toimenpiteiden piiriin.
Lieksa on tyypillinen esimerkki vahvasti polarisoituneesta kunnasta, missä perinteiset käytössä olevat työvälineet eivät riittävästi tue vahvaa sosiaalista tukea tarvitsevia nuoria. Selvityksen mukaan Lieksassa on kumulatiivisesti kasvava joukko nuoria ja nuoria aikuisia, joilla on monia päällekkäisiä elämänhallintaan, sosiaalisiin suhteisiin ja työllistymiseen liittyviä haasteita, joihin ei nykyisillä palveluilla ole pystytty vastaamaan. Nuorille suunnatut sosiaalipalvelut ovat painottuneet tekemään pääasiassa korjaavia toimenpiteitä ja siten ennaltaehkäisevin palveluiden riittämättömyys näkyy nuorten tukiriippuvuuden ja palveluntarpeen pitkittymisenä. Palveluiden saantia hankaloittavat myös alueen pitkät välimatkat. Lisäksi osa nuorista aikuisista jää itsenäisen elämän, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jatkaessaan asumista vanhempiensa luona. Lieksassa onkin monilla aloilla puutetta osaavasta työvoimasta, vaikka samaan aikaan paikkakunnalla on kasvava nuorisotyöttömyys. Lieksassa on myös suhteellisen paljon maahanmuuttajia, ja väestö on monin tavoin polarisoitunut.
Tällä hakemuksella Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry hakee rahoitusta 15-29 -vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalisen vahvistamisen menetelmien ja toimintamallin kehittämiseen, käyttöön ottamiseen ja pilotointiin Lieksassa. Tavoitteena on saada syntymään paikkakunnalle koordinoitu moniammatillinen sosiaalisen vahvistamisen ryhmä ja toimintamalli, jonka avulla nuorten ja nuorten aikuisten elämänhallintaa pystytään vahvistamaan entistä paremmin tuloksin. SosVa –hankkeessa kehitettävää mallia on tarkoitus hyödyntää myöhemmin jatkohankkeen avulla sote-alueen muissa kunnissa luomaan paikkakunnille kuntakohtainen toimintamalli. Tuloksena syntyvässä toiminnassa keskeinen koordinoiva osa on julkisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Lisäksi verkostoon kuuluvat kunnan elinvoima- ja hyvinvointipalvelut, paikalliset oppilaitokset ja muut koulutuksen järjestät, sekä yksityiset sosiaalipalveluja tarjoavat toimijat.
Hankkeen kohderymiä ovat:
I. 15 – 29 -vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, tai joiden alentunut sosiaalinen tai psykososiaalinen toimintakyky heikentää tai estää normaalina pidetyn sosiaalisen kanssakäymisen, opiskelun, työllistymisen tai osallistumisen kuntouttavaan työtoimintaan. Lisäksi nuoret, joilla ei ole sosiaalista tukiverkostoa tai joiden sosiaalinen tukiverkosto ei tue nuoren sosiaalista vahvistumista.
- Työttömänä tai koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka tarvitsevat edellä mainituista syistä tukea opintojen, työharjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan ja työn aloittamiseen.
- Kuntoutus- tai toimeentulotukea saavat, sekä lastensuojelun asiakkaan olevat tai olleet nuoret, joilla on edellä kuvatuista syistä intensiivisen tuen tarve
- Toisen asteen koulutuksessa opiskelevat, joilla on edellä kuvatuista syistä johtuvia koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia tai riski keskeyttää opintonsa
- Ilman huoltajaa Suomeen tulleet maahanmuuttaja nuoret joilla on edellä kuvattuja sosiaalisia ongelmia.
II. Siun Sote -kuntayhtymä ja Lieksan kaupungin hyvinvointipalveluista nuorisotoimi, kotouttaminen, perusopetus- ja lukio, sekä elinvoimapalveluista työllisyydenhoito.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat sidosryhmät, kuten yhdistykset, oppilaitokset, oppilashuoltotyöryhmät ja Te-toimisto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 239 153
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 182 101
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 281 006
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 219 427
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 35
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 5 |
| Välilliset vaikutukset kohderyhmän yleissivistyksen ja yleisen motivaation lisääntymisen myötä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 5 |
| Välilliset vaikutukset kohderyhmän yleissivistyksen ja yleisen motivaation lisääntymisen myötä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 5 |
| Välilliset vaikutukset kohderyhmän yleissivistyksen ja yleisen motivaation lisääntymisen myötä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Lisääntyvä motivaatio kohderyhmässä yrittäjyyteen ja työllisyyteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Digitaalisten palveluiden käyttöönotto. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Yksi hankkeen päätarkoituksista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 5 |
| Välilliset vaikutukset kohderyhmän yleissivistyksen ja yleisen motivaation lisääntymisen myötä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 5 |
| Välilliset vaikutukset kohderyhmän yleissivistyksen ja yleisen motivaation lisääntymisen myötä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Välilliset vaikutukset kohderyhmän yleissivistyksen ja yleisen motivaation lisääntymisen myötä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Välilliset vaikutukset kohderyhmän yleissivistyksen ja yleisen motivaation lisääntymisen myötä. | ||
Yksilön kokonaisvaltaisella toimintakyvyllä tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä arjen ja jokapäiväisen elämän toiminnoista kuten työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista. Sosiaalinen toimintakyky määritellään sosiaalitieteessä "yksilölliseen ja yhteisölliseen kasvuun ja kehitykseen pyrkiväksi sosiaalista toimintaa ohjaavaksi tulevaisuuteen orientoituneeksi asenteeksi itseä ja muita kohtaan.” Sosiaalisen toimintakyvyn perustana ovat yksilön tiedot, taidot ja kyvyt, joihin kuuluu kyky vastaanottaa, tuottaa ja tunnistaa sanallista ja sanatonta viestintää. Sosiaalinen toimintakyky on myös sopeutumista, jolla tarkoitetaan kykyä tarkastella eri tilanteisiin sopivaa käyttäytymistapaa ja toimintaa, kykyä valita oma käyttäytymistapa suhteessa tilanteeseen ja toisiin ihmisiin, sekä itsesäätelykykyä (tunnistaa ja hallita omia tunteita). Heikko sosiaalinen toimintakyky voi estää solmimasta sosiaalisia suhteita tai osallistumasta harrastustoimintaan ja muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin. Pahimmillaan se voi aiheuttaa lähes täydellistä eristäytymistä yhteiskunnan toiminnoista ja alentaa koettua fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Sosiaalisen toimintakyvyn alenemisen - ja sitä mahdollisesti seuraavan yksinäisyyden sekä yleisen pahoinvoinnin - ymmärretään olevan merkittävä ilmiö mm. nuorten aikuisten ja ikäihmisten keskuudessa.
Sosiaalisen vahvistamisen toimintamallin kehittäminen Lieksan alueelle (SosVa) -hankkeen päätavoitteena oli kehittää nuorten sosiaalista toimintakykyä ja kokonaisvaltaista osallisuutta lisäävä sosiaalisen vahvistamisen malli, joka vähentää hankkeen kohderyhmään kuuluvien syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Tavoitteena oli kohderyhmän nuorten sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen, palauttaminen tai saavuttaminen, sekä hyvinvoinnin, liittymishalun ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääntyminen.
Hankkeen kohderyhmänä olivat 15 – 29 -vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka olivat syrjäytymisvaarassa, tai joiden alentunut sosiaalinen tai psykososiaalinen toimintakyky heikensi tai esti normaalina pidetyn sosiaalisen kanssakäymisen, opiskelun, työllistymisen tai osallistumisen kuntouttavaan työtoimintaan. Lisäksi nuoret, joilla ei ollut sosiaalista tukiverkostoa tai joiden sosiaalinen tukiverkosto ei tukenut nuoren sosiaalista vahvistumista.
SosVa -hankkeessa kehitettiin sosiaalisen vahvistamisen malli, jonka taustateoriana on kognitiivinen käyttäytymispsykologia. Kognitiivisen käyttymispsykologian mukaan ihmisen sisäinen järjestelmä muodostuu ajattelusta, tunteista ja toiminnasta. SosVa -hankkeessa kehitetyssä mallissa tunnistetaan ihmisten ajatuksia, tunteita ja toimintaa, sekä fyysisiä tuntemuksia, ja niiden välisiä yhteyksiä, jotka vaikuttivat tai jopa rajoittivat ja estävät ihmisen toimintaan sosiaalisissa tilanteissa. Mallissa vaikutetaan ohjauksen avulla ihmisen toimintaan siten, että omaa toimintaansa muuttamalla myös ihmisen ajatukset ja tunteet muuttuvat, jolloin ihmisen ihminen pystyy toimimaan sosiaalisissa tilanteissa itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankkeessa käytettiin ohjauksessa erilaisia ohjausmenetelmiä, kuten voimavara ja ratkaisukeskeistä valmennusta, NLP:tä, Neuropsykiatrista valmennusta, luonto- ja eläinavusteista toimintaa sekä eri oppimiskäsityksiin pohjautuvia pedagogisia menetelmiä.