RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20856, Vertaista vailla

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vertaista vailla -hankkeen kohderyhmänä ovat kotoutumislain piiriin kuuluvat työttömät maahanmuuttajat, jotka ovat suorittaneet loppuun työvoimapoliittisen tai omaehtoisen kotoutumiskoulutuksen tai ovat muulla tavoin saavuttaneet perustyöllistymisvalmiudet, mutta jotka tarvitsevat tukea koulutuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen.

Hankkeella on kolme päätavoitetta: maahanmuuttajien työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksien lisääminen, palveluverkoston selkeyttäminen ja palveluohjausmallin rakentaminen sekä monikulttuurisuusasiantuntemuksen lisääntyminen. Ensimmäiseen tavoitteeseen päästään vahvistamalla osallistujien pystyvyyden tunnetta, edistämällä heidän työelämä- ja yhteiskuntatietouttaan ja valmiuksiaan omaehtoiseen opiskeluun, tukemalla mentoroinnin keinoin heidän verkostoitumistaan työelämään sekä tehostamalla ohjautumista yrittäjäpalveluiden asiakkaaksi, koulutukseen tai työelämään. Toisen tavoitteen saavuttamiseksi osallistujien edistymistä seurataan ja toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan, jotta hyvien käytäntöjen tuottamat mallit saadaan hyödynnettyä palveluohjauskartan rakentamisessa. Kolmas tavoite toteutuu, kun hankkeessa syntyy verkostoja kohderyhmän, maahanmuuttajajärjestöjen, kantaväestön, yritysten ja yrittäjäyhteisöjen sekä viranomaisten välille.

Hankkeen toteutus perustuu hankekumppanien ja yhteistyötahojen toisiaan täydentävään erityisosaamiseen. Hankkeessa järjestetään neljä kertaa kuukauden intensiivijakso 16 hengen ryhmälle. Jaksoon sisältyy ohjausta itsenäiseen kielenopiskeluun sekä työelämä- ja yrittäjyysvalmennusta, jota täydennetään vertaistuella ja yritysvierailuilla. Osallistujille etsitään yritysmaailmasta mentorit, joiden kanssa he jatkavat tapaamisia yhdessä vertaistukiohjaajan kanssa. Yrittäjäksi tähtääville tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa ja yritystoimintaan liittyviä tapahtumia. Ensisijaisesti tutkinto-opintoihin tai työllistymiseen suuntaaville järjestetään jatko-ohjausta viikoittaisissa tapaamisissa. Lisäksi järjestetään avoimia työpajoja, verkostoitumistilaisuuksia ja lyhytkestoista yksilöohjausta.

Hankkeen tuloksena syntyy kotoutujien tarpeet huomioivia palvelumalleja, joilla tuetaan yrittäjyyttä, nopeutetaan työhön tai ammattiin johtavaan koulutukseen pääsyä ja vahvistetaan kohderyhmän yhdenvertaisuutta. Intensiivijakson ja ohjauksen myötä osallistujien valmiudet hyödyntää olemassa olevia palveluja paranevat, verkostot vahvistuvat ja niiden hyödyntämisen merkitys ymmärretään paremmin. Osallistujien suomen kielen taito on vahvistunut ja itseohjautuvan kielenopiskelun taidot lisääntyneet, työmarkkinatietous on kasvanut, työhakutaidot kohentuneet, työelämäverkosto laajentunut ja urapolku selkiytynyt. Kotoutumispolun alussa syntynyt työllistymismotivaatio säilyy ja koulutuksessa saavutettuja tietoja ja taitoja voidaan hyödyntää katkotta. Hankkeessa laaditaan palveluohjauksen kartta, jonka avulla hahmotetaan yrittäjyyteen ja muuhun työllistymiseen liittyviä palveluita. Hanke edistää verkostoitumista alueen yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjyyttä lisäävien organisaatioiden avulla ja luo mallin, jonka kautta maahanmuuttajien, yrittäjien sekä paikallisten ohjausorganisaatioiden välistä yhteistyötä lisätään pysyvästi ja samalla edistetään kaksisuuntaista kotoutumista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kotoutumislain piiriin kuuluvat nivelvaiheessa olevat työttömät maahanmuuttajat, jotka ovat suorittaneet loppuun työvoimapoliittisen tai omaehtoisen kotoutumiskoulutuksen tai ovat muulla tavoin saavuttaneet perustyöllistymisvalmiudet

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maahanmuuttajia työllistävät yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot, elinkeinoelämä, oppilaitokset ja muut kotoutumiskoulutusta tarjoavat tahot, maahanmuuttajien parissa työskentelevät viranomaiset, eri ammattialoja ja yrittäjiä edustavat mentorit ja muut vertaisohjaajina hankkeeseen osallistuvat Turun seudulla.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä työnantajien, maahanmuuttajien asioita käsittelevien organisaatioiden ja kolmannen sektorin edustajien valmiuksia edistää maahanmuuttajien työllistymis- ja yrittäjyysvalmiuksia.

Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää työnantajaosapuolta: heidän asenteidensa ja osaltaan myös kannustimiensa on todettu olevan merkittävässä roolissa maahanmuuttajien työllistymisessä. Ensimmäisen rekrytoinnin merkitystä on pidetty ratkaisevana (Eronen ym. 2014: 67–68). Alueen yrittäjät hyötyvät maahanmuuttajista paitsi työvoimana, myös potentiaalisina yrityksen jatkajina: Suomen Yrittäjät on arvioinut, että ikääntymisen vuoksi myyntiin saattaa vuosittain tulla 3500–4700 yritystä.

Työpajoihin voi osallistua myös osa-aikaisesti pidempään työttöminä olleita maahanmuuttajia sekä opiskelijoita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 401 070

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 349 620

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 510 084

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 434 190

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Sauvo, Paimio, Rusko, Masku, Nousiainen, Turku, Mynämäki, Naantali, Lieto, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 31

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 102

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen suunnittelussa toteuttajat ovat tehneet toimintaympäristöanalyysin sukupuolinäkökulmasta. Tutkimukset ja tilastot osoittavat, että maahanmuuttajanaisten on miehiä haasteellisempi saada työpaikka. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste oli vuonna 2015 vain muutaman prosenttiyksikön matalampi kuin suomalaistaustaisilla miehillä. Syyksi tähän on esitetty mm. maahanmuuttajanaisten perheellistyminen verrattain varhaisessa iässä. Naiset hoitavat lapsia kotona, jonka vuoksi kouluttautuminen ja työkokemus siirtyvät ja perheellisenä niitä on myös myöhemmässä vaiheessa hankalampi saavuttaa. Tämän vuoksi myös kotoutuminen hidastuu, sillä naiset eivät pääse luomaan kontakteja suomalaisiin tai työelämään. Heidän elinpiiriinsä kuuluu enemmän muita maahanmuuttajia kuin suomalaisia. Suomalainen tapakulttuuri ja työelämä jäävät etäälle ja vieraaksi. Sukupuolten mukaisessa segregaatiossa ei ole kyse vain siitä, että sukupuolet työskentelevät eri työtehtävissä, vaan myös siitä, että toisten mahdollisuudet työhön ja neuvottelumahdollisuudet työelämässä ovat vähäisempiä kuin toisten. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hankkeessa sekä kantavia toiminnan periaatteita että yritysten suuntaan arvokasta ymmärryksen kehittämistä. Ne nivoutuvat avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteisiin, jotka ovat osa kestävää kehitystä kulttuurisen ja sosiaalisen vastuun osalta. Nämä näkökulmat otetaan huomioon läpi hankkeen toiminnan. Tutkimusten ja tilastojen valossa maahanmuuttajat, niin miehet kuin naisetkin, työllistyvät keskimäärin useammin niin sanotuille naisvaltaisille aloille (asiakaspalvelu, ravintola-ala, hoitotyö, siivous- ja puhtaanapito). Näihin tehtäviin työllistyvät usein myös lähtömaassaan kouluttautuneet ihmiset, sillä heidän osaamistaan ei ole todennettu tai tunnustettu Suomessa tai heidän kielitaitonsa katsotaan olevan puutteellinen koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Molempien sukupuolten kohdalla työtehtävät edellyttävät hyvää suomen kielen taitoa, minkä vuoksi oppimismenetelmiä on syytä monipuolistaa ja kehittää tiiviissä yhteistyössä toimijoiden ja myös työyhteisöjen kanssa (esim. Tarnanen & al. 2013, Osallisena Suomessa. Kokeiluhankkeiden satoa). Miehillä ja naisilla työllistymisen, yrittäjyyden ja kotoutumisen polut sekä haasteet ovat osittain erilaisia. Nämä erot huomioidaan vertaisryhmiin jakautumisessa ja hankkeen eri toimintojen toteutuksessa.Kohderyhmään kuuluvia ohjattaessa huomioidaan erilaiset kulttuuriset tekijät, jotka voivat vaikuttaa työn ja ammatinvalintaan. Kohderyhmän enemmistö on miehiä. Miehillä ja naisilla työllistymisen, yrittäjyyden ja kotoutumisen polut sekä haasteet ovat osittain erilaisia. Nämä erot huomioidaan kouluttamalla vertaisiksi sekä miehiä että naisia. Vertaisryhmissä voidaan käsitellä sukupuolikysymyksiä työelämässä ja yrittäjyydessä. Naisten rekrytoinnissa hyödynnetään naisten järjestöjä ja tapaamispaikkoja.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma kaikessa toiminnassa. Hankkeessa luodaan työelämäyhteyksiä eri aloille ja erilaisiin tehtäviin, jolloin pystytään laajentamaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia myös niin sanottujen tavanomaisten työtehtävien ulkopuolelle. Kohderyhmään kuuluvien naisten kohdalla huomioidaan erityisesti heidän elämäntilanteensa ja luodaan perheellisille naisille työelämäyhteyksiä ja opetetaan suomalaista tapakulttuuria työ- ja perhe-elämän yhdistämisestä. Hankkeessa huomioidaan tasa-arvo eli ihmisten mahdollisuudet kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia. Naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat ja pyrkimykset ovat hankkeessa yhtä arvostettuja. Hankkeen pienryhmissä käsitellään perherooleja sekä perheen ja työn yhteensovittamisen eri mahdollisuuksia. Naisten ja miesten yrittäjyyden erityispiirteet huomioidaan yritysyhteistyössä. Työllistyminen yrittäjäksi tai palkkatyöhön luo taloudellista perustaa tasa-arvoisille mahdollisuuksille sekä naisille että miehille.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen vaan yrittäjyysvalmiuksien parantaminen sekä työelämätaitojen ja -yhteyksien luominen. Välillisenä tuloksena tämä lisää tasa-arvoa, sillä kaikille kohderyhmään kuuluville tarjotaan yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämään tutustumiselle, yrittäjyyteen ja omaan osaamiseen ja vahvuuksiin perustuvaa kartoitusta työelämästä. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa edistämällä niin naisten kuin miestenkin työllistymistä ja selviytymistä kotoutumisen ja elämänmuutoksen haasteista.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	4
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Välillisesti siihen pystytään vaikuttamaan tukemalla maahanmuuttajien ymmärrystä suomalaisesta työ- ja tapakulttuurista, johon kuuluu esimerkiksi materiaalien kierrätys, digitaaliset menetelmät ja resurssi- ja materiaalitehokkuus valinnoissa. Ymmärrys arvomaailmasta on tärkeä osa kotouttamisprosessia. Nämä taidot ja luonnonvarojen arvostaminen parantavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen on kuitenkin yhä suuremmassa roolissa yritystoiminnassa. Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten ymmärtäminen on tärkeä osa hyvin erilaisia työtehtäviä, jonka vuoksi maahanmuuttajien kotoutumisprosessiin on tärkeä yhdistää myös näitä asioita. Turun ammattikorkeakoulussa on tehty paljon yhteistyötä erilaisten ympäristöosaamiseen ja resurssitehokkuuteen liittyvien yritysten kanssa, joten maahanmuuttajille tarjoutuvissa työelämäyhteyksissä ilmastonmuutoksen riskien ja niiden vähentämisen huomioiminen voidaan ajatella olevan osa työelämäyhteyksien luomista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	4
Kaikessa liiketoiminnassa materiaalivalinnat ja -kulutus sekä jätteet, niin laatu, määrä kuin niiden hävittäminen ovat huomioitavia asioita. Materiaalien ja jätteen huomioiminen kuuluvat suomalaiseen työkulttuuriin. Maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa näiden asioiden huomioiminen auttaa maahanmuuttajia työelämään sopeutumisessa, sillä he osaavat huomioida nämä yrityksille tärkeät asiat. Omaa liiketoimintaa suunniteltaessa näiden asioiden huomioiminen on osa liiketoimintaa, jonka vuoksi yrittäjäkoulutuksessa nämä asiat tulee huomioida alan edellyttämällä tavalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	4
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Liiketoimintaa suunniteltaessa on kuitenkin hyvä huomioida energia-asiat. Näin voidaan välillisesti vaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	7
Tarkoitus on antaa realistinen käsitys yrittäjyydestä ja edistää kohderyhmän työllistymistä ja kouluttautumista. Tarkoituksena on, että hanke tukee liiketoimintaideoiden kehittymistä niin, että niillä on realistisen mahdollisuudet toimia ja jopa kasvaa alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	2
Hankkeessa parannetaan kohderyhmän valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja ja tämän kautta esiin nousee mahdollisia tarpeita kehittämiselle. Lisäksi kohderyhmän itseoppiskelutaidot ja etäopiskelutaidot kehittyvät, jotka luovat uusia kehittämistarpeita.
Liikkuminen ja logistiikka	2	0
Etäopiskelu, digitaaliset palvelut ja verkko-opinnot vähentävät liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke edistää kohderyhmän hyvinvointia tukemalla työllistymistä ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Vertaistuki maahanmuuttajayhteisöiltä ja toisaalta suomalaisilta yhteisöiltä tarjoavat mahdollisuuden sosiaalisen tuen ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksiin. Hanke lisää perheiden hyvinvointia sekä edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, nostamalla esille perheroolit sekä työn ja perheen yhdistämisen keinoja.
Tasa-arvon edistäminen	9	9
Hanke parantaa maahanmuuttajien asemaa suhteessa kantasuomalaisiin parantamalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä. Hanke edistää myös sukupuolten tasa-arvoa parantaessaan sekä naisten että miesten työllistymisen ja kotoutumisen mahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hanke syventää maahanmuuttajien tietoja, taitoja (mm. Kielitaito) ja ymmärrystä suomalaisesta työelämästä, arjesta ja yhteiskunnasta. Yhteinen toiminta mm. pienryhmissä lisää kulttuurista tuntemusta puolin ja toisin. Yritysyhteistyössä kulttuurinen vuorovaikutus on kahdensuuntaista, mikä edistää kulttuurista ymmärrystä ja yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	10	10
Pienryhmätoiminnassa syvennetään tietoja ja osaamista suomalaisesta kulttuurista, sisältäen kulttuuriympäristöön perehtymistä esimerkiksi vierailuin. Maahanmuuttajat vaikuttavat suomalaiseen kulttuuriympäristöön ja tämän vuoksi on tärkeää, että myös maahanmuuttajien kanssa työskentelevien ymmärrys ja osaaminen erilaisista kulttuureista ja kulttuuriympäristöistä kehittyy. Hankkeen toiminta luo mahdollisuudet kahdensuuntaiselle oppimiselle ja erilaiset kulttuurit huomioivan toimintaympäristön muodostumiselle.
Ympäristöosaaminen	6	8
Kotouttamisprosessi lisää ymmärrystä suomalaisen ympäristöosaamisesta ja sen hyödyntämisestä arjessa. Tämä lisää halua toimia yhteiskunnan normien mukaisesti. Hankkeessa voidaan hyödyntää Turun amk:n ympäristöosaamisverkoston työelämäyhteyksiä, johon kuuluu ympäristöalaan, kiertotalouteen ja resurssitehokuuteen painottuvia yrityksiä. Alan yritysten kautta ympäristöosaamisesta tai sen huomioimisesta muodostuu luonnollinen osa työnkuvaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vertaista vailla on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston Brahea-keskusten ja Varsinais-Suomen yrittäjien kehittämishanke.

Hankkeen tavoitteena on:

1.maahanmuuttajien työllisyys- ja yrittäjyysvalmiuksien lisääminen
2.palveluverkoston selkeyttäminen
3.monikulttuurisuusasiantuntemuksen lisääntyminen.

Hanke pyrki rakentamaan selkeän polun polku yrittäjyyteen, työelämään tai tutkintoon johtavaan koulutukseen tähtäävälle maahanmuuttajalle sekä helpottamaan ja lisäämään heidän hakeutumistaan jo olemassa olevien yrittäjä- ja työelämäpalvelujen asiakkaaksi ja osallistumistaan koulutukseen. Käytännön toimenpiteinä tavoitteiden saavuttamiselle olivat työelämään ohjanneet intensiivijaksot, palveluohjausmalli, vertaistoiminnan kehittäminen ja maahanmuuttajien kanssa toimivien ammattilaisten osaamisen lisääminen eri kulttuureihin liittyvissä kysymyksissä.

Hanke järjesti yhteensä kolme kuukauden mittaista, työelämä- yrittäjyys- ja koulutustietoutta sekä suomen kieltä sisältänyttä intensiivijaksoa. Intensiivivaiheen jälkeen osallistujien oli mahdollista jatkaa viikottaisessa jatko-ohjauksessa maksimissaan neljän viikon ajan. Jaksoilla olivat mukana hankkeen kouluttamat vertaisohjaajat. Kursseilla kokeiltiin yhtenä toimenpiteenä mentorointia ja sen myötä olemassa olevaa YES-yrittäjyyskasvatusverkoston ylläpitämää YES Kummit -palvelua laajennettiin Varsinais-Suomessa koskemaan myös aikuiskoulutuksen opiskelijoita. Lisätietoa palvelusta löytyy osoitteesta https://yeskummit.fi/aikuiskoulutus/.

Hanke kehitti intensiivijaksoilla kolme erityyppistä työpajaa, jotka mallinnettiin niin, että ne ovat myös muiden toistettavissa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin yrittämisen perusteita käsittelevä ja yrittäjämäiseen asenteeseen ohjaava “Minä # yritys - Yrittäjävalmennuksen työkirja”. Materiaali löytyy hankkeen nettisivuilta osoitteesta:

https://responsible.turkuamk.fi/vertaistavailla/tyopajoja-maahanmuuttajille/

Hankkeessa mallinnettiin maahanmuuttajia ohjaaville tahoille tarkoitettu palvelukartta, jota voidaan hyödyntää ohjauksessa yksilöllisen kotoutumispolun löytämiseksi. Hankkeessa työstetyn palvelukartan rakentaminen lisäsi ymmärrystä maahanmuuttajille tarjottujen palvelujen hajanaisuudesta ja katkoksista palvelupolun vaiheilla.

Kolmannen tavoitteen toteutus syntyi laajan verkoston yhteistyöstä, jossa lisättiin alueen toimijoiden sekä kuntalaisten tietämystä ja henkilökohtaisia kontakteja kohderyhmään. Hanke oli mukana kehittämässä Varsinais-Suomeen Töissä täällä -verkostoa. Olennaista on kotoutumisen näkeminen kaksisuuntaisena prosessina - monikulttuurisuusasiantuntemusta on syntynyt kontakteista, yhteistyöstä ja ymmärryksen lisääntymisestä. Hanke järjesti erilaisia tapahtumia, joista osa oli tarkoitettu sekä kohderyhmälle että heidän kanssaan työskenteleville, osa taas pelkästään ammattilaisille, kuten monikulttuurisuuskoulutus.

https://www.toissataalla.fi/

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat