|
|
|
Hankekoodi: S20867
Hankkeen nimi: PISKU - Pienikin iskussa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3
Puhelinnumero: 02 263 350
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: TURKU
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Stenfors
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.stenfors(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 3550537
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Mikro- ja pk-yritykset muodostavat valtaosan Suomen yrityskannasta, mutta niiden moninaisia toimintatapoja tunnetaan heikosti, mikä vaikeuttaa osaltaan yritysten kehittämistä. Yhtä ainoaa toimintatapaa- tai kehittämismallia ei ole. Viime vuosien heikko taloudellinen kehitys on tuonut lisähaasteita tulevaisuuden ennakoinnille ja suunnittelulle. Mikro- ja pk-yrityksille on ensiarvoisen tärkeää kehittää ennakointikyvykkyyttään ja muutososaamistaan. Haasteisiin vastaaminen on kuitenkin mahdollista koko yrityksen henkilöstön voimin. Jokainen yritys on uniikki, siksi on yrityskohtaisesti löydettävä ne tekijät, jotka ovat muodostuneet haasteiksi yrityksen kasvulle ja henkilöstön työhyvinvoinnille sekä kehittymiselle. Verkostoituvassa maailmassa on tärkeää löytää uusia ja joustavia keinoja menestymiseen vahvistamalla olemassa olevia verkostoja ja löytämällä uusia kumppaneita.
Hankkeen päätavoitteena on mikro-ja pk-yritysten tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhtäaikainen kehittäminen muokkaamalla yhteistoiminnallisesti työn tekemisen tapoja verkostomaiseksi, digitaaliseksi ja yritysten eri henkilöstöryhmien osaamista aktivoivaksi sekä osoittamalla työhyvinvointiin liittyvien tekojen integraation edut yrityksen tuottavuudelle. Työhyvinvointi syntyy työssä ja sen edistäminen kuuluu kaikille. Koko henkilöstön osaaminen on saatava aikaisempaa paremmin käyttöön. Omaehtoinen työn muotoilu yhdistää työn hallinnan ja kehittämisen työhyvinvointiin. Työn muotoilun sekä työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen jakamisen lisäksi toimintaa ja yhteistyötä edistävän alustan avulla hanke tukee mukana olevia mikro- ja pk-yrityksiä lisäämään verkostoitumista ja yhteistyötä.
Hankkeen uutuusarvona on tunnistaa ja mallintaa mikro- ja pk-yrityksissä piilossa oleva inhimillinen ja sosiaalinen potentiaali sekä mahdollisuudet ja motivaatio toimintatapojen kehittämiseen yrityksen tuottavuuden lisäämiseksi. Yritykset ovat alttiita toimintaympäristön muutoksille, eikä niillä useinkaan ole resursseja aineettomien voimavarojensa täysimääräiseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Hankkeessa tuetaan yritysten työyhteisöjen yhteisten intressien tunnistamista ja hyvien käytäntöjen yhteisöllistä jakamista sekä kehitetään ja testataan kohdeyrityksille erilaisia aineettomia työvälineitä yhteiskehittämisen tukena osana työn muotoilua. Tämä edistää työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä luo vaikutusmahdollisuuksia eri henkilöstötasoilla ja -ryhmissä (ml. sukupuolinäkökulmien valtavirtaistaminen). Yritysten välinen digitaalinen verkostoituminen tukee kestävästi toimialojen rajoja ylittävää yhteistyötä.
Hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Aalto-yliopisto. Jokaisen toteuttajan toiminta-alueelta valitaan mukaan mikro- ja pk-yrityksiä (12-13 yritystä/alue), jotka osallistuvat hankkeen konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin. Osallistuvien yritysten toimialat on valittu siten, että kullakin alueella keskitytään relevanttiin toimialaan.
Hankkeen kohderyhmänä on joukko mikro- ja pk-yrityksiä neljältä toimialalta; kustakin yrityksestä mukana on koko henkilöstö esimiehiä ja johtoa myöten. Ilman koko yrityksen henkilöstön osallistumista, osallistamista, motivaatiota ja sitoutumista kehitystyöhön ei muutostrendien tuomia haasteita saada ratkaistua.
Hankkeen toteuttajia ovat Turun ammattikorkeakoulu (hankkeen koordinaattori) Varsinais-Suomesta, Lapin ammattikorkeakoulu Lapin alueelta, Vaasan yliopisto Pohjanmaalta ja Aalto-yliopisto Uudeltamaalta. Jokaisen toteuttajan toiminta-alueelta valitaan mukaan mikro- ja pk-yrityksiä (12–13 yritystä/alue), jotka osallistuvat hankkeen konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin. Mukaan tulevien yritysten toimialat on valittu hankesuunnitteluvaiheessa siten, että kullakin alueella pääpaino(noin 75 % osallistuvista yrityksistä) on alueen kärkitoimialalta. Hankkeeseen voi myös osallistua yrityksiä kärkitoimialojen ulkopuolelta (max. 25 % osallistuvista yrityksistä).
Toimialojen pääpaino alueittain on:
Lappi: Matkailu- ja palveluala
Pohjanmaa: Energiateollisuuden ala
Uusimaa: Hyvinvointi- ja terveysteknologian ala
Varsinais-Suomi: Metalliteollisuuden ala
Hankkeen välilliset kohderyhmät koostuvat varsinaisen kohderyhmän ulkopuolelle jäävistä mikro- ja pk-yrityksistä sekä yrittäjäjärjestöistä ja toimialakohtaisista etujärjestöistä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 414 067
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 414 067
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 552 090
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 552 090
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 35
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 40
Suunniteltu: 412
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Mahdollisuus työn muotoiluun muuttaa yrityksen toiminta- ja työympäristöä. Parantuneen työhyvinvoinnin myötä uusien käytäntöjen ja innovatiivisuuden tuomat mahdollisuudet lisääntyvät, mistä voi seurata myös ekotehokkuuden kasvua. Yritysten työympäristöjen kehittyessä energiatehokkaampaan ja vähemmän materiaaliresursseja kuluttavaan suuntaan mahdollistaa toiminnan ekologisen kestävyyden lisääntymistä pitkällä aikavälillä. Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen suosiminen hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa ovat luonnonvarojen käytön kannalta kestäviä ratkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 4 |
| Digitaalinen verkostoituminen ja yhteistyö tukevat toimialojen rajoja ylittävää yhteistyötä ja luovat uusia verkostoja. Digitaalinen verkostoituminen ja yhteistyö vähentää fyysistä liikkuvuutta yritysten välillä ja on siten ilmastonmuutoksen kannalta vähemmän haitallinen vaihtoehto. Virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään etäyhteydenpitovälineitä. Kohderyhminä olevien mikro- ja pk-yritysten toiminta ei saa olla ilmastomuutosta kiihdyttävää. Ympäristöä huomioivan (yritys-)toiminnan esiintuominen on aina hankkeissa korostettava asia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonepäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 5 |
| Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samansuuntaisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset (toimintamallien kuvaukset, asiantuntija-artikkeleiden laatiminen lehtien sähköisiin versioihin jne.). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa hyödynnetään monialaisen verkostoitumisen synergiahyötyjä, mm. kokonaisvaltaisempien (esimerkkinä työhyvinvoinnin vuosikelloajattelu) kehittämistoimenpiteiden tarjoaminen kohdeyrityksille. Tämä edistää kohdeyritysten innovointivalmiuksia ja kehittämispotentiaalia hankeajan jälkeenkin.Yritysten ymmärryksen lisäämisellä oman toimintansa jatkuvuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä tukee yrityksen kestävää kasvua. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| PISKU-hankkeessa kehitetään ja testataan kohdeyrityksissä erilaisia aineettomia työkaluja / verkkoympäristöjä yhteisen kehittämisen tukena osana työn muotoilua. Työhyvinvoinnin paraneminen vahvistaa yritysten työtekijöiden kykyä ja halua innovoida. Hankkeen tulosten jakamisessa käytetään erilaisia sähköisiä toimintaympäristöjä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
| Toimintaa ja yhteistyötä edistävä digitaalinen alusta lisää yritysten välistä ylimaakunnallista yhteistyötä, mutta ei lisää fyysisen liikkumisen tarvetta. Hankkeen kokonaistoteutuksessa hyödynnetään etäyhteydenpitolaitteita ja sähköisiä toimintaympäristöjä. Hankkeen tulokset raportoidaan eri tavoin huomioiden kohdeyleisön tarpeet – keskitytään sähköiseen viestintään. Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen suosiminen hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa edistävät osaltaan kestävää hanketoimintaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet edistävät työhyvinvointia ja luovat vaikutusmahdollisuuksia eri henkilöstötasoilla (oman työn muotoilu mahdollistuu, työhön sitoutuminen kasvaa yms.). Välillisesti yrittäjyyden kehittäminen lisää ko. toiminta-alueen mikro- ja pk-yrityskentän innovointikykyä ja tuottaa edelleen ”hyvinvointia ja tuottavia” yrityksiä, millä on työllisyysvaikutuksia alueellisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Hanke lisää tasa-arvoa ja mahdollisuuksia eri henkilöstöryhmien (omistajat/johto, yritysten työntekijät) välille. Hanke luo mahdollisuuksia ns. matalan kynnyksen innovoinnille ja yhteistoiminnalliselle kehittämiselle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 5 |
| Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistamalla kohdeyritysten koko henkilöstön yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa riippumatta esim. henkilöstön sosio-ekonomisesta taustasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole erityistä vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta ympäristöosaamisen kehittämiseen. | ||
Nykypäivän työelämän haasteet ja varsinkin vaatimus tuottavaan yritystoimintaan nojaavat monesti yrityksen henkilöstön toimintaan. Hyvinvoivat työntekijät muodostavat hyvän työyhteisön, mikä taas osaltaan lisää yrityksen tuloksellisuutta. Pienikin iskussa -hanke (PISKU) on syntynyt juuri näistä lähtökohdista.
Vuosina 2017–2019 toteutettu hanke tähtäsi mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhtäaikaiseen kehittämiseen. Hankkeen keskeiset teemat – työhyvinvointi, työn muotoilu ja verkostoituminen – ovat pohjautuneet siihen, että työhyvinvointi syntyy työssä ja sen edistäminen kuuluu kaikille. Yhtenäiset ja tehokkaat toimintatavat yrityksissä lisäävät myös tuottavuutta. Hankkeen vetovastuussa on ollut Turun ammattikorkeakoulu (Turun AMK), ja muut mukana olleet partnerit ovat Vaasan yliopisto (VY), Lapin ammattikorkeakoulu (Lapin AMK) ja Aalto-yliopisto. Jokaisen osatoteuttajan toiminta-alueelta valittiin mukaan kymmenisen mikro- tai pk-yritystä, joiden kanssa hankkeen keskeisiä kehittämistoimenpiteitä pilotoitiin. Mukana olleet PISKU-yritykset edustivat monipuolisesti eri toimialoja aina matkailu- ja palvelualalta terveysteknologian kautta metalliklusteriin.
Hankkeessa yhdistettiin työn hallinta ja kehittäminen työhyvinvointiin omaehtoisen työn muotoilun avulla. Tämä tarjoaa uudenlaisen näkökulman yritysten kehittämistyöhön. Hankkeen aikana on pilotoitu toimenpiteitä, joilla kehitimme työhyvinvointia edistäviä käytänteitä PISKU-yrityksissä.
Työn muotoilun sekä työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen jakamisen lisäksi PISKU-hanke on kannustanut mukana olevia mikro- ja pk-yrityksiä lisäämään verkostoitumista ja yhteistyötä. Tätä varten hankkeessa luotiin yritysten toimintaa ja yhteistyötä edistävä yhteistyöalusta, joka mahdollistaa verkostoitumisen.
Käytännön toimenpiteiden lisäksi on tuotettu paljon tutkimusmateriaalia, joka tukee hankkeen keskeisiä toimenpiteitä. Aalto-yliopiston johdolla kerättiin tutkimustietoa kehittämisen pohjaksi ja Turun AMK:ssa kehitettiin yritysten työpajamallia ja sitä kautta työhyvinvoinnin vuosikelloa yritysten hyödynnettäväksi.
Lapin AMK:n keskeisiin toimenpiteisiin hankkeessa kuului laatia työhyvinvoinnin käytäntöjen ja työn muotoilun hyviin kokemuksiin perustuvia infovideoita sekä infografiikoita.
Vaasan yliopiston vastuualueena puolestaan oli yritysten yhteistyöalustaan liittyvä tutkimus sekä alustan toteutus.
Tutkimustulosten ja käytännön kokemusten kautta olemme huomanneet, että yrityksissä on muutoshalukkuutta ja kiinnostusta kehittää henkilöstön hyvinvointia. Hankkeen kokemukset toisaalta valottavat niitä haasteita, joita jokaisessa yrityksessä tänä päivänä kohdataan, mutta toisaalta antavat ideoita ja tarjoavat käytäntöjä, miten nämä haasteet voidaan kääntää voitoksi.