|
|
|
Hankekoodi: S20906
Hankkeen nimi: Yhteistyöllä muutosturvaa - valtakunnallinen koordinaatiohanke II
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: PL 29
Puhelinnumero: 0295 025 000
Postinumero: 15141
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://ww.ely-keskus.fi/web/ely/ely-hame
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eleni Mizaras
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eleni.mizaras(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 038 025
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yhteistyöllä muutosturvaa - valtakunnallisen koordinaatiohankkeen tavoitteena on kehittää ja täydentää kansallista rakennemuutoksiin ja muutosturvatilanteisiin liittyvää toimintaa. Valtakunnallisessa koordinaatiossa keskeinen tavoite on vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen ja muutosturvan toimintamallin valmistaminen kohti TE-palvelujen uudistusta.
Hankkeessa tuodaan esille olemassa olevia toimivia käytänteitä sekä mallinnetaan muutosturvan toimintaa entistä asiakaslähtöisemmäksi ja vastaamaan paremmin laajempaa TE-palvelujen uudistumista. TE-toimistoilla olisi käytettävissä pohja muutosturvan toiminnan organisoimiseksi alueen TE-palveluja organisoidessa. Palvelujen uudelleen organisoimisessa riskinä voi olla tilanne, jossa TE-toimisto joutuu rakentamaan toimintamallit alusta samalla kun rakennemuutos- ja henkilöstön vähentämistilanteet vaativat nopeaa toimintaa.
Hankkeen toimenpidetason tavoitteina ovat:
1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työllisyyden edistäminen tehokkaiden työvoima- ja yrityspalveluiden avulla sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa parantavien mallien ja palvelujen kehittäminen,
2. Toiminta- ja palvelumallien kokeilu ja kehittäminen irtisanovan ja rekrytoivan yrityksen kohtaamisen helpottamiseksi - onnistunut työstä työhön siirtyminen, muutosturvan toimintamallin tuotteistamista ja kokeilemista ostopalveluna sekä
3. Muutosturvan kehittäminen osana ennakoivaa rakennemuutoksen hallintaa ja TE-palvelustrategiaa, muutosturvaan liittyvän osaamisen laajentaminen, tunnettavuuden lisääminen, yhteistyön ja verkostojen syventäminen.
Tavoitteita tukevat toimenpiteet jakautuvat karkeasti kolmeen pääteemaan:
1. Palvelujen kehittäminen kokonaisvaltaisemmiksi - kehittämistyö ja osaamisen kehittäminen, muutosturvan tunnettavuuden edistäminen, uusien mallien luominen ja testaaminen. Kokonaisvaltaisemmat palvelut koskettavat sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaita.
2. Akuutteihin muutosturvatilanteisiin perehtyminen, näistä nouseviin tarpeisiin vastaaminen ja pilottialueiden kanssa toimintamallien sekä palvelujen testaaminen (caset ja toimintamallien testaaminen käytännössä).
3. Keskustelun herättäminen - muutosturvan toimintamallin arviointi eri kohderyhmien näkökulmasta. Sosiaalisen median hyödyntäminen keskustelun käymisessä ja myös työnantajien sekä edunvalvontajärjestöjen osallistaminen muutosturvasta käytävään keskusteluun.
Ko. teemoja tukevat konkreettiset kehittämistoimenpiteet jakautuvat puolestaan kahteen kehittämiskokonaisuuteen:
1. Muutosturvatoiminnan sisällöllinen kehittäminen kokonaisvaltaisemmaksi kaikille asiakasryhmille ja sidosryhmäyhteistyön vahvistamien. Ennakoivan muutosturvan palvelujen kehittely työnsä menettäneille sekä työnantajille.
2. Pilotointi ostopalveluissa ja muutosturvan organisoinnissa
Hankkeelle on määritelty seuraavat tulokset:
1. On vastattu ja valmistauduttu myöhempiin TE-palvelujen ja toimintaympäristön (korona ja ÄRM) muutoksiin
- On kehitetty muutosturvassa työnsä menettäneen asiakasohjausta ja palvelupolkua
- On kokeiltu ja analysoitu toimivia malleja, joilla irtisanovat ja rekrytoivat yritykset kohtaavat
- On kokeiltu ja analysoitu ennakoivaa muutosturvaa ja palveluja uusille kohderyhmille
- On pohjustettu yhteistyötä puitesopimusten mahdollistamiseksi ja kilpailutettu alueille monipuolisia palveluja vähentämistilanteisiin.
2. On koottu ja aktivoitu alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja
- Tietämys muutosturvasta ja muutoksen hallinnan mahdollisuuksista on hankkeen toiminta-aikana lisääntynyt niin työnantajien, yhteistyökumppaneiden kuin TE-toimiston asiakkaiden ja virkailijoiden keskuudessa.
- Jaetaan tietoa Euroopan laajuisissa rakennemuutosverkostoissa ja välitetään hyviä käytäntöjä maiden välillä, tehty EGR-verkoston kanssa tiivistä yhteistyötä
- Koko maassa TE-palveluissa on riittävästi muutosturvaan liittyvää asiantuntijaosaamista
- Muutoksen hallinnan toimenpiteet ovat muutosturvan yhteistyöverkostoissa jatkuvan itsearvioinnin, tutkimuksen ja kehittämisen kohteena
3. Muutosturvan toteuttamista tukevat järjestelmät ovat ajan tasalla:
- Muutosturvamateriaalit ovat kootusti kaikkien asiantuntijoiden saatavissa - myös eri kieliversioina tarvittavilta osin
- Tilastointi on helposti toteutettu ja tukee tavoitteita ja toimintaa mittareiltaan
- Viestintää on kehitetty tukemaan paremmin sidosryhmäyhteistyötä ja asiakkaiden tarpeita (palvelumuotoilu)
Toimenpidekokonaisuus toteutetaan pääosin valtakunnallisen muutosturvaverkoston puitteissa, hankkeeseen palkattavan henkilöstön vastatessa toteutuksesta. Verkoston muodostavat eri puolilla Suomea työskentelevät muutosturva-asiantuntijat. He ovat hankkeen keskeinen käytännön kehittämistyön kohderyhmä, johon monet hankkeen toimista kohdistuvat ja joita hyödynnetään monissa hankkeen toimenpiteissä - heiltä toisaalta kaivetaan käytännön asiantuntemusta ja toisaalta sitä levitetään heidän keskuuteensa. TE-toimistojen toimintojen kehittämisessä tiedon ja osaamisen levittäminen on keskeistä. Tästä syystä muutosturva-asiantuntijoiden osaamista levitetään ja vahvistetaan TE-toimistoissa.
Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat lisäksi yritysten luottamusmiehet ja henkilöstöasioista vastaavat, työ- ja elinkeinotoimistojen virkailijat, seudullisten yrityspalvelut ja niiden henkilöstö, ELY-keskusten henkilöstö, muut verkostotoimijat (esim. kuntasektori) ja irtisanotut itse. Oleellisia kohderyhmiä, lähinnä yhteistyön näkökulmasta ovat myös työmarkkinajärjestöt, jotka ovat viime vuosina olleet aktiivisesti mukana muutosturvan toimintamallin kehittämisessä ja toimintamallin laajentamisessa.
Hankkeessa tuetaan rakennemuutoksen kohteena olevien henkilöiden työllistymistä muutosturvan toimintamallia kehittämällä sekä tukemalla lomautettuihin kohdentuvaa laajennetun toimintamallin toimeenpanoa. Kehittämisohjelman avulla vahvistetaan proaktiivisuutta, varhaista aktivoitumista, tiiviimmän kytköksen aikaansaamista irtisanottujen ja rekrytoivien yritysten välillä sekä nopeutetaan työstä työhön siirtymistä. Näistä lähtökohdista käsin hankkeen muuna kohderyhmänä ovat yritykset ja työnantajat, varsinkin ne joilla on lomautus- ja/tai irtisanomistarvetta, lisäksi ne yritykset ja työnantajat, joilla on tarvetta palkata henkilökuntaa. Olennaisena osana hankkeen toimintaa ovat taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotut, lomautetut, irtisanomisuhan tai lomautusuhan alla olevat työntekijät, mutta näihin hankkeen toiminta kohdentuu välillisesti. Mikäli hankkeen toiminta-aikana päästää testaamaan jotain erityisiä casejä, tällöin toiminnan varsinaisena kohderyhmänä voi olla myös näitä henkilöitä.
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotut, lomautetut, irtisanomisuhan tai lomautusuhan alla olevat työntekijät ovat hankkeen oleellista ja varsinaista kohderyhmää, mutta käytännössä hankkeen toiminta kohdentuu näihin ryhmiin pääasiassa välillisesti. Syynä se, että muutosturvan toimintamallia toteutetaan TE-toimistojen normaalina työnä, jolloin kyseinen kohderyhmä otetaan huomioon osana normaalia virkatyötä.
Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat muut alueellisten toimijoiden verkostot, joita rakennemuutos- ja irtisanomistilanteet koskettavat, esim. oppilaitokset, yritykset ja muut sidosryhmät kuten työttömyyskassat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 3 338 553
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 387 172
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 3 374 803
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 436 034
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeen toiminta kohdistuu ensisijaisesti yhteiskunnan rakenteisiin, mutta välillistä vaikutusta luonnonvarojen kestävyyteen toki on siinä mielessä, että usein rakennemuutosten taustalla on yritysten tarve tehostaa esimerkiksi tuotantoprosesseja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 0 |
| Hankkeen työpajoja järjestetään suurelta osin videoneuvotteluina, jolla on suora vaikutus energiankulutukseen. Pyritään ottamaan hankkeen käytännöntoiminnassa huomioon muutenkin muun muassa vähentämällä turhaa matkustamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Pyritään ottamaan huomioon soveltuvin osin, mikäli hankkeen toiminta-aikana rakennemuutostilanteissa nousee erityisesti esiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Pyritään ottamaan huomioon soveltuvin osin, mikäli hankkeen toiminta-aikana rakennemuutostilanteissa nousee erityisesti esiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 2 |
| Pyritään ottamaan huomioon soveltuvin osin, mikäli hankkeen toiminta-aikana rakennemuutostilanteissa nousee erityisesti esiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Pyritään ottamaan huomioon soveltuvin osin, mikäli hankkeen toiminta-aikana rakennemuutostilanteissa nousee erityisesti esiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Pyritään ottamaan huomioon soveltuvin osin, mikäli hankkeen toiminta-aikana rakennemuutostilanteissa nousee erityisesti esiin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 3 |
| Rakennemuutostilanteissa olennaista on, että paikallinen elinkeinorakenne säilyy elinvoimaisena. Vaikutus on osittain myös välillistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa toimitaan verkostoissa ja olennaista on verkostojen osaamisen kehittäminen. Lisäksi kehitetään TE-toimiston palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 5 |
| Erityisesti työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta yksi hankkeen päätavoitteista. Kansainvälisen liikkuvuuden osalta yhteistyötä tehdään valtakunnallinen EURES-kokonaisuuden (ESR) kanssa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Yksi hankkeen päätavoitteista, jossa tehdään yhteistyötä valtakunnallisen työhyvinvointia edistävän koordinaatiokokonaisuuden (ESR) kanssa. Kehittämistyö liittyy erityisesti muutostilanteiden jälkihoidon järjestämiseen, mutta myös työhyvinvoinnin merkitys akuutissa muutostilanteessa on olennaista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 2 |
| Olennainen osa mietittäessä hankkeen toimenpiteitä. Erityisesti mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 2 |
| Olennainen osa mietittäessä hankkeen toimenpiteitä. Erityisesti mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta (erit. maahanmuuttajat, työn perässä Suomeen tulleet) | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä on välillinen vaikutus, mutta rakennemuutostilanteissa otettava huomioon se, millä tavalla muutokset vaikuttavat kulttuuriympäristöön. Olennaisin osin koetettava minimoida negatiiviset vaikutukset. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Ei sinänsä mainita hankkeen tavoitteissa, mutta otetaan huomioon hankkeen toiminnassa ja toimenpiteiden toteuttamisen tavoissa. Ympäristön huomioonottaminen, kestävä kehitys ja luonnonvarojen säästäminen ovat modernin länsimaisen yhteiskunnan keskeisiä osaamistehtäviä. | ||
Yhteistyöllä muutosturvaa -hanke on koordinoinut valtakunnallista toimenpidekokonaisuutta, joka on täydentänyt ja kehittänyt muutosturvatilanteisiin liittyvää toimintaa ja palveluja. Hanke on fasilitoinut yhteistyötä, mahdollistanut ja koordinoinut muutosturvan kehittämistä sekä viestinyt hyödyistä ja tuloksista.
Muutosturva perustuu TE-toimistojen, työnantajien ja henkilöstön yhteistyöhön työnantajan toiminnan muutostilanteissa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja täydentää kansallista rakennemuutoksiin ja muutosturvatilanteisiin liittyvää toimintaa sekä kehittää uusia malleja rekrytoivien ja irtisanovien yritysten välille.
Hankkeen keskeiset kehittämisteemat ovat olleet osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa parantavien mallien ja palvelujen kehittäminen sekä toiminta- ja palvelumallien kokeilu ja kehittäminen irtisanovan ja rekrytoivan yrityksen välillä.
Hankkeessa toteutettiin kattava muutosturvan palvelumuotoilu, joka toimi punaisena lankana muutosturvapalvelujen myöhemmässä kehittämisessä. Palvelumuotoilusta nousi neljä toimenpiteissä vaikuttanutta kehittämisteemaa, joissa keskityttiin erityisesti asiakaslähtöisyyteen, ennakointiin, digitaalisiin palveluihin ja kokeilukulttuuriin.
Hankkeen toiminta on ollut tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisen muutosturva-asiantuntijoiden verkoston kanssa, joka koostuu 15 TE-toimiston muutosturvaa hoitavista asiantuntijoista. Tämä laaja verkosto on ollut ennen kaikkea vahvuus hankkeen kehittämisessä. Se on mahdollistanut paikallisen kehittämisen ja vahvan substanssiosaamisen. Sitoutunut ja osaava asiantuntijaverkosto on kehittänyt innokkaasti ja asiakaslähtöisesti muutosturvan palvelua. Haasteena laajassa verkostossa on ollut erilaiset organisaatiokulttuurit, -mallit ja osallistumismahdollisuudet.
Toimintaympäristön suuret muutokset, kuten lainsäädännölliset ja TE-palveluiden uudistukset sekä organisaatiouudistukset, ovat vaikuttaneet hankkeen toimintaan ja tuloksiin. Erityisesti koronapandemia vaikutti hankkeen toteutustapaan ja painopisteisiin, mutta hankkeen joustavuus mahdollisti nopean sopeutumisen poikkeustilanteeseen.
Hankkeen välittömiä tuloksia ovat lukuisat pilotit, palvelukokeilut ja toimintamallien kehittämiset. Näiden kautta on saatu aikaan onnistuneita käytäntöjä, jotka tukevat irtisanottuja ja yrityksiä muutosturvatilanteissa. Lisäksi hankkeen myötä muutosturvan palveluita on kehitetty ja niiden laatua on vahvistettu.
Hankkeessa tehtyjen kokeilujen ja pilotointien avulla saatiin konkreettisia tuloksia, joista osa jää pysyviksi käytänteiksi. Esimerkiksi digitaalisten osaamiskartoitusten pilotoinnin hyvät tulokset johtivat siihen, että palvelu hankittiin valtakunnalliseksi. MuutosturvaBotti, yksi hankkeen kokeiluista, otettiin käyttöön valtakunnallisesti ja toimii edelleen osana Työmarkkinatorin palvelua. Hankkeessa tuotettiin tietoa mm. muutosturvan toimintamallin arviointitutkimuksella ja julkaistiin oppaita muutosturvasta ja rakennemuutostilanteista.