|
|
|
Hankekoodi: S20918
Hankkeen nimi: Nuoret ja kansalaistoimijalähtöisyys Etelä-Kymenlaaksossa 2017-2019
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 29.2.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kehittämisyhdistys Sepra ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1504937-6
Jakeluosoite: Helsingintie 1 A
Puhelinnumero: +358442774513
Postinumero: 49460
Postitoimipaikka: Hamina
WWW-osoite: http://www.sepra.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TOLVANEN MARJO TELLERVO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.tolvanen(at)sepra.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358442774513
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tarpeena alueella on käynnistää ja kehittää kohdennetusti sekä suunnitelmallisesti erityisryhmien (vammaiset, maahanmuuttajat, eri vähemmistöt) ja ns. ”kantasuomalaisten” nuorten sekä näiden parissa toimivien viiteyhteisöjen välillä yhteistoimintaa nuorten osallisuuden lisäämiseksi.
Hankkeen tavoitteet jakautuvat neljään kokonaisuuteen
A. Käynnistää ja kehittää kohderyhmän nuorten välistä yhteistoimintaa. Tukemalla esim. vammaisten, maahanmuuttajien ja romaninuorten yhdessä ideoimia ja toteuttamia tapahtumia sekä toimintaa saadaan kohderyhmän nuorille onnistumisen tunteita, uusia kokemuksia sekä kehitetään työelämävalmiuksia. Joissakin kulttuureissa nuoret naiset ja miehet eivät perinteisesti toimi yhdessä tasavertaisina ja tasa-arvoisuuteen kiinnitetään toiminnan aikana huomiota.
B. Väylien luonti kohderyhmän nuorille osallistua kantasuomalaisten nuorten toimintaan. Toiminnan ideointi ja toteutus erityisryhmien aloitteesta lisää käytännön yhteistoimintaa eri ryhmien kesken. Toiminnan kautta vähennetään yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Toteutus lisää erityisryhmien nuorten taitoja ja kykyä toimia osana ympäröivää yhteisöä, ja vahvistaa kaikkien nuorten sosiaalisten taitojen kehittymistä.
C. Suunnitelmallinen nuorten ja viiteyhteisöjen toiminnan kehittäminen. Kehittämisessä on keskeistä suunnitelmallisuus sekä toimijoiden sitouttaminen prosessiin käytännön toiminnan kautta. Tavoitteena on löytää väyliä nuorille vapaaehtoistyöhön ja harjoitteluihin osallistumiseen niin, että he ovat itse auttamassa ja tukemassa toisia. Näin vahvistetaan tunnetta siitä, että nuoret kykenevät olemaan aktiivisia yhteiskunnassa.
D. Erityisryhmien tarpeiden huomioiminen muiden yhteisöjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisryhmät eivät ole irrallinen ja erillinen osa yhteisöä. Heidät autetaan luontevasti mukaan hyvin monipuoliseen toimintaan. Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa on Sepran laajat ja koko ajan laajenevat verkostot toimijoita. Näitä aktivoidaan kiinnittämään huomiota siihen, että paitsi että osallistumismahdollisuudet ovat yhtäläiset niin naisille kuin miehillekin, myös erityisryhmien tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Toiminta jakautuu vastaavasti neljään kokonaisuuteen
Toimenpidekokonaisuus A.
Kohderyhmän nuorten välisen yhteistoiminnan kehittäminen
1. Nuorilla teetetään THL:n Sokran osallisuustesti - https://ot.sangre.fi/osallisuustesti/julkinen
2. Testin tulosten pohjalta keskustellaan nuorten osallisuuden kokemuksesta, heidän voimistaan ja taidoistaan
3. Käydään läpi eri kohderyhmien toimintatarpeita ja toteutusideoita
4. Muodostetaan erityisryhmien kumppanuuspöytä, missä toiminnan toteutuksesta sovitaan
5. Kannustetaan ja tuetaan nuoria toteuttamaan toimintaa ja tapahtumia sovitusti yhdessä viiteyhteisöjen ja kumppaneiden kanssa
Toimenpidekokonaisuus B.
Kohderyhmän nuorten innostamisensa mukaan ns. kantasuomalaisten nuorten toimintaan
6. Matalan kynnyksen tapaamisten ja toiminnan järjestäminen erityisryhmien ideoimana nuorisotaloilla tai muissa paikoissa, mahdollisesti myös opintomatka-tyyppisesti
7. Mahdollistetaan nuorten kohtaaminen tasa-arvoisina jäseninä Sepran Nuorisotiimissä
8. Järjestetään tapaamisia, missä tuodaan esiin erilaisia tapoja osallistua työelämään
9. Nostetaan toiminnan aikana esiin ja vahvistetaan nuorten oman taustan vahvuuksia
10. Käydään tutustumassa muualla toteutettuihin tapahtumiin ja toimintaan
Toimenpidekokonaisuus C.
Tuodaan esiin nuorten toimintakyvyn kehittämisen merkitys viiteyhteisöjen toiminnalle.
11. Käydään läpi kunkin viiteyhteisön tavoitteet ja toiminta nuorten osalta vuoteen 2020 asti
12. Esitellään kumppanuuspöytä selkeänä rakenteena toiminnan kehittämiselle
13. Nuoria toimintaan mukaan houkuttelevan toiminnan järjestäminen
Toimenpidekokonaisuus D.
Erityisryhmien huomioiminen ja osallisuus muiden yhteisöjen toiminnassa
14. järjestetään kohtaamisia kohderyhmän sekä välilliseen kohderyhmään kuuluvien yhteisöjen kanssa
15. Korostetaan yhteistyössä erityisryhmien huomioimista
16. Tehdään maahanmuuttajille suomalaista kulttuuria ja tapoja tutuiksi
17. Monipuolistetaan kohtaamispaikkojen (kumppanuus- ja yhteisötalojen) toimintaa sosiaalisten yritysten toiminnan suuntaan
18. Käynnistetään uudenlaista toimintaa hyödyntäen Sepran verkostoja siltojen luomisessa eri toimijoiden välille
Tulokset
Hankkeen aikana Sokran osallisuustestin on tehnyt 40 nuorta, joista on muodostettu pieniä toiminnallisia tiimejä. Eri sektorien toimijoista on saatu muodostettuja kumppanuuspöytiä, ja niiden ympärille on muodostunut uudenlainen tapa toimia erityisryhmien nuorten hyväksi. Nuorilta on saatu aloitteita NUVIlle ja kuntiin, joiden toteuttamisella parannetaan nuorten mahdollisuuksia toimia tasavertaisesti muiden kanssa. Nuoret ovat suunnitelleet ja toteuttaneet 4-6 tapahtumaa sekä pari opintomatkaa, joita järjestäessään he ovat löytäneet vertaisia sekä oppineet taitoja, joista heille on hyötyä polulla kohti työelämää.
Nuorten valmiuksia kohti työelämää on parannettu lyhyin koulutuksin, ja heille on järjestetty erilaisia työelämään osallistumistapoja esitteleviä tapaamisia 5-7 kpl. Viiteyhteisöissä on laadittu 7-9 nuorten osallisuuden ja toimintakyvyn kehittymisen huomioivaa suunnitelmaa
Erityisryhmien tarpeisiin liittyen on toteutettu useita kyselyjä, joiden tulosten mukaisesti on mm. kehitetty
eteenpäin Kotkan Kumppanuustalo Viikaria ja muita yhteisöjen tiloja. Parhaimmillaan joku tiloista on lähtenyt kehittymään Irlannin mallin mukaisesti sosiaalisen yrityksen suuntaan
Pitkän aikavälin vaikutuksena
On saatu vahvistettua nuorten erityispiirteiden pohjalta heidän omia voimavarojaan ja autettu heitä näkemään omia erityispiirteensä vahvuutena. Nuoria on autettu ymmärtämään, että he voivat olla auttamassa ja tukemassa toisia avun ja tuen kohteita olemisen sijaan, ja uudenlaisia yhdessä toimimisen tapoja löytäen on vähennetty yksinäisyyden tunnetta sekä syrjäytymisriskiä.
Nuorten kansalaisvaikuttamisen taidot ovat parantuneet ja he ovat oppineet yhdessä muodostamaan mielipiteitä asioista sekä uskaltavat lähteä vaikuttamaan asioihin suoraan päättäjien suuntaan. Nuorten tiimit ja kumppanuuspöydät tukevat varhaista puuttumista ja hakevat ratkaisuesityksiä havaittuihin ongelmiin
Erilaisen yhteisöllisen toiminnan kautta nuorten toimintakykyä on parannettu ja heidän polkuaan kohti vapaaehtoistyötä ja työelämää on vahvistettu. Yhteisen toiminnan suunnittelussa nuoret ovat oppineet huomioimaan toistensa erityispiirteet ja tarpeet
Hankkeen päättyessä on luotu erityisryhmien ja viiteyhteisöjen hyvinvointia tukeva, uudenlainen toimintatapa. erityisnuorten valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa yhdenvertaisena muiden nuorten kanssa on kyetty parantamaan
naisten ja miesten osallistuminen yhdenvertaisena yhteiskuntaan ja toimintaan on tuotu selkeästi esiin ja eri kulttuuritaustan omaavat nuoretkin ovat ymmärtäneet miten Suomessa toimintaa toteutetaan tasa-arvoisesti
Hankkeen tuloksena oletetaan, että Kymenlaakson maakuntaohjelman tavoitteita on saatu toteutumaan seuraavasti;
Hankkeen tuloksena on kyetty pieneltä osin edistämään nuorten ja muiden heikossa työmarkkina‐asemassa olevien työllistymistä tai ainakin työllistymistä edistävää toimintakykyä. Kohderyhmien osallisuutta on vahvistettu ja työelämän ulkopuolella yhä jäävien toimintakykyä on kyetty joltakin osin parantamaan.
Nuorten ja yhteisöjen toteuttamilla pienillä toimenpiteillä on tuettu Kymenlaakson maakuntaohjelman Vetovoimainen Kymenlaakso osion Luonto‐, ruoka‐ ja tapahtumamatkailun kehittäminen –tavoitetta
Hankkeella ei varsinaisesti ole luotu osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluja mutta koska Sepra on mukana monessa laajassa verkostossa se kykenee ohjaamaan nuoria näiden palvelujen pariin. Vastaavasti kuvio toimii hankkeen päättyessä luontevasti myös toisin päin; sidosryhmätoimijat osaavat ohjata nuoria Sepran ja viiteyhteisöjen toiminnan piiriin, joten hanke tuo lisäarvoa kaikkien näiden toimintatapoihin.
Kotkan osalta hankkeella on saatu vietyä eteenpäin kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä ja Sepran kaupunkijaoston roolia on kyetty vahvistamaan, sillä se arvioi jatkossakin nuorten ja yhteisöjen esitykset pieniksi kehittämistoimenpiteiksi ja toimii NUVAn ohella linkkinä kaupungin suuntaan.
Asukaslähtöisten toimintatapojen ja palvelujen kehittämistä osallisuuden tukemiseksi on kyetty viemään yhden askeleen pidemmälle ja nuoria on saatu toimintaan mukaan. Toimintaa vahvistamalla niin yhteisöissä kuin Seprassakin valmistaudutaan myös v. 2019 tulevaan maakuntahallinnon uudistukseen ja kuntien osallisuus- ja yhteisö, hyvinvointi- sekä kehittäjä- ja kumppanirooleihin vastaamiseen.
Hankkeen varsinaisena/ ensisijaisena kohderyhmänä ovat Etelä-Kymenlaakson alueen
* työttömyysuhan alla sekä syrjäytymisvaarassa olevat, usein yksinäisyydestä kärsivät 15-25 vuotiaat nuoret, erityisesti erityisryhmien edustajat (vammaiset, maahanmuuttajat, romanit, kielivähemmistöjen edustajat)
* yhteisöt, jotka toimivat edellä mainittujen kohderyhmien tai yleisemmin nuorten ja vähemmistöjen parissa,
Välillisesti kohderyhmänä ovat
* muut paikalliset yhteisöt ja järjestöt jäsenineen
* kunnat
* seurakunnat
* oppilaitokset
Näiden tahojen oleminen mukana osallisuutta lisäävässä toiminnassa mahdollistaa sen, että kyetään tehokkaasti vastaamaan kohderyhmien syrjäytymisen ehkäisemisen haasteisiin. Laaja osallistaminen tukee kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä ja vahvistaa syrjimättömyyttä. Mainitut kohderyhmät ovat paitsi kumppaneita myös välillinen hyötyjäryhmä, koska uusi toimintatapa käynnistää uudenlaisen, suunnitelmallisen yhteistyön lukuisten eri toimijoiden välille. Varsinaisen kohderyhmän edustajat myös löytävät välillisen kohderyhmän toiminnan pariin aiempaa paremmin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 108 012
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 101 612
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 132 315
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 124 503
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kotkan-Haminan
Kunnat: Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Kotka, Virolahti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 40
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| tavoitteena sähköinen viestintä ja mahdollisimman matala paperin käyttö hallinnossa | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| toiminta suunnitellaan tukemaan julkisten välineiden käyttöä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 2 |
| Toiminta paikallista ja hankkeessa korostetaan ympäristökäkökulmaa. Tietoisuuden lisääntyminen nuorten keskuudessa tukee myös muutoin ympäristön huomioimista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 3 |
| Pienillä toimilla tuetaan esim. matkailukauden tarjontaa. Nuoria kannustetaan toteuttamaan erilaisia tapahtumia, joissa hankinnat toteutetaan pääasiassa lähialueilta. Kun nuorille tarjotaan valmiuksia osallistua tapahtumien toteutukseen heidän osaamisensa lisääntyy ja työmarkkinoille tulee enemmän työkykyisiä nuoria. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään osallisuuden malli, ns. kumppanuuspöytä. Malli on helposti siirrettävissä muuhunkin toimintaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 0 |
| Tavoitteena liikkuminen julkisilla kulkuväleineillä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Erityisnuorten herättäminen huomaamaan omia vahvuuksiaan tukee heidän osallistumistaan yhteisöjen toimintaan ja sitä kautta auttaa heitä itseään. Koska nämä nuoret ovat osa yhteisöjä ja tavoitteena on saada heitä yhdistysten toimintaan mukaan kumuloituu hyvinvointi pidemmällekin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 8 |
| Kaikessa toiminnassa korostetaan tasa-arvoisia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua toimintaan eri rajoitteista huolimatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke keskittyy nimenomaan tuomaan erityisryhmiä mukaan toimintaan ja yhteiskuntaan taustoistaan huolimatta - tai juuri niiden ansiosta - yhdenvertaisina muiden nuorten kanssa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Kaikki toiminta toteutetaan ottamalla huomioon kestävä kehitys ja tämä lisää myös osaamista | ||
Hankkeen tavoitteet ja toiminta jakautuvat neljään kokonaisuuteen
A. Käynnistää ja kehittää kohderyhmän nuorten välistä yhteistoimintaa. Tukemalla esim. vammaisten, maahanmuuttajien ja romaninuorten yhdessä ideoimia ja toteuttamia tapahtumia sekä toimintaa saadaan kohderyhmän nuorille onnistumisen tunteita, uusia kokemuksia sekä kehitetään työelämävalmiuksia. Joissakin kulttuureissa nuoret naiset ja miehet eivät perinteisesti toimi yhdessä tasavertaisina ja tasa-arvoisuuteen kiinnitetään toiminnan aikana huomiota.
Nuoria on tavattu eri puolilla eteläistä Kymenlaaksoa kymmenissä tilaisuuksissa, ja heitä on autettu järjestämään Sepran sekä kumppanuuspöytätoimijoiden kanssa erilaisia tilaisuuksia. Jotkin tilaisuudet ovat olleet pieniä, mutta nuoria on ollut mukana myös mm. Maailma Kymissä (Helsingin Maailma Kylässä tapahtuman tapainen monikulttuurinen yleisötapahtuma) tapahtuman suunnittelussa sekä järjestelyissä.
Työelämävalmiuksia on pystytty parantamaan järjestämällä kohderyhmän nuorille omia hygieniapassi- ja järjestyksenvalvojakoulutuksia, sekä ottamalla heitä mukaan yhteiskunnallisten yritysten tilaisuuksiin yhtä lailla kuin järjestämällä erilaisia työelämään osallistumistapoja esitteleviä tapaamisia, joissa nuoret ovat kuulleet kokeneilta toimijoilta erilaisista työllistymistavoista.
Tilaisuuksissa on ollut hyvin mukana niin nuoria miehiä kuin naisiakin, ainoastaan romanien kohdalla osallistaminen osoittautui haastavaksi. Selväksi on käynyt kuitenkin myös se, että erilaisissa koulutuksissa maahanmuuttajataustaisista nuorista markkinointitoimista huolimatta suuri osa oli poikia kun taas ns. kantasuomalaisten kohdalla ero ei ollut suurikaan.
B. Väylien luonti kohderyhmän nuorille osallistua kantasuomalaisten nuorten toimintaan. Toiminnan ideointi ja toteutus erityisryhmien aloitteesta lisää käytännön yhteistoimintaa eri ryhmien kesken. Toiminnan kautta vähennetään yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Toteutus lisää erityisryhmien nuorten taitoja ja kykyä toimia osana ympäröivää yhteisöä, ja vahvistaa kaikkien nuorten sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Tätä tavoitetta on tuettu monin eri tavoin, mutta heti alkuun huomattiin, että tässä tarvitaan taustatahojen sitoutumista sekä mukana oloa; asiat eivät tapahdu omaehtoisesti nuorten itsensä puolelta. Hyvä esimerkki on se, että Kotkassa päätettiin yhdistää FC Myllyn maahanmuuttajanuorten sekä Peli-Karhujen jalkapallojoukkueet, jotta heidän välilleen syntyy luottamusta. Jotta nuoret tutustuivat toisiinsa paremmin, järjestettiin jalkapallon ulkopuolinen keilailu-tapahtuma. Maailma Kymissä tapahtumissa on ollut useita pieniä osuuksia, joissa on ollut erilaisia nuoria tekijöinä
C. Suunnitelmallinen nuorten ja viiteyhteisöjen toiminnan kehittäminen. Kehittämisessä on keskeistä suunnitelmallisuus sekä toimijoiden sitouttaminen prosessiin käytännön toiminnan kautta. Tavoitteena on löytää väyliä nuorille vapaaehtoistyöhön ja harjoitteluihin osallistumiseen niin, että he ovat itse auttamassa ja tukemassa toisia. Näin vahvistetaan tunnetta siitä, että nuoret kykenevät olemaan aktiivisia yhteiskunnassa.
Tässä lähdettiin liikkeelle kohentamalla nuorten kanssa toimivien järjestöjen digivalmiuksia – nuoret tavoittaa nykyään paremmin digitaalisten kanavien kautta. Kumppanuuspöydissä olevat toimijat ottavat toiminnassaan huomioon nuoret hyvin, mutta hankkeen päättyessä on todettava, ettei erityisryhmien tarpeiden tai nuorten osallistaminen ole toteutunut sillä suunnitelmallisuudella kuin ajateltiin. Nuoria on kuitenkin saatu mukaan vapaaehtoiseen toimintaan sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa itsensä lisäksi myös muille kohderyhmille. Isompien tapahtumien yhteydessä on kyetty tukemaan nuorten osallistumista muiden kuin heille entuudestaan tuttujen toimijoiden aktiviteetteihin.
D. Erityisryhmien tarpeiden huomioiminen muiden yhteisöjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisryhmät eivät ole irrallinen ja erillinen osa yhteisöä. Heidät autetaan luontevasti mukaan hyvin monipuoliseen toimintaan. Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa on Sepran laajat ja koko ajan laajenevat verkostot toimijoita. Näitä aktivoidaan kiinnittämään huomiota siihen, että kun osallistumismahdollisuudet ovat yhtäläiset niin naisille kuin miehillekin, myös erityisryhmien tarpeet tulisi huomioida mahdollisuuksien mukaan.
Maahanmuuttajien osalta yhdistysten ja toimijoiden ei tarvitse mukauttaa toimintaansa huomattavasti, jotta maahanmuuttajataustaiset kykenevät osallistumaan samaan tapaan kuin muut nuoret. Tämä näkyy erityisesti urheiluharrastusten ja -toimijoiden keskuudessa: lähinnä vaivaa tulee nähdä sen eteen, etteivät maahanmuuttajat jää harrastamaan asioita omissa porukoissaan, vaan ainakin aika ajoin järjestetään toimintaa, missä kaikki ovat mukana.
Kehitysvammaisten osalta tilanne on osoittautunut huomattavasti haastavammaksi; vaikeuksia aiheuttaa jo yksin se, etteivät he välttämättä kykene liikkumaan itsekseen, ja sellaisina aikoina kun toimintaa on. Kuitenkin hankkeen aikana on saatu kehitysvammaisia itse innostumaan toiminnan ideoinnista sekä toteuttamisesta, ja mukaan tapahtumiin, kuten Sushia ja sultsinaa, missä heitä oli yhdessä maahanmuuttajien kanssa kokkailemassa. Ruoka on teema, mikä toimii hyvin, ja minkä avulla esim. maahanmuuttajat voivat tehdä omaa kulttuuriaan tutummaksi helpommin.
Tapaamiset ja toiminnan ideointi romanien kanssa eivät johtaneet toivottuun tulokseen; heitä ei ole loppujen lopuksi alueella kovin paljon, ja tuntumaksi on jäänyt se, että heille on tärkeä ylläpitää omaa kulttuuriperintöään. He siis kaipaavat lähinnä tukea sen ylläpitoon, ei niinkään mukaan pääsyyn muiden toimintaan. Yhteydet on nyt kuitenkin luotu.
Senioriväki on hankkeen aikana ollut selvästi kiinnostunutta tutustumaan maahanmuuttajiin ja olemaan mukana yhteisessä toiminnassa, samoin liikunta- ja urheilutoimijat. Näitä toimijoita olisi varmastikin paljon lisää, mutta hankkeessa oli vain n. 40% työaikapanos, joten verkostojen laajentaminen jäi pääosin Sepran muun oman toiminnan varaan. Toistaalta sen takia toiminta tulee myös luontevasti jatkumaan, ja Sepran toiminnassa osataan jatkossa huomioida tämän hankkeen erityisryhmien tarpeita paremmin – sekä tuoda niitä esiin erilaisissa yhteyksissä.
Koonti kaikista hankeaikaisista toimista löytyy Loppuraportin liitteitsä.