RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20936, Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208201-1

Jakeluosoite: PL 472, Viitaniementie 1 A

Puhelinnumero: 040 341 5111

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.gradia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOUKKARI-ANTTONEN ULLA MARI ELISABET

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kouluttaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.koukkari-anttonen(at)gradia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 341 6243

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella aihe on erittäin ajankohtainen. Vuonna 2015 mittavasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä on Euroopassa edelleen suuri, ja useat tulevat myös jäämään Eurooppaan. Heidän integroitumisensa yhteiskuntaan esimerkiksi koulutuksen avulla on kaikille yhteinen haaste, johon tulisi tarttua jakaen hyviä käytänteitä. Ei tule unohtaa kantaväestön monikulttuurisuustiedon ja -taitojen tarvetta, sillä integraatio on kahdensuuntainen prosessi, jossa molemmilla osapuolilla tulee olla tarvittavat valmiudet onnistuneen lopputuloksen saamiseksi.

Tämän hankkeen päätoteuttaja ja hakija on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia (1.1.2018 alkaen) ja sen osatoteuttajia ovat Jyväskylän palvelualan opisto (Jypao), Karstulan Evankelinen Opisto (KEO) sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK). Gradia tarjoaa toisen asteen koulutusta 20 000 opiskelijalle vuosittain. Heistä 250 tutkinto-opiskelijaa on maahanmuuttajia.

Lisäksi hanke osallistuu ESR:n ensimmäiseen kansainvälisen yhteistyön hakukierrokseen yhdessä Belgian (Hefboom, HIVA KuLeuven - Research Institute for Work and Society ja Vluchtelingenwerk Vlaanderen), Saksan (LAMSA - Landesnetzwerk Migrantenorganisationen Sachsen-Anhalt e.V, Harz University of Applied Sciences) ja Ruotsin (Integration in Sweden AB) kanssa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä maahanmuuttajille toisella asteella tarjottavaa tukea sekä kantaväestön monikulttuurisuusvalmiuksia. Kohderyhminä ovat toisen asteen maahanmuuttajaopiskelijat sekä muut opiskelijat; hankkeen pilotointivaiheessa sosiaali- ja terveysalan, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelijat. Lisäksi osatoteuttajien opiskelijat voivat olla sekä mentoreita että mentoroitavia. Välillisesti kohderyhminä ovat eri oppilaitokset ja työelämä.

Hankkeen toimenpiteinä luodaan ja pilotoidaan
1. maahanmuuttajien mentorointimalli, joka edistää maahanmuuttajien koulutuksellisia valmiuksia ja siten koulutuksellista tasa-arvoa sekä ehkäisee koulutuksen keskeyttämisiä.
2. maahanmuuttajien mentoreiksi pyrkiville mentorivalmennusmalli, joka parantaa kotoperäisen väestön tietoa ja taitoja toimia monikulttuurisessa työympäristössä.

Hankkeen tuloksena syntyvät em. mallit, joita levitetään yhdessä kansallisten kumppaneiden kanssa. Mallien lisäksi hankkeen aikana saadaan työssäoppimispaikkoja opiskelijoille oppilaitosten sisältä.

Kansainvälisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on kokemusten jakaminen, yhteisten intressien tunnistaminen ja niiden käsittely toisilta oppien. Kv-yhteistyö luo pohjaa kumppaneiden hankkeen jälkeiselle yhteistyölle. Kun mukana on useita erilaisia toimijoita eri maista, hyvien käytänteiden levittäminen laajasti ja mallien varioiminen onnistuvat ja hankkeen vaikuttavuus lisääntyy. Kv-yhteistyön toimintasuunnitelma sisältää verkkokokouksia, fyysisiä kokouksia (4 kpl), workshop-työskentelyä ja kokemusten vaihtoa.

Hanke vahvistaa mm. Itämeren alueen strategian sosiaalista ulottuvuutta tiivistämällä oppilaitosten rajat ylittävää yhteistyötä oppilaitostasojen, kuten korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen, välillä sekä konkreettisesti eri maiden rajat ylittäen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat

1. toisen asteen koulutuksessa opiskelevat maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat käytännön tukea ja apua opinnoissa ja kotoutumisessa sekä

2. toisen asteen koulutuksen opiskelijat, jotka haluavat oppia ohjaamaan ja tukemaan maahanmuuttajia sekä tarvitsevat tietoa ja käytännönläheisiä taitoja monikulttuurisuudesta työelämän tarpeita varten.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat

1. työnantajat, jotka saavat kansainvälisesti ja monikulttuurisesti osaavia työntekijöitä ja edelleen heidän kauttaan siihen liittyvää tietoa ja osaamista sekä

2. oppilaitokset, jotka saavat mentorointimallin avulla lisää tukea ja ohjausta maahanmuuttajaopiskelijoilleen sekä monikulttuurisuusvalmiuksia muille opiskelijoilleen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 095

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 158 381

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 213 875

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 203 188

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Keuruun, Jämsän, Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Joutsan, Äänekosken

Kunnat: Keuruu, Uurainen, Petäjävesi, Kuhmoinen, Kinnula, Saarijärvi, Jyväskylä, Pihtipudas, Kannonkoski, Viitasaari, Kyyjärvi, Hankasalmi, Äänekoski, Karstula, Joutsa, Multia, Muurame, Kivijärvi, Konnevesi, Toivakka, Luhanka, Laukaa, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen tuloksena syntyvät mallit otetaan pilotointivaiheessa käyttöön kahdella koulutusalalla: sosiaali- ja terveysala sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaus, joista edellinen on naisvaltainen ala ja jälkimmäinen sekä mies- että naisvaltainen. Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat sekä miehiin että naisiin. Hankkeen toiminnalla sinänsä ei voi vaikuttaa siihen, millainen em. alojen sukupuolijakauma on, mutta hankkeen toimintaan kannustetaan sekä miehiä että naisia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa siten, että sekä valmennus- että mentorointimalleja markkinoidaan miehille ja naisille. Käytännössä mentoreina voivat toimia ja mentoroitavat voivat olla sekä miehiä että naisia. Hanke on siten sukupuolineutraali.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole tämän hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	5
Hankkeen toimenpiteillä ja toteutusmallilla ei ole normaalia koulutus- ja toimistotyötä merkittävämpää vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan. Gradia noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	3
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia ilmaston muutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, mutta sekä valmennuksen että mentoroinnin aikana kestävän kehityksen periaatteet tuodaan esiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toiminta ei kohdistu kasvillisuuteen, eliöihin eikä luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta Natura2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	4
Kaikessa hankkeen toiminnassa noudatetaan hakijan kestävän kehityksen periaatteita. Jätteen syntymistä ehkäistään parantamalla jätteiden lajittelun toimivuutta, lisäämällä ohjeistusta ja koulutusta sekä niiden helppoa löytämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	4
Hankkeessa pyritään käyttämään uusiutuvia energialähteitä, kuten hakijaorganisaatiossa muutoinkin. Sähkön kulutusta pyritään vähentämään sammuttamalla tiekoneet ja valot päivän päätteeksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	4
Hankkeessa pyritään mahdollisuuksien mukaan paikallisen elinkeinorakenteen monipuolistamiseen mm. vahvistamalla opiskelijoiden työllistyvyyttä paikallisiin yrityksiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Hankkeen lopputuotteet ovat aineettomia toimintamalleja, joista ei aiheudu ympäristölle haittaa. Em. aineettomilla palveluilla vahvistetaan alueellista elinkeinoelämää.
Liikkuminen ja logistiikka	1	2
Hankkeessa kannustetaan julkisten liikennevälineiden ja kevyen liikenteen käyttöön. Hanke ei olennaisesti lisää yksityisautoilua.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	6
Hanke edistää osallistujiensa hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta, aktiivista yhteiskuntaan osallistumista, työllisyyttä sekä tiedon ja koulutuksen saatavuutta Itämeren alueen strategian hengessä.
Tasa-arvon edistäminen	2	2
Hanke edistää tasa-arvoista toimintaa. Hankkeessa tuetaan osallistujien tasa-arvoisuutta myös perinteisesti naisten alaksi koetulla sosiaali- ja terveysalalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Hankkeen tavoitteena on edistää yhteiskuntaryhmien suhteita, erilaisuuden hyväksymistä, eriarvoisuuden vähentämistä, kulttuuri-identiteettien vahvistumista, monikulttuurisuutta ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen	2	2
Hankkeen toiminnoissa pyritään ympäristöosaamisen ja tietoisuuden vahvistumiseen. Hakija on sitoutunut omassa ympäristössään noudattamaan savuttomuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hankkeen päätoteuttaja oli Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, ja osatoteuttajia olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän palvelualan opisto ja Karstulan Evankelinen Opisto. Kaikki kumppanit järjestävät koulutusta maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Keski-Suomessa. Hankkeen alkuperäinen toiminta-aika oli 1.3.2017-29.2.2019, johon haettiin jatkoaikaa ajalle 1.3.-31.8.2019. Lisäarvoa hankkeeseen toi eurooppalainen TCA-konsortio, jossa olivat mukana Belgia, Ruotsi ja Saksa. Hankekumppaneita olivat em. maissa toimivat ESR-hankkeet.

Hankkeella oli neljä keskeistä päätavoitetta:

1. Lisätä tukea maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille toisen asteen opinnoissa, jotta opinnot etenisivät ja tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella edistyisivät.
2. Parantaa toisella asteella opiskelevien monikulttuurisuustaitoja ja -tietoja työelämän tarpeita vastaaviksi.
3. Toisen asteen koulutuksen sisältötarjonnan laajentaminen.
4. Kahdensuuntaisen integraation edistäminen.

Välittömiä kohderyhmiä oli kaksi: toteuttajien maahanmuuttajataustaiset opiskelijat sekä ammatillisia opintojaan suorittavat sosiaali- ja terveysalan lähihoitaja-, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja- sekä koulunkäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaopiskelijat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa. Muita kohderyhmiä olivat työelämän edustajat eri aloilta.

Hankkeessa kehitettiin tehokkaan ja toimivan mentoroinnin malli maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukemiseen. Samalla malli toimi perehdytyksen ja valmennuksen välineenä mentoreiksi haluaville opiskelijoille, joiden monikulttuurisuusosaamista näin vahvistettiin. Lisäksi prosessilla tuettiin sekä mentorien että mentoroitavien opiskelijoiden työelämässä tarvittavia valmiuksia, ja kahdensuuntainen integraatio korostui. Hankkeen aikana mallia testattiin kolmessa pilotointivaiheessa. Jokaisen vaiheen jälkeen koottiin osallistujapalaute, jonka pohjalta mallin kehittämistä jatkettiin.

Hankkeen toteuttajat sopivat osallistujien rekrytoinnista, tiedotusvastuusta ja muusta työnjaosta. Mentorit koulutettiin Gradia Jyväskylän ja Gradia Jämsän toimipisteissä. Mentoroitavat rekrytoitiin JAMKia lukuun ottamatta jokaisessa oppilaitoksessa. Kaksipäiväisen mentorointivalmennusohjelman aikataulusta sekä sisällön ja materiaalin suunnittelusta olivat vastuussa Gradian hanketyöntekijä ja JAMKn kouluttaja.

Kolme pilottivaihetta sisälsivät mentorien valmennusohjelman, itse mentorointiprosessin valittujen mentoriparien kesken, toteutuneen jakson arvioinnin ja seuraavan pilottivaiheen sisällöllisen ja toiminnallisen kehittämistyön. Hanketoimijat järjestivät osallistujien alku-, väli- ja lopputapaamiset, muutoin mentoriparit sopivat itsenäisesti yhteydenpidostaan (tapaamiset, verkkokokoukset, WhatsApp, tekstiviestit, puhelut). Osallistujat kirjoittivat kokemuksistaan, joista osa julkaistiin sekä suomeksi että englanniksi. Hankkeen loppuarvioinnin ja palauteanalyysin perusteella mentorointivalmennus- ja mentorointimallit muokattiin lopulliseen muotoonsa.

Euroopan sosiaalirahaston ensimmäisestä kansainvälisestä toimintamallista (TCA-yhteistyö) saatiin hankkeeseen runsaasti tutkimuksellista, kokemuksellista ja koulutuksellista vertaistukea ja -oppia. TCA-yhteistyöprojektin nimi on MeMoRe (Mentoring models for the integration into the labour market of refugees). Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hanke nimettiin englanniksi MentoMigri (Mentoring migrants on the upper secondary level education). Osuutemme tässä kontekstissa osoittautui hyödylliseksi nimenomaan käytännön tason toimijana ja konkreettisten kokemusten välittäjänä. Muiden osapuolten lähestymistapa oli monilta osin teoreettisempi ja tutkimuspainotteisempi.

Verkosto järjesti neljä kansainvälistä kokousta, kolme Belgiassa ja yksi Saksassa, joihin osallistuivat Gradian JAMKn edustajat (3 henk.). Lisäksi Saksaan tehtiin opintomatka erityisesti Saksi-Anhaltin osavaltiossa toimiviin maahanmuuttajajärjestöihin tutustumiseksi. Tärkein tulos kansainvälisestä yhteistyöstä on käsikirjaa/Handbook’ia varten saatu tuki ja kollegojen arvokkaat kommentit. Jatkoa ajatellen muiden verkostokumppanien loppuvuonna 2019 tuottama materiaali tulee olemaan hyödyllistä tausta-aineistoa maahanmuuttajien tukea ja mentorointia ajatellen.

Hankkeen keskeiset tulokset ovat mallit mentorivalmennusta sekä mentorointiprosessia varten. Molempien tueksi koottiin koulutus- ja ohjausmateriaalia. Mallit ja oheismateriaali on julkaistu käsikirjassa (suomi ja englanti), ja ne ovat vapaasti saatavilla ja ladattavissa Saku ry:n Arjen arkki -palvelussa (http://arjenarkki.fi/menetelmapankki/hankkeet/1692) ja englanniksi TCA-yhteistyöprojektin nettisivuilla (www.memore.be). Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelija Ayrton Mestanza laati opinnäytetyön hankkeen toimenpiteiden ja tulosten pohjalta (Mestanza, Ayrton (2019) Maahanmuuttajien kokemukset mentoroinnista – maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hanke. Opinnäytetyö, Sairaanhoitaja (AMK), Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/169922/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6_SAR15S1_Mestanza_Ayrton.pdf?sequence=2&isAllowed=y).

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke