Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20951

Hankkeen nimi: Osaaminen virtaa Jokilaaksoissa - oppimista ja osaamista työelämässä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.8.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0210010-1

Jakeluosoite: PL 72

Puhelinnumero: 040 1428 600

Postinumero: 85501

Postitoimipaikka: Nivala

WWW-osoite: http://www.jedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pasi Kurtti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pasi.kurtti(at)jedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447692253

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen menetelmiä ja toimintamalleja työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa ja opetuksessa. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä työpaikoilla tapahtuvaa työssäoppimista. Ammatillisen koulutuksen reformi kokonaisuudessaan tuo merkittäviä muutoksia työelämäyhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Yhä enenevässä määrin koulutukseen sisältyviä tutkinnon osia toteutetaan työelämässä (laajennettu työssäoppiminen/työvaltainen oppiminen, 2+1 -malli) ja ammattiosaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöissä aidoissa työelämän toimintaympäristöissä. Parhaillaan käynnissä oleva muutos vaikuttaa merkittävästi elinkeinoelämään ja ammatillisen koulutuksen toteuttajiin. Muutostilanteessa joudutaan luopumaan vanhoista toimintamalleista, ja samalla luomaan uusia toimintatapoja laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteuttamiseksi. Oppiminen siirtyy väistämättä yhä enemmän työpaikoille.

Uuden teknologian hyödyntäminen, ja sen tuomien mahdollisuuksien käyttö ovat edelleen vähäisiä. Työelämältä muutos edellyttää valmiutta vastaanottaa yhä enemmän työssäoppijoita, koulutuskokeilijoita, ja osaamista ohjata uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Hankkeessa vahvistetaan osallistujien valmiuksia toteuttaa ammatillista koulutusta työpaikoilla, ja edistää uusien innovaatioiden syntymistä. Nykytilanteessa tarvitaan uudenlaisia yhteistyösopimuksia, joissa on otettu huomioon koulutussopimukset- ja työllistymispolut. Uudenlaisilla ratkaisuilla edistetään toimijoiden vastavuoroista yhteistyötä. Hankkeen aikana osaamista virtaan vastavuoroisesti (ammatillinen osaaminen, pedagoginen osaaminen) työpaikkojen ja oppilaitosten välillä. Hankkeessa kehitetään työpaikkaohjaajille ja oppilaitosten henkilöstölle uutta pedagogista toimintamallia. Hankkeen toimijoille järjestetään koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä konsultaatioita. Osaamisen kehittyminen ja tehtävien selkiytyminen mahdollistavat työhyvinvoinnin paranemisen. Hanke lisää työpaikkaohjaajien ja opettajien pedagogista osaamista sekä kehittää toimijoiden ammatillista osaamista (työpaikkaohjaajien koulutuksen päivitys).

Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat:
* Selvitykset työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ja opetuksen/ohjauksen mahdollisuuksista. Uusien toimintamallien kehittäminen yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.
* Opetuksen ja ohjauksen toteuttaminen työpaikoilla. Ohjaavan opettajan ja ohjaajan pedagogiset työelämäjaksot työssäoppimisen aikana. Koutsaustapaamiset ohjaus- ja opetustaitojen kehittämiseksi työelämässä.
* Uuden opettajuuden ja ohjauksen koulutus. Koulutuksissa selkiytetään toimijoiden roolit ja parannetaan arviointiosaamista.
* Koulutus- ja työllistymispolkujen aineiston laadinta.
* Arviointi- ja palautekäytäntöjen toimintamallien suunnittelu.

Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä tulisi edelleen vahvistaa elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyöllä. Kehittämisyhteistyö tarjoaa elinkeinoelämälle mahdollisuuden tuoda esille eri ammattialoilla tarvittavaa osaamista ja alakohtaisiä kehittämiskohteita. Elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen ammatillisen koulutuksen osalta odotetaan tulevaisuudessa suurta muutosta toimintatavoissa.

Hankkeen tuloksena osaaminen kehittyy sekä elinkeinoelämän että ammatillisen koulutuksen toimijoilla. Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat uusien toimintamallien käyttöönotto työssäoppimisen toteutuksessa, e-materiaalit ja verkko-opintojaksot- ja menetelmät. Hankkeessa laaditaan selvitys toiminta-alueen työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ja opetuksen/ohjauksen mahdollisuuksista uudistuvan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Selvitys ja kokeilut raportoidaan ja julkaistaan e-materiaalina. Hankkeessa kootaan ammattialakohtaisia kehittämisverkostoja. Hankkeen tuloksista pedagoginen materiaali (pedapassi), koulutusmateriaali ja toimintamallien kuvaukset julkaistaan e-materiaaleina ja esitteinä. Hankkeen muita tuloksia ovat arviointi- ja palautekäytäntöjen toimintamallien kuvaaminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat opetus- ja ohjaushenkilöstö (opinto-ohjaajat, uraneuvojat, ohjauspalvelujen asiantuntijat) sekä työpaikkaohjaajat ja muut elinkeinoelämän edustajat (työssä olevat / yrittäjät). Elinkeinoelämän edustajia hankkeen kohderyhmässä ovat julkisten organisaatioiden toimijat ja yritysten edustajat. Hanke toteutetaan matkailu- ja ravitsemis- ja talousaloilla, tekniikan aloilla (auto-, metalli-, puu-, rakennus-, sähköalat), luonnonvara-, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinto-, luonnontieteiden- ja kulttuurialoilla sekä sosiaali-ja terveysalalla. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat mikro- ja pk- yritykset. Hankkeen osallistujia voi olla työssä olevat/yrittäjät. Hankkeen toimenpiteitä työssäoppimisen kehittämisen osalta kohdistuu ammatillisessa koulutuksessa oleviin henkilöihin. Hankkeeseen ei kohdistu perusopetuksesta syntyviä kustannuksia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat muut ammatillisen koulutuksen opiskelijat, ilman koulu- tai työpaikkaa vailla olevat henkilöt, työpajat, huoltajat, ja muut hanketoimijat. Lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeen toiminta-alueella työttömäksi jääneet tai työttömyysuhan alla olevat henkilöt. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä on perusopetuksen opiskelijat ja tet-jaksojen ohjaajat, kolmannen sektorin toimijat ja muiden hankkeiden toimijat. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen kehittäminen on hankkeen keskeinen toimenpide. Hankkeen toimenpiteitä työssäoppimisen kehittämisen osalta kohdistuu välillisesti ammatillisessa koulutuksessa oleviin henkilöihin. Hankkeen toimintojen osalta he ovat välillinen kohderyhmänä työssäoppimisen ja yritysyhteistyön kehittämisessä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osallistuminen hankkeen tiedotustilaisuuksiin tai tapahtumiin ei suoranaisesti kerrytä heidän osaamispisteitään. Työpaikkaa vailla olevat henkilöt voivat olla hankkeen välillisiä kohderyhmiä esim. TE-palvelujen kautta. Hankkeen osallistujia voi välillisesti olla työmarkkina aseman mukaisesti työttömät. Hankkeeseen ei kohdistu perusopetuksesta syntyviä kustannuksia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 313 047

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 306 378

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 391 310

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 382 973

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Ylivieska, Oulainen, Alavieska, Kalajoki, Siikajoki, Raahe, Sievi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Siikalatva, Kärsämäki, Merijärvi, Pyhäntä, Nivala, Haapavesi, Haapajärvi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 146

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmässä on edustettuna sekä nais- että miesvaltaisia aloja, jolloin hankkeen toimenpiteisiin voi osallistua tasa-arvoisesti eri sukupuolten edustajia. Tämä näkökulma on tullut esille muissa hankkeissa, joiden tuloksia tämän hankkeen valmistelussa on hyödynnetty. Toimialoista esim. etenkin majoitus-, ravitsemis- ja talousala edustavat naisvaltaisia aloja, ja vastaavasti tekniikan aloilla naisten osuus on vähäisempi. Sukupuolijakaumat on otettu huomioon hankkeen valmistelussa ja tavoitteissa. Tämä valtavirtaistamisen näkökulma otetaan huomioon ohjausryhmän ja hankkeen toimijoiden nimeämisissä ja eri ammattialojen tasavertaisissa osallistumismahdollisuuksissa. Hankkeen tilaisuuksien ja tapahtumien suunnittelussa eri sukupuolten edustus otetaan huomioon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa (valtavirtaistaminen). Laaja-alaisella useille koulutusaloille suuntaavilla toimenpiteillä pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen toimintaan voivat osallistua sekä miehet että naiset.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen suoranainen päätavoite ei kohdistu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, mutta sen sukupuolesta riippumattomien toimenpiteiden oletetaan edistävän tasa-arvoisia tavoitteita

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 7
Koulutuksella ja osaamisella on merkitystä kestävän kehityksen osaamiseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista kestävän kehityksestä, joka on yksi keskeinen kohde työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 7
Elinikäisen oppimisen avaintaitoihin sisältyvä aihe, jonka osaamisella voidaan vähentää ko.riskejä. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista kestävän kehityksestä, joka on yksi keskeinen kohde työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 7
Sisältyy joillekin ammattialoille ammatillisiin tutkinnon osiin sekä elinikäisen oppimisen avaintaihoin. Osaamisella lisätään tietoisuutta ja vastuullisuuta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 7
Aihetta käsitellään mm. elinikäisen oppimisen avaintaidoissa (kestävä kehitys), ja koulutuksen myötä tietoisuus ja osaamisen tällä alueella lisääntyy.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 6 7
Hanke ei suoranaisesti kohdistu Natura 2000 - ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Osaamisella,tiedolla ja asenteella voidaan parantaa taloudellista kestävyyttä. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy materiaalien käsittely ja jätteiden lajittelu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 7
Aihe-alueen osaamista voidaan sisällyttää /sisällytetään koulutuksiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeessa keskeisenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, ja näillä toimenpiteillä pyritään saamaan osaavaa henkilöstöä alueen työpaikkkoihin ja oppilaitoksiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat koulutukseen ja osaamiseen. Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan aineettomia palveluja.Uusia e-palvelumuotoja.
Liikkuminen ja logistiikka 7 8
Osa hankkeen toiminnnoista toteutetaan verkkoopetuksen/ ohjauksena sekä verkkokokouksina. Hankkeen toiminta-alueella etäisyydet ovat kohtuullisen pitkiä ja palveluverkostot ovat harventuneeet, joten hankkeessa tuotetaan uusia verkkotoimintamalleja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on parantaa hyvinvointia ehkäisemällä syrjäytymistä ja tukemalla syrjäytymisvaarassa olevia ammatillisen tutkinnon suorittamiseen.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke kohdistuu etenkin nivelvaiheessa oleviin nuoriin ja työttömiin ehkäisten syrjäytymistä ja yhteiskunnan "ulkopuolelle" jäämistä. Hankkeen toimenpiteillä pyritään edistämään sukupuolten, maahanmuuttajien ja vaikeasti työllistyvien yhdenvertaista kohtelua.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen toimenpiteet ovat yhdenvertaiset kaikille hankkeeseen osallistujille taustasta tai toimintaympäristössä riippumatta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Kulttuuriympäristö hankkeessa huomioidaan alueellisesti mm. tukipalvelujen suunnittelussa. Lisäksi aihe sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoihin, jonka osaaminen sisältyy koulutukseen.
Ympäristöosaaminen 8 8
Osaamisen kehittämisellä parannetaan ympäristöä ja toimitaan vastuullisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin ammatillisen koulutuksen menetelmiä ja toimintamalleja työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen ja opetukseen. Ammatillisen koulutuksen reformi toi merkittäviä muutoksia työelämäyhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Muutostilanteessa jouduttiin luomaan uusia toimintatapoja laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteuttamiseksi. Hankkeessa kehitettiin uusia toimintamalleja työelämässä tapahtuvaan oppimiseen ja ohjaukseen. Hankkeessa kehitettiin ammatillisen koulutuksen ja työpaikkojen välistä yhteistyötä, ammatillista ja pedagogista osaamista sekä selkiytettiin ja syvennettiin ammatillisen koulutuksen ja työpaikkojen välistä yhteistyötä.

Hankkeen toimenpiteitä ovat olleet erilaiset yhteistyö- ja infotilaisuudet koulutuksen järjestäjän ja työpaikkojen kesken. Tilaisuuksissa tiedotettiin ammatillisen koulutuksen muutoksista ja niiden vaikutuksesta työelämässä tapahtuvaan oppimiseen. Hankkeen aikana on järjestetty työpaikkaohjaajakoulutusta ja opetus- ja ohjaushenkilöstö on osallistunut työelämäjaksoihin yrityksissä ja organisaatioissa. Työelämäjaksojen pituudet ovat olleet muutamia viikkoja. Työelämäjaksoilla opettajat ovat perehdyttäneet työpaikkaohjaajia opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin sekä kehittäneet työelämäyhteistyötä eri työpaikkojen kanssa. Työelämäyhteistyökumppaneina oli mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, yksi suuryritys sekä muita organisaatioita. Työelämäjaksoilta kerättiin palautetta sekä opettajilta että työpaikoilta ja palautteita tullaan jatkossa hyödyntämään Koulutuskeskus JEDUn toiminnassa.

Hankkeen tuloksena työpaikkaohjaajien ja opettajien ammatilliset ja pedagogiset taidot sekä työelämäyhteistyö kehittyivät, koostettiin Työkalupakki työelämässä oppimisen ja ohjaamisen tueksi sekä kehitettiin toimintamalleja työelämässä oppimiseen ja ohjaukseen.

Hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä jatketaan edelleen. Hankkeessa koottu Työkalupakki ja muuta materiaalia jaetaan yleisesti käytettäväksi internetissä, ja ne ovat jatkossa käytössä Koulutuskeskus JEDUssa.