Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21042

Hankkeen nimi: Voi Hyvin Yritys

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anja Härkönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anja.harkonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8273

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Voi hyvin yritys -hankkeessa
1. kehitetään ja vahvistetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimintamalleja kiinnittäen erityisesti huomiota työn kontekstin ja työhyvinvoinnin yhteyteen pienyrityksissä
2. vahvistetaan työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista pienyrityksissä ja tarjotaan ja kehitetään tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia ohjaus- ja neuvonta- ja asiantuntijapalveluja
3. kehitetään ja levitetään yritysten uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on kymenlaaksolaisten pienten yritysten henkilöstö, mukaan lukien johto. Hankkeeseen otetaan mukaan eri tyyppisiä pieniä yrityksiä, joissa työhyvinvointia määrittävät reunaehdot ovat erilaisia. Hanke toteuttaa yhdessä alueen yrittäjien kanssa työhyvinvoinnin kehittämispajoja, joissa etsitään ratkaisuja työn organisoimiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen pienyrityksissä.

Hanke toteutetaan kuudessa työpaketissa, joista kaksi ensimmäistä liittyvät hankkeen organisointiin ja arviointiin. Hankkeen kohderyhmän kokoamisen jälkeen työpaketissa 3 organisoidaan osallistavat työhyvinvoinnin kehittämisen työpajat. Tarvittaessa vaiheeseen liitetään mentoroivaa tukea eri asiantuntijatahoilta, esim. Työterveyslaitokselta, ammattikorkeakoululta ja muilta asiantuntijatahoilta. Kehittämiskohteet pyritään kytkemään mahdollisimman lähelle työympäristöä ja työprosesseja. Työpaketissa 4 jatketaan edellisessä työskentelyssä saatuja kokemuksia vertaistoiminnallisissa ryhmissä. Hanke tukee kokonaisvaltaisten työhyvinvointisuunnitelmien kehittämistä pientyöpaikoille työpaketissa 5. Lopuksi hanke levittää kehitettyjä hyviä työhyvinvoinnin tukemisen käytänteitä laajemmin yrityksiin Kymenlaakson alueella. Tähän työpakettiin kuuluu työhyvinvointitapahtuman toteuttaminen.

Hankkeen tuloksena pienyritysten, johdon sekä esimiesten tietoisuus työhyvinvoinnin merkityksestä työn tekemisessä lisääntyy. Henkilöstön työhyvinvointi paranee ja sairaspoissaolot vähenevät. Hankkeen yrityksiin syntyy kirjalliset, strategiaan kirjatut työhyvinvointisuunnitelmat, joihin työnantajat, johto ja työntekijät sitoutuvat. Hanke lisää pienten yritysten tietoisuutta työhyvinvoinnista ja sen merkityksestä työn tuloksellisuudessa ja antaa yrityksille ja sen henkilöstölle työkaluja työhyvinvoinnin edistämiseen, arviointiin ja seurantaan. Hanke luo pienyrittäjien käyttöön työhyvinvointia tukevan verkoston, jota voidaan hyödyntää myöhemmin työhyvinvoinnin ohjaus- ja neuvontapalveluissa.

Työhyvinvoinnin asiantuntijana hankkeessa toimii Työterveyslaitos ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on kymenlaaksolaisten pienten yritysten henkilöstö, mukaan lukien johto. Hankkeeseen otetaan mukaan eri tyyppisiä pieniä yrityksiä, joissa työhyvinvointia määrittävät reunaehdot ovat erilaisia. Tällä päästään mahdollisimman hyvään kehittämisen kierteeseen, jossa erilaiset näkemykset rikastuttavat kehittämistä. Eri toimialoilla on myös erilaisia haasteita työhyvinvoinnin kehittämisessä, jolloin syntyy moninäkökulmainen tarkastelu. Mukaan on suunniteltu yrityksiä seuraavilta aloilta, joista osaan on jo luotu kontakti:
- matkailu- ja ravitsemusala, 20 yritystä (mm. poikkeavat työajat ja työolot, kulttuurinen näkökulma- etniset ravintolat)
- luovat alat, 15 yritystä (mikroyrityksiä)
- sosiaali- ja terveysala, hoivayrittäjät 15 yritystä (“rakennemuutosala” ja ala, jolle työllistytään rakennemuutosaloilta)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat yritysten asiakkaat, jotka hyötyvät työntekijöiden työhyvinvoinnin parantumisesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 258 620

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 256 186

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 344 828

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 341 583

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Kouvola, Iitti, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 48

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomalaiset työmarkkinat ovat yhä sukupuolittuneet. Hankkeen pääasiallisiksi kohderyhmiksi otetut matkailu- ja ravitsemusala, luovat alat ja sote-sektori ovat suurimmalta osalta naisvaltaisia aloja. Hanke kohdistuu siten enemmän naisivaltaisiin toimintoihin, mutta hankkeeseen pyritään tietoisesti ottamaan mukaan myös miesvaltaisia työpaikkoja ja miehiä naisvaltaisilta työpaikoilta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen vertaispajojen järjestämisessä pyritään ottamaan huomioon sukupuolten ja sukupuolittuneiden alojen toisistaan poikkeavat suhteet työhyvinvointiin ja työn terveysriskehin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen ensisijainen tehtävä on työhyvinvoinnin edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Työhyvinvoinnin kehittämisellä on vaikutus tuottavuuteen, mikä on keskeinen osa kestävää elinkeinorakennetta ja elinkeinojen uusiutumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Työhyvinvointi välillisesti tukee henkistä pääomaa, joka mahdollistaa aineettomien tuotteiden kehittämisen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 6
Hanke kohdistuu työhyvinvointiin, mikä on merkittävä osa kokonaishyvinvoinnista. Kehitystyö vaikuttaa myös välillisesti.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hankkeella voi olla tasa-arvovaikutuksia, mikäli tavoite osallistaa miehiä työpajoihin toteutuu.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Työhyvinvoinnin kehittäminen tukee eri väestöryhmien integraatiota työyhteisöön.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke edisti kymenlaaksolaisten yksinyrittäjien ja pienyritysten työhyvinvointia ja työssä jaksamista.Hankkeessa toteutettiin osallistavia ja vertaistuellisia työhyvinvointia edistäviä työpajoja, tuettiin pien- ja yksinyrittäjiä työhyvinvointisuunnitelmien laatimisessa, tuettiin yrityksiä riskienarvioinnissa, edistettiin yritysten työhyvinvointia esimiesvalmennuksen ja johtoryhmätyöskentelyä tukemalla sekä tuettiin yrittäjäjärjestöjä työterveyspalvelujen puitesopimuksen kilpailuttamisessa.

Hankkeen toimien kautta hankkeeseen osallistujien tiedot, taidot ja työhyvinvointia tukevat toimintatavat tuottivat työhyvinvointia tukevia välittömiä tuloksia, jotka ovat vaikuttaneet myönteisesti työhyvinvointiin ja sitä tukeviin toimintatapoihin yrityksissä ja yrittäjien keskuudessa Hankkeessa järjestetyt monenlaiset tilaisuudet edistivät tietoisuutta työhyvinvoinnin merkityksestä. Työpajoissa ja muissa tilaisuuksissa ja toiminnoissa osallistuneille yrityksille kerrottiin ja annettiin käyttöön käytännön työkaluja työhyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen toiminnan tuloksena usealle hankkeessa mukana olleelle yksin- ja pienyrittäjille syntyi työhyvinvointisuunnitelma, jonka he ottivat myös käyttöön yrityksessään. Yritysten tietoisuus erilaisista työhyvinvoinnin työkaluista ja käytänteistä on parantunut. Osallistuneilla yrityksillä on käytössään työhyvinvoinnin työkaluja, joilla voivat jatkossa ylläpitää ja edistää työhyvinvointia, ja he osaavat ennakoiden toimia työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Hankkeen hallinnoija oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana oli Työterveyslaitos. Hanke toteutettiin 1.1.2018-30.4.2020