Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21084

Hankkeen nimi: Yritysrajapinnassa toteutettavan kiertotalous ja teolliset sivuvirrat opintokokonaisuuden kehittäminen – KIERTOKOULU

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 10.1.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Tyni

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.tyni(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406747964

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pariisin ilmastosopimus ja siitä johtuvat ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpiteet sekä luonnonvarojen rajallisuus ovat nostaneet vähähiilisyyden ja kiertotalouden kehittämisen keskeiseen rooliin niin globaalisti, Euroopan Unionissa kuin Suomen tasollakin. Tavoitteena on siis vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää raaka-aineita kierrättämällä materiaaleja uudelleen käytettäväksi.
Kiertotaloudesta on olemassa useita eri määritelmiä, mutta yleisen konsensuksen mukaan se voidaan jakaa raaka-ainetyypin mukaan biologisiin materiaaleihin ja teknisiin materiaaleihin, kuten esim. malmi- ja mineraalivarojen käyttöön. Lisäksi itse tuotekehityksellä ja – suunnittelulla on suuri merkitys kierrätettävyyden kannalta. Oleellisia ovat kierron tiukentaminen, hukan vähentäminen ja prosessien tehokkuus. Lapissa lopputuotteiden valmistus on vähäistä, mistä syystä merkittävimpiä ovat sivuvirtojen hyödyntäminen niin teollisuuden kuin itse raaka-ainetuotannon osalta. Esimerkiksi metsätaloudessa ns. energiapuu jää osin hyödyntämättä etenkin, jos sen korjuu ei tapahdu samanaikaisesti ainespuun kanssa.
Kiertotalouden kehittymistä hidastaa osaavan työvoiman saatavuus, johon Lapin AMK hakee ratkaisua kehittämällä osittain oppimisprojektimuotoista 60 op opintokokonaisuutta, jonka Teollisuuden ja luonnonvara-alan insinööriopiskelijat voivat valita osaksi opintojaan tutkintokoulutuksesta riippumatta. Tavoitteena on saada työmarkkinoille korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, joilla on sekä kiertotalouteen että teollisuuden sivuvirtoihin liittyvää osaamista yhdistettynä erilaisiin tekniikan alan tutkintoihin. Koulutus käynnistetään vuonna 2018.
Hankkeen tavoitteena on suunnitella kiertotalouskoulutusmoduuli, pilotoida se yritysrajapinnassa, arvioida ja tehdä tarvittavat muutokset. Jatkossa koulutus on tarjolla kaikkien teollisuuden ja luonnonvara-alan opiskelijoille tutkintoon sisällytettäväksi.
Hankkeen ja koulutuskokonaisuuden kannalta erittäin keskeinen on yritysrajapinnan hallinta, koska tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa koulutus yhdessä yritysten kanssa ja niiden tarpeisiin. Työpaketissa on tukena Kemin Digipolis Oy, joka on vuosien ajan tehnyt tehokasta työtä yritysten kanssa sekä tuntee ne ja niiden tarpeet.
Suunnittelu-työpaketissa suunnitellaan koulutus yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. 60 op kokonaisuudesta 10 op muodostuu oppimisprojektista, joka tehdään yritysten tarpeista ja yhteistyössä niiden kanssa. Koulutus toteutetaan AMK:n perusrahoituksella. Hankkeelle kohdennetaan vain pilotoinnista aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.
Kolmantena työpakettina on toteutuksen arviointi ja kehittäminen, jossa tavoitteena on kehittää koulutusmoduulia edelleen vastaamaan tarpeita mahdollisimman hyvin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Lapin AMK:n henkilöstö
Lapin AMK:n tutkinto-opiskelijat
Yritysten henkilöstö

4.2 Välilliset kohderyhmät

Mukana olevat yritykset hyötyvät hankkeesta välillisesti. Koulutus suunnitellaan hankkeessa ja toteutetaan AMK:n omalla rahoituksella. Yritysten henkilöstöä osallistuu opetukseen avoimen AMK:n kautta ja yritys hyötyy uudesta osaamisesta. Yrityksille tehtävissä oppimisprojekteissa yritykset ovat hyödynsaajina. Työ tehdään opiskelijoiden toimesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 172 315

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 172 272

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 230 351

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 215 341

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole tehty. Tehdään hankkeen alussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
toimintamallit ja menetelmät valitaan niin, että ei vaikeuteta minkään sukupuolen osallistumista
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
hankkeen päätavoite on opintokokonaisuuksien kehittäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Toteutuessaan pilotit vaikuttavat positiivisesti kiertotalouden edistämiseen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Toteutuessaan pilotit edistävät vähähiilisyyttä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Toteutuvat hankkeet vähentävät raaka-aineiden käyttöä ja jätteiden määrää
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Osa piloteista voi johtaa biopohjaisten sivuvirtojen energiakäyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Pilottien toteutuminen kehittä kiertotalouteen perustuvaa elinkeinotoimintaa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 2
Koulutus on kestävä palvelutuote
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Materiaalivirtojen tehokas ja ekologinen liikuttaminen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
ei vaikutusta
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Otetaan huomioon koulutuksen toteutuksessa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 8 8
Kiertotalouden osaaminen kasvaa

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lapin ammattikorkeakoulun ja Kemin Digipolis Oy:n Yritysrajapinnassa toteutettavan kiertotalous ja teolliset sivuvirrat opintokokonaisuuden kehittäminen – KIERTOKOULU -hankkeen (POPELY, Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020, Euroopan sosiaalirahasto, 1.8.2017-31.12.2020) kehittämistavoitteena oli nostaa kiertotalouden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen osaamista Lapin alueella. Kiertotalouden kehittymisen hidasteeksi on tunnistettu mm. osaavan työvoiman saatavuus, joka tulee erityisesti vaikuttamaan aloihin, joihin kohdistuu paineita toteuttaa kiertotalouden periaatteiden mukaisia toimenpidemuutoksia.

Lapin AMKissa bio- ja kiertotalouden kehittäminen on yksi keskeisistä teemoista sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- (TKI), että koulutustoiminnassa. Alkuperäisessä suunnitelmassa tavoitteena oli toteuttaa 60 opintopisteen (op) laajuinen valinnainen opintokokonaisuus tekniikan opiskelijoille. Bio- ja kiertotalouden teeman laajuus ja kytkeytyminen osaksi eri toimialoja osoittivat tarpeen kytkeä teema osaksi koulutusohjelmia siten että opiskelijoiden osaaminen vahvistuu läpi opintojen.

Bio- ja kiertotalousteemoja kytkettiin osaksi seitsemän eri koulutusohjelman (kone- ja sähköautomaatiotekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, maanmittaustekniikka, tieto- ja viestintätekniikka sekä luonnonvara-alojen metsätalousinsinöörikoulutus ja maaseutuelinkeinojenkoulutus) opintoihin 50 eri opintojaksoon (yhteenlaskettu laajuus 260 op). Teeman käsittelyn laajuus vaihtelee opintojaksoittain. Osassa opintoja teemaa sivutaan osana muuta käsiteltävää asiaa, kun taas toisissa opintojaksoissa tai projekteissa teema on keskeisessä roolissa opintoja. Näin opiskelijat oppivat pohtimaan bio- ja kiertotalouden merkitystä ja kytkeytymistä osaamiseensa eri näkökulmista.

Kehitystyön ytimessä oli alueen yritystoimijoiden tarpeiden huomiointi eli millaisiin työtehtäviin opiskelijat mahdollisesti tulevaisuudessa työllistyvät ja kuinka bio- ja kiertotalouden teemat näkyvät eri alojen toiminnassa. Hankkeessa toteutettiin yrityshaastatteluja sekä kartoituksia kiertotalouden kehittymisestä ja vaikutuksista toimialoihin. Tapaamisten yhteydessä nousi esille myös tutkimusaiheita, joita sisällytettiin osaksi opintojaksoja, oppimisprojekteja tai tarjottiin opiskelijoille opinnäytetyöaiheiksi. Yrityksiltä saadut tehtävät toimivat konkreettisina esimerkkeinä bio- ja kiertotalouden kytkeytymisestä osaksi työelämää. Opinnäytetyöaiheiden kautta opiskelijoille tarjoutui myös mahdollisuus solmia tärkeitä kontakteja paikallisiin toimijoihin opintojen yhteydessä.

Hankkeen myötä Lapin AMKin bio- ja kiertotalouskoulutus integroitui vahvasti osaksi insinööri- ja luonnonvara-alan opintoja. Kehitystyötä tullaan jatkamaan mm. opetussuunnitelmien uudistustyön kautta ja kartoittamalla mahdollisuuksia liittää kiertotalouden periaatteita osaksi muitakin koulutusohjelmia.