Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21112

Hankkeen nimi: Arjessa alkuun

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Martat Ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0276841-9

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 11

Puhelinnumero: 050 5123492

Postinumero: 40640

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.martat.fi/keski-suomi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kati-Erika Timperi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati-erika.timperi(at)martat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505123492

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keski-Suomen Martat ry yhteistyökumppaninaan Jyvässeudun työllistämisyhdistys JST ry ja Jyväskylän kaupunki kehittää yhteistyössä toimintamallin, jossa kotitalousneuvonnan ja käsityötoiminnan avulla maahanmuuttajien kotoutuminen ja jatkossa myös työllistymisen mahdollisuudet paranevat.
Hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajanaiset ja heidän perheensä.

Kokeilussa halutaan tarjota maahanmuuttajanaisille ensimmäinen askel kodin ulkopuoliseen arkeen uudessa maassa. Seuraava askel voi olla esimerkiksi kuntouttava työtoiminta. Tavoitteena on maahanmuuttajien sekä heidän perheidensä arkielämän helpottuminen ja arjenhallinnan taitojen vahvistuminen,
sosiaalisen osallisuuden lisääntyminen, arjen sanojen oppiminen, sosiaalisten taitojen kohentuminen ja yhteisöllisyyden tukeminen.
Tällä hankkeella tavoitellaan maahanmuuttajanaisten parempaa kotoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista.

Tavoitteena on myös verkostoituminen alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta hankkeen jälkeen yhteistyöverkosto on jo jatkoa varten olemassa.

Sosiaalisen kuntoutuksen menetelminä käytämme kotitalousneuvontaa, pienryhmätoimintaa ja neuvonnallisia kotikäyntejä. Maahanmuuttajat osallistuvat kerran viikossa 7-8 viikon ajan 8-10 hengen pienryhmätapaamiseen marttojen kotitalousneuvojan kanssa tai JST:n ohjaajan kanssa yhteensä 8 kertaa.

Hankkeessa tavoitetaan 32-40 maahanmuuttajanaista. Hankkeen aikana heidän arjentaidot vahvistuvat ja he osaavat mm. käydä itsenäisesti kaupassa ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja pitää huolta kodin puhtaudesta. Heidän suomenkielen sanastonsa karttuu, sosiaaliset taidot kehittyvät, itseluottamus karttuu ja he voivat tuntea olevansa osa yhteiskuntaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

25-65 -vuotiaat maahanmuuttajanaiset ja heidän perheensä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toiminnassa mukana olevat yhteistyötahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 15 390

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 4 902

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 16 840

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 6 352

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 11 ja Matarankatu 6B

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 39

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa toimintaympäristöanalyysia on tehty demografisten tutkimusten sekä aihetta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta ja kiistatonta on, että maahanmuuttajien työttömyysaste on kantaväestöä korkeampi etenkin maahanmuuttajanaisten osalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tehdyn toimintaympäristöanalyysin perusteella hankkeessa tullaan kiinnittämään erityisesti huomiota maahanmuuttajakotiäiteihin, joka on haastavasti tavoitettava kohderyhmä. Tavoittamisen keinoja tullaan kehittämään yhdessä kohderyhmän sekä yhteistyötahojen kanssa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa edistetään maahanmuuttajanaisten tasa-arvoa lisäämällä heidän hyvinvointiaan ja mahdollisuuksia yhteiskuntaosallisuuteen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Kotitalouksien jätemäärää vähentämällä ja oikeita valintoja tekemällä voimme vaikuttaa luonnonvaroihin (esim. öljy - muovikassit/kestokassit)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Kotitalouksien jätemäärää vähentämällä ja oikeita valintoja tekemällä voimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Jätteiden lajittelulla voimme vaikuttaa. Myös valitsemalla Itämeren ruokavalion eli appelsiinien sijaan suomalaisia marjoja jne. Valitsemalla kodin puhdistusaineet oikein.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen on myös taloudellisesti kestävää ja kotitalouksien kierrätysosaamiseen panostamalla pyrimme jätteen 100% kierrätykseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 1
Hankkeessa kehitetty palvelutuote on saatavilla hankkeen päättymisen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 6
Hanke edistää osallistujien ja heidän perheidensä hyvinvointia. Kyseessä on uudenlainen palvelukokonaisuus.
Tasa-arvon edistäminen 7 3
Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon sukupuolinäkökulma. Maahanmuuttajanaisten asema ja itsenäisyys vahvistuvat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 3
Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan maahanmuuttajanaisiin, sillä heidän työmarkkinatilanteensa on yleisesti haastava.Maahanmuuttajanaiset pääsevät hankkeen myötä paremmin osaksi yhteiskuntaamme. Kokemuksia ja kehitettyä palvelua voidaan hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeen.
Kulttuuriympäristö 2 1
Suomalaisen kulttuurin edistämistä.
Ympäristöosaaminen 4 2
Naisten ja heidän perheidensä ympäristöosaaminen lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli yhteistyössä Jyvässeudun Työllistämisyhdistys JST:ry ja Jyväskylän kaupungin kanssa kehittää toimintamalli, jossa kotitalousneuvonnan ja käsityötoiminnan avulla maahanmuuttajien kotoutuminen ja jatkossa myös työllistymisen mahdollisuudet paranevat.
Hankkeen kohderyhmänä olivat maahanmuuttajanaiset ja heidän perheensä.

Kokeilussa tarjottiin maahanmuuttajanaisille ensimmäinen askel kodin ulkopuoliseen arkeen uudessa maassa. Seuraava askel voisi olla esimerkiksi kuntouttava työtoiminta. Tavoitteena oli maahanmuuttajien sekä heidän perheidensä arkielämän helpottuminen ja arjenhallinnan taitojen vahvistuminen, sosiaalisen osallisuuden lisääntyminen, arjen sanojen oppiminen, sosiaalisten taitojen kohentuminen ja yhteisöllisyyden tukeminen.

Hankkeella tavoiteltiin maahanmuuttajanaisten parempaa kotoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista ja siinä osallisien osalta onnistuimmekin. Tavoitteena oli myös verkostoituminen alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Sosiaalisen kuntoutuksen menetelminä käytimme kotitalousneuvontaa ja pienryhmätoimintaa. Maahanmuuttajat osallistuivat kerran viikossa pienryhmätapaamiseen marttojen kotitalousneuvojan kanssa tai JST:n ohjaajan kanssa.

Hankkeessa pyrittiin tavoittamaan 32-40 maahanmuuttajanaista, mutta tavoitimme 13 naista, sillä ryhmien kokoaminen oli ennakoitua vaikeampaa ja JST ry:n osalta ryhmien kokoaminen ei onnistunut toivotulla tavalla.

Hankkeen aikana osallitujien arjentaidot vahvistuvat ja he osaavat mm. käydä itsenäisesti kaupassa ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja pitää huolta kodin puhtaudesta. Heidän suomenkielen sanastonsa karttui, sosiaaliset taidot kehittyivät ja itseluottamus kasvoi.

Hankkeen kohderyhmä hyötyi suuresti hankkeesta arjen taitojen lisääntymisen myötä ja näemme selkeän tarpeen kehittää maahanmuuttajanaisille suunnattua toimintaa edelleen.