|
|
|
Hankekoodi: S21139
Hankkeen nimi: SOPIEN - Sote- alan pienten yritysten kehittymisen tukeminen Pohjois-Savossa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2017 ja päättyy 31.1.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Navitas Kehitys Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0775736-4
Jakeluosoite: Wredenkatu 2, PL 1
Puhelinnumero: 0407202401
Postinumero: 78201
Postitoimipaikka: Varkaus
WWW-osoite: http://www.navitas.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Niiranen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.niiranen(at)navitas.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447209395
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen keskeisin tavoite on edistää sosiaali- ja terveysalan palvelumarkkinoiden kehittymistä, yritysverkostojen syntymistä, palvelutarjonnan monipuolistumista ja liiketoiminnan vahvistumista Pohjois-Savossa sekä osin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, Sote -uudistuksen synnyttämässä uudessa markkinatilanteessa.
Tavoitteeseen pyritään tarjoamalla sosiaali- ja terveysalan palveluja tarjoaville yrittäjille tietoa, työkaluja ja tukea hallittuun kasvuun, taloudelliseen kannattavuuteen, sähköisten järjestelmien monipuoliseen käyttöön, työhyvinvoinnin edistämiseen ja palveluinnovaatioiden luomiseen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon, sekä osin Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen sote-yritykset.
Hankkeen tuloksena kohderyhmä on kasvattanut merkittävästi liiketoimintaosaamistaan (talouden hallinta, hinnoitteluosaamisen kehittäminen-palvelut/tuotteet) ja kehittänyt johtamistaan sisäisesti ja verkostona. On syntynyt uusia yhdessä toimivia liiketoimintaverkostoja. Toimijat tuntevat ja osaavat hyödyntää palveluja, joissa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja (videoneuvottelun hyödyntäminen, sähköiset työkalut talouden seurantaan ja hallintaan, ERP, muut kevyet ja ketterät järjestelmät). Hankkeen rajatut yritysverkostokokeilut ovat toimineet hyötyjen demonstroijina ja rohkaisseet käyttöönottoihin. Osallistujat osaavat hyödyntää palvelumuotoilua tuotekehityksessä läpileikkaavana teemana.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon (ja osin Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan) yksityisen sektorin sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuottajat, joiden palveluja Maakunta tulee hankkimaan. Tilastokeskuksen (2014) mukaan Pohjois-Savossa toimii 261 sote-alan yritystä, joista 86 toimii terveyspalveluissa, 87 sosiaalihuollon laitospalveluissa ja 88 sosiaalihuollon avopalveluissa. Todellisuudessa määrä on suurempi, sillä kaikilla sote-toimialalla toimivien yritysten TOL luokitus ei liitä heitä tähän määrään. Arvio on, että alueella toimii noin 900 SOTE-toimialan yritystä. Alkuvaiheessa hankkeessa onkin tärkeää kartoittaa kaikki yksityiset, pienet sote-toimijat, esimerkiksi hankkimalla kuntakohtaiset listaukset Aluehallintovirastolta, kunnista ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen rekistereistä. Tämän jälkeen voidaan kohderyhmää rajata niin, että ko. hankkeen kohderyhmään valikoituvat ne yritykset, jotka tulevat jatkossa tuottamaan Maakunnalle sosiaali- ja terveyspalveluja. Hankkeeseen haetaan mukaan 190 yritystä.
Välillisinä hyödynsaajina ovat kunnat ja muut julkisen sektorin toimijat jotka pystyvät säätelemään menojaan tuotantorakenteen muutoksen kautta. Tulevaisuudessa Maakunta. Hyödynsaajina ovat myös alueen asukkaat kehittyvien ja monipuolistuvien palvelujen myötä. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina ja sidosryhminä toimivat alueella jo olemassa olevat yritykset, oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt, kolmannen sektorin toimijat ja organisaatiot ja kehittämishankkeet. Kartoituksen pohjalta saatujen tietojen kerääminen ja julkaiseminen alueen asukkaiden käyttöön lisää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta, jolloin alueen asukkaan ovat keskeinen kohderyhmä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 659 484
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 593 144
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 822 312
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 746 309
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Joensuun, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Rautalampi, Tuusniemi, Vesanto, Sonkajärvi, Rautavaara, Siilinjärvi, Polvijärvi, Tervo, Outokumpu, Sulkava, Kuopio, Kaavi, Rantasalmi, Keitele, Lapinlahti, Suonenjoki, Kiuruvesi, Varkaus, Leppävirta, Juva, Vieremä, Joroinen, Pielavesi, Heinävesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 190
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 137
Suunniteltu: 205
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Kiinnitetään huomiota yritysten neuvonnassa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| Pienten yritysten roolia tulee korostaa paikallisen elinvoiman, kehityksen ja palvelujen tuottajana. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Keskeinen osa hanketta on parantaa palvelujen laatua ja tehdä toiminnasta yrityksille mielekästä ja kannattavaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Mikäli pienet yritykset pääsevät tuottamaan palveluja, niin ovat ketteriä toimijoita ja varmasti kokonaistaloudellisesti edullisempia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 4 |
| Läheisyys ja tunteminen ovat hyvinvoinnin ja niihin liittyvien palvelujen keskeinen osa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Sote ala on erittäin naispainotteinen ja voisi tarjota myös miehille työtä ja monipuolistaa palvelutarjontaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Pienille toimijoille tulee tarjota mahdollisuus osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja palvelujen kehittämiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 4 |
| Ympäristöosaaminen tulee tulevaisuudessa korostumaan kaikessa yrittäjyydessä. | ||
Sopien-hankkeen lähtökohtana oli vastata sote-uudistuksen ja jo sitä ennen markkinoiden muutoksen aiheuttamaan tarpeeseen pienten yritysten liiketoiminnassa. Vähäisellä liiketoimintaosaamisella, kiristyvässä kilpailussa, ilman markkinointiosaamista ja omien palveluiden kehittämistä, monen pienen sote-yrittäjän toiminnan arvioitiin olevan jatkossa vaikeaa. Hankkeen alueena oli Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savosta Joroinen, Rantasalmi, Sulkava, Juva ja Heinävesi sekä Pohjois-Karjalasta Outokumpu ja Polvijärvi. Näistä 163 yritystä ja järjestötoimijaa oli hankkeessa. Päätoteuttajana toimi Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Iisalmen kaupunki, Savonia AMK ja Kehitysyhtiö Savogrow Oy. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 880 000€ ja hankkeessa työskenteli seitsemän työntekijää.
Hankkeessa suoritettiin nykytila-analyysit Solki-työkalulla, jonka tuloksista muodostuivat yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat. Tämän jälkeen lähes kaikkien yritysten kanssa tehtiin strategia, jossa määriteltiin tavoitteet, arvot ja visio sekä tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiassa määritettiin myös aikataulut toimille, vastuut ja mittarit. Yritysten ja järjestöjen kanssa on sitten edetty strategian mukaan toimenpiteiden avulla kohti tavoitteita. Osalla tulokset ovat olleet huimia. On laadittu mm. laatujärjestelmiä ja käyty Kanta-valmennukset ja suoritettu Kanta-ajokortit valmiiksi liittymistä varten. Osalla liiketoiminnan kehittäminen on edennyt hitaammin ja osa on valinnut lopettamisen tai yrityksen myynnin strategiakseen.
Yrityskehittäjien ja asiantuntijoiden valmennuksien tuloksena liiketoiminnan johtaminen kehittyi, otettiin käyttöön digitaalisia välineitä johtamisen tueksi, suurimmalla osalla kannattavuus ja liikevaihto paranivat, henkilöstön määrä lisääntyi, palveluja muotoiltiin uudestaan ja otettiin käyttöön uusia palvelumalleja, yhteistyö lisääntyi ja saatiin paljon tietoa alan ajankohtaisista asioista. Tupailtojen avulla myös yhteistyö julkisen toimijan kanssa eteni harppauksin monilla alueilla. Varsinainen verkostotyöskentely ja monituottajamallilla palvelujen tuottaminen on vasta aluillaan ja vaatii edelleen paljon työtä. Digitalisaation hyödyntäminen vaatii niin ikään jatkotoimia ja kehittämistä. Sote-ala odottaa edelleen hallituksen toimia, jotta tarvittava ja luvattu lainsäädäntö saadaan vietyä läpi ja jotta tarvittavat kehittämistoimet selkeytyvät. Kantaan liittymisen viivästyminen edelleen saa yritykset siirtämään välttämättömiä toimia siihen valmistautumisessa.
Aluetalouden kannalta sote on erittäin merkittävä toimiala, jossa työskentelee alueella lähes 30% työssäkäyvistä ja on tärkeä säilyttää peruspalveluiden turvaamiseksi kaikkialla Suomessa. Tässä työssä Sopien- hanke on tehnyt uraa uurtavaa työtä mm. Kanta- valmennuksissa pientenyritysten kanssa.