|
|
|
Hankekoodi: S21159
Hankkeen nimi: Kunteko 2020 -kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelma
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 1.1.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Kuntaliitto ry;Finlands Kommunförbund rf
Organisaatiotyyppi: Työmarkkinajärjestö
Y-tunnus: 0926151-4
Jakeluosoite: Toinen Linja 14
Puhelinnumero: 09 7711
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.kt.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna-Mari Jaanu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjelmapäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna-mari.jaanu(at)kt.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 572 4620
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kunteko 2020-ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2015. Kun kunta-alan työmarkkinaosapuolet käynnistivät ohjelman vuonna 2015, tavoitteeksi asetettiin Euroopan parhaat kuntatyöpaikat vuonna 2020. Ohjelmalla edistetään tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua ja sitä kautta parannetaan palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä henkilöstön osaamista, työhyvinvointia ja mahdollisuuksia pidempiin työuriin. Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 muodostaa ohjelman viitekehyksen. Kunteko on merkittävin Työelämä 2020 -hankkeen toimialakohtaisista ohjelmista ja sen yksi tehtävä on kokeilla ja kehittää uusia toimintatapoja toimialakohtaiseen hanketoimintaan.
Ohjelman jatkokaudella 2018-2020 osa kuntatyöpaikoista muuttuu maakuntatyöpaikoiksi. Kunta-alan rakenneuudistuksessa ja muutoksessa työelämän kehittämisen tarve ja merkitys kasvavat edelleen. Kuntekon avulla varmistetaan, että alan henkilöstö on työelämän kehittämistoimenpiteiden piirissä.
Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä noin viidennes työvoimasta. Perustettaviin maakuntiin siirtyy vuonna 2020 noin 214 000 kunta- sekä 6000 valtion työntekijää. Saman verran henkilöstöä jää kuntiin ja kuntayhtymiin, joiden rooli muuttuu uudistuksen myötä. Onnistuminen muutoksissa sekä tuottavuuden ja työelämän laadun parantaminen edellyttävät, että kaikkien osaaminen saadaan käyttöön. Kuntekon perusperiaatteena on, että työelämää kehitetään ja uudistetaan yhteistoiminnallisesti siten, että johto, esimiehet ja henkilöstö kehittävät yhdessä.
Suomalaisessa työmarkkinakentässä Kunteko on uudenlainen tapa toimia. Ohjelman toteuttavat yhteistyössä KT Kuntatyönantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry ja Julkisen alan unioni. Toimialajärjestöjen vahvuus on, että ne tavoittavat koko kuntakentän ja jatkossa myös maakunnat.
Kunteko-ohjelman ensimmäisen kauden palvelut suunniteltiin kuntatyöpaikkojen tarpeista lähtien. Ne tunnetaan kunta- ja maakuntakentässä hyvin ja niillä on ollut kysyntää. Noin 40 prosenttia (yli 180 kpl) kunnista ja kuntayhtymistä on osallistunut ohjelman toimenpiteisiin, mutta kunnallisista liikelaitoksia ja yhtiöistä toistaiseksi vain murto osa. Ohjelman ensimmäisellä kaudella ohjelmaan on osallistunut noin 3500 henkilöä, mikä on noin 0,8% alan työvoimasta. Osallistujista 80% on ollut työntekijöitä ja esimiehiä sekä 20% johtoa. Jatkokauden tavoitteena on parantaa ohjelman kattavuutta ja edistää työelämän kehittämistä yhä useammassa kuntatyöpaikassa ja -yksikössä.
Kuntekon palveluista saatu palaute on ollut erinomaista ja palvelut ovat olleet vaikuttavia ja osoittautuneet toimiviksi. Jatkokaudella 2018-2020 ohjelma tarjoaa edelleen monipuolisesti tukea työelämän kehittämiseen. Palveluja on kehitetty edelleen ja niitä uudistetaan saadun palautteen perusteella. Uusia kehittämisen keinoja kokeillaan, esimerkiksi uusia verkostomalleja sekä kuntaorganisaatioiden kehittämistarpeiden kartoittamista osallistavilla ja valmentavilla menetelmillä. Muita palveluja ovat kehittämistekojen sekä kiinnostavien ratkaisujen levittäminen Tekojen Torilla, työelämän kehittämiseen liittyvä viestintä, sisäisten kehittäjien valmennus, kehittämistyön tuki ja sparraus sekä yhteistyö erilaisten sidosryhmien ja tutkimuslaitosten kanssa.
Kaikissa toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys. Toimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan sitä, ovatko sukupuolinäkökulma tai kestävän kehityksen eri osa-alueet merkityksellisiä toimenpiteen kannalta ja miten niitä voidaan konkreettisesti edistää. Myös Tekojen torille nostetaan horisontaalisia painopisteitä sisältäviä kehittämistekoja ja kiinnostavia ratkaisuja.
Ohjelman onnistumista mitataan sillä, miten hyvin kuntatyöpaikat onnistuvat tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämisessä. Ohjelman vaikutuksia arvioidaan kolmella tasolla: kuntien ja osallistuvien työyhteisöjen tasolla, koko kunta-alan tasolla sekä ohjelman toteutuksen tasolla. Jo hankkeen ensimmäisellä kaudella kehittämisaktiivisuus kuntatyöpaikoilla nousi 5 prosenttiyksikköä Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksen (2016) mukaan. Tuloksellisuuskysely keväällä 2017 osoitti, että nekin kuntaorganisaatiot jotka eivät vielä ole mukana Kuntekossa, toivoivat Kuntekon tyyppistä ohjelmaa ja palveluja kehittämistyönsä tueksi.
Kunta-ala ja sen henkilöstö, maakunnat ja niiden henkilöstö vuoden 2020 alusta, mikäli uudistus toteutuu. Kehittämisen kohteena voi olla koko organisaatio tai sen yksittäinen toiminto, tulosyksikkö tai työyhteisö. Myös kuntien, kuntayhtymien, jatkossa myös maakuntien omistamat liikelaitokset ja yhtiöt voivat osallistua ohjelman toimenpiteisiin. Tavoitteena on, että ohjelmaan osallistuu vuosina 2018-2020 muun muassa vähintään puolet (210) nykyisistä kunnista ja kuntayhtymistä. Osallistujatavoitemäärä on 2500 osallistujaa sparraukseen, sisäisten kehittäjien valmennukseen ja verkostotyöpajoihin sekä klinikoihin. Vaikutukset leviävät laajemmalle kun em. toimenpiteisiin osallistuvat osallistavat työyhteisöjään mukaan kehittämistoimintaan ja vievät Kuntekon toimenpiteissä opittuja asioita työpaikalleen.
Kuntalaiset, yritykset sekä kolmannen sektorin organisaatiot, jotka käyttävät kuntapalveluja tai tekevät yhteistyötä julkisten organisaatioiden kanssa. Muut työelämätoimijat, esimerkiksi toimintalinjan muut hankkeet sekä muut suomalaiset työmarkkinaosapuolet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 135 150
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 133 738
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 162 748
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 096 275
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 2500
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 7 |
| Kuntien lakisääteinen tehtävä on edistää kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaissa sanotaan, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Nämä asiat huomioidaan, kun kuntatyöpaikkoja kehitetään. Kunteko tekee yhteistyötä kunta-alan kestävän kehityksen verkostojen kanssa (esim. Hinku). Tekojen Torilla nostetaan esille kestävän kehityksen kannalta merkittäviä kehittämistekoja ja kiinnostavia ratkaisuja. Palveluiden kehittämisessä painotetaan mahdollisuuksien mukaan ekologisuutta sekä taloudellisuutta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| ks. edellä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 6 | 5 |
| Toimintatapoja ja toimintaprosesseja uudistamalla ja tehostamalla voidaan vaikuttaa siihen, että kunnat käyttävät ekologisempia keinoja ympäristönsä hoidossa. Näitä tekoja nostetaan esille Tekojen torilla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 7 |
| Työn teon tapoja uudistamalla (mm. etätyö ja digitalisaatio, prosessien kehittäminen, lean) säästetään luonnonvaroja ja vaikutetaan kasvihuonekaasupäästöihin kun turha matkustaminen vähenee ja materiaali- ja jätehukka pienenee. Lisäksi Kuntekon toimenpiteissä hyödynnetään etäosallistumismahdollisuuksia. Tekojen torilla tuodaan esille hyviä käytäntöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Kunteko tukee prosessien ja toimintatapojen kehittämistä mm. Lean-filosofiaa hyödyntämällä, jolloin esimerkiksi materiaalihukka ja jätteen määrä vähenevät ja materiaalin ja raaka-aineiden käyttö ja kierrätys tehostuvat. Kestävän kehityksen tekoja nostetaan esille Tekojen torilla ja kiinnostavissa ratkaisuissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Kunteko-ohjelma on valtakunnallinen ja siihen voivat osallistua kaikki kunta-alan organisaatiot koosta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Kuntatyön tuloksellisuuden, tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen parantaa kuntapalveluiden saatavuutta ja laatua, varmistaa kuntatyöpaikkojen säilymisen myös harvaan asutuila alueilla ja näin vahvistaa työllisyyttä alueella. Mitä parempia ja saavutettavampia julkisen sektorin palvelut ovat, sitä houkuttelevampi paikka asua ja yrittää kunta on. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Nostetaan esille uusia tapoja tuottaa ja tehdä kuntatyötä (digitaaliset ratkaisut jne). Kerätään ja levitetään tähän liittyviä vaikuttavia käytäntöjä. Yhteistoiminnallinen kehittäminen lisää työelämän laatua ja sitä kautta tuottavuutta ja tuloksellisuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Nostetaan esille uusia tapoja tuottaa ja tehdä kuntatyötä (digitaaliset ratkaisut, ajasta ja paikasta riippumattomat palvelut) sekä kehitetään lähipalveluja ja niiden saatavuutta uusilla keinoilla. Kerätään ja levitetään tähän liittyviä vaikuttavia käytäntöjä. Lisäksi mahdollistetaan etäosallistumismahdollisuuksia ohjelman toimintoihin ja palveluihin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Tuottavuuden, tuloksellisuuden, työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantuminen kuntatyöpaikoilla on Kuntekon ydin ja sitä pyritään edistämään kaikilla hankkeen toimenpiteillä. Kuntekolla vaikutetaan olennaisesti suomalaisen työelämän parantumiseen. Yhteistoiminnallisen kehittämisen myötä työhyvinvointi lisääntyy kuntaorganisaatioissa. Tuloksellisuutta mitattaessa ohjelmassa noudatetaan muun muassa hallitusohjelman tavoitteiden mukaista kestävän kuntatuottavuuden ja -tuloksellisuuden mittaristoa, joka kattaa vaikuttavuuden, tuottavuuden, palvelun laadun ja työelämän laadun. Kunteko tarjoaa keinoja ja tukea näiden tavoitteiden saavuttamiseksi käytännössä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Kaikkia toimenpiteitä suunniteltaessa pohditaan tasa-arvonäkökulmaa. Tekojen torilla seurataan tasa-arvotekoja ja nostetaan niitä esille TOP10 -listoilla. Erityisillä toimilla, kuten perheystävällisten työpaikkojen verkostolla, edistetään tasa-arvon toteutumista kuntatyöpaikoilla. Kaikki ulkopuoliset asiantuntijat ohjeistetaan tasa-arvonäkökulman huomioimiseen palvelujen toteuttamisessa. Ohjelmassa voidaan järjestää verkostotoimintaa esimerkiksi ikäjohtamiseen tai monimuotoisuuteen liittyen. Kaikissa kehittämistoimenpiteissä huomioidaan eri asiakasryhmien tasa-arvo palveluiden saavutettavuudessa (mm. eri ikäiset asiakkaat, monikulttuurisuus), eri sukupuolet, eri-ikäiset (nuoret, keski-ikäiset, eläkeikää lähestyvät) sekä työurallaan ja osaamisen tasossa eri vaiheissa olevat, johdon ja työntekijöiden ja eri ammattiryhmien edustajat. Lisäksi huomoidaan monikulttuurisuus ja suvaitsevuus organisaation sisällä. Huomioidaan kaikkien (naisten, miesten, työntekijöiden, johtajien) tasapuolinen osallistuminen kehittämistyöhön. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Yhdenvertaisuus on kuntatyössä keskeinen palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen, jakamiseen ja laatuun liittyvä tavoite. Se paranee, kun kuntatyön tuloksellisuus paranee. Yhdenvertaisuus on tärkeä tavoite myös kuntatyöyhteisöille. Hyvin toimivassa yhteisössä erilaisuus on voimavara. Yhteistoiminnallinen kehittäminen edistää yhdenvertaisuuden näkökulmasta työyhteisöjen toimivuutta. Voidaan käynnistää moninaisuuden johtamiseen ja ikäjohtamiseen liittyviä verkostoja. Ohjelma kannustaa ratkaisuihin, joilla kaikkien työyhteisöjen jäsenten osaaminen ja yksilölliset ominaisuudet saadaan käyttöön. Oikeudenmukaisuuden kokemus on tärkeä työelämän laatuun liittyvä tavoite, johon pyritään yhdenvertaisella kohtelulla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Ohjelman toimenpiteillä mm. palveluja ja työen teon tapoja uudistamalla ja kehittämällä voidaan vaikuttaa positiivisesti myös kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Kuntien lakisääteinen tehtävä on edistää kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaissa sanotaan, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Nämä asiat huomoidaan kun kuntatyöpaikkoja kehitetään. Kunteko tekee yhteistyötä kunta-alan kestävän kehityksen verkostojen kanssa (esim. Hinku). Tekojen Torilla nostetaan esille kestävän kehityksen kannalta merkittäviä kehittämistekoja ja kiinnostavia ratkaisuja. Kunteko tukee prosessien ja toimintatapojen kehittämistä mm. Lean-filosofiaa hyödyntämällä, jolloin esimerkiksi materiaalihukka ja jätteen määrä vähenevät ja materiaalin ja raaka-aineiden käyttö ja kierrätys tehostuvat. | ||
Kunteko 2020-ohjelmaa toteutettiin kahdessa osassa vuosina 2015-2017 ja 2018-2020. Ohjelmalla edistettiin tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua kunta-alalla. Se oli tarkoitettu kaikenlaisille kunta-alan organisaatioille, kuntaomisteiset yhtiöt mukaan lukien. Ohjelma tarjosi kuntaorganisaatioille kehittämistyötä tukevia palveluja, kuten sparrausta, sisäisten kehittäjien valmennuksia sekä työpajasarjoja ja verkostoja. Kehittämisen lähtökohtana oli yhteistoiminnallisuus eli että kehittämiseen osallistuivat johdon ja esimiesten lisäksi myös henkilöstön edustajat.
Ohjelman viestintä oli laajaa ja monikanavaista. Käytössä oli internetsivut, uutiskirje ja sosiaalisen median tilit. Internetsivujen yhteydessä toimi Tekojen Tori -portaali, jonka kautta onnistuneita käytäntöjä ja vaikuttavan kuntatyön esimerkkejä tehtiin näkyväksi. Tekojen Torille saatiin 675 kehittämistekoa eri puolelta Suomea, lisäksi kiinnostavia ratkaisuja eri toimialoilta ja teemoista julkaistiin yli 50. Tekojen tori jäi elämään ohjelman päättymisen jälkeen.
Ohjelman aikana tuotettiin 30 Kuntatyö 2.0 podcastia. Lisäksi KT:n ja järjestöjen lehdissä sekä ohjelman internetsivuilla julkaistiin kymmeniä juttuja kuntatyön kehittämisestä eri puolilta Suomea. Vuosina 2018-2020 järjestettiin melkein 30 webinaaria työelämän kehittämisen teemoista ja kiinnostavista kunta-alan kehittämisesimerkeistä. Marraskuussa 2020 julkaistiin ohjelman loppujulkaisu.
Kunteko oli uudenlainen tapa toimia suomalaisessa työmarkkinakentässä. Ohjelman toteuttivat yhteistyössä KT Kuntatyönantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry ja Julkisen alan unioni JAU. Osapuolten yhteinen pääneuvotteluryhmä päätti ohjelman suuntaviivoista, tavoitteista ja taloudesta. KT:n ja järjsteöjen asiantuntijat olivat tiiviisti mukana ohjelman valmistelu-, ohjelma- ja viestintäryhmissä. Ohjelmatoimistossa työskentelivät ohjelma- ja projektipäällikkö sekä projektisuunnittelija. Lisäksi vuosina 2019–2020 ohjelmassa työskenteli projektitiedottaja, joka vastasi Tekojen torin kehittämisestä ja kampanjoista.
Ohjelmalla oli kuusi tavoitetta:
1. Tehdä näkyväksi kuntakentällä tehty kehittämistyö
2. Levittää vaikuttavia käytäntöjä ja kiinnostavia kehittämisratkaisuja
3. Innostaa kehittämään ja uudistumaan ja parantaa kehittämisosaamista
4. Käynnistää uutta kehittämistoimintaa
5. Syventää oppimista kunta-alalta nousevien teemojen ympärillä
6. Tuottaa kunta-alalle läpimurtoinnovaatioita työelämään.
Ohjelmassa oli mukana vuosien 2018-2020 aikana 159 kuntaorganisaatiota ja 2748 osallistujaa. Kun mukaan lasketaan lyhytkestoisiin toimenpiteisiin, kuten webinaareihin osallistuneet, nousee osallistujien määrä yli seitsemään tuhanteen. Koko ohjelman aikana vuosina 2015-2020 kuntaorganisaatioita oli mukana noin 250 ja osallistujia reilusti yli 10 000.
Kunteko-ohjelmaa arvioitiin useasta eri näkökulmasta. Vaikutuksia arvioitiin kolmella tasolla: kuntien ja osallistuvien työyhteisöjen tasolla, koko kunta-alan tasolla sekä ohjelman toteutuksen tasolla. Vuonna 2020 toteutetun ulkoisen arvioinnin mukaan ohjelma oli koko kunta-alan tasolla vahvistamassa ja buustaamassa kehittämistoimintaa kuntakentällä ja selvästi vaikutti kehittämismyönteisemmän ilmapiirin vahvistumiseen. Ohjelman pohjalta saatiin kehitettyä toimintatapoja, joilla vaikutettiin ohjelman laajempiin päämääriin (tuloksellisuus, tuottavuus, työnhyvinvointi). Ohjelmassa luotiin lisäksi mahdollisuuksia siihen, että kehittämistoiminnan hyödyt leviäisivät laajemmin kuntakenttään. Ohjelman vaikuttavuutta voidaankin arvioinnin mukaan pitää hyvänä, kun asiaa tarkastellaan suhteessa käytössä olleisiin resursseihin ja kuntakentän laajuuteen, heterogeenisyyteen ja monialaisuuteen. Haasteena kuitenkin on varmistaa, että kuntaorganisaatioissa tapahtuva kehittämistyö jatkuu. .
Kuntien ja ohjelmaan osallistuvien työyhteisöjen tasolla ohjelman palveluiden tuottamat vaikutukset kehittämistyöhön koettiin pääosin hyvin positiivisiksi ja palaute oli erittäin hyvää. Sekä työnantajaedustajien että palveluissa mukana olleiden työntekijäosallistujien näkökulmasta palvelut nähtiin hyvin hyödyllisiksi ja vaikuttaviksi. Myös ohjelman toiminta suhteessa resursseihin oli vaikuttavaa: muutaman päivän kehittämistoimilla saatiin synnytettyä alkuja ja tuettiin sekä täydennettiin käynnissä olevaa tekemistä. Ohjelman erityisenä hyötynä nähtiin ulkopuolisen näkemyksen saaminen kuntaorganisaation tilanteelle ja kehittämistyölle, asiantuntija-apu, ohjelman kontaktit ja verkostot sekä ohjelman edistämän yhteistoiminnallisen kehittämisotteen ja kehittämisinnostuksen välittyminen kentälle.
Keskeinen ohjelman tuottama lisäarvo oli työmarkkinaosapuolten yhdensuuntaisen ymmärryksen vahvistuminen työelämän kehittämisen tarpeellisuudesta ja osapuolten sitoutumisen edistäminen työelämän kehittämiselle jatkossa. Ohjelman organisointi ja johtaminen sekä ohjelmalliset toimintatavat olivat ulkoisen arvioinnin mukaan toimivia. Kunteko-ohjelmassa huomioitiin ja mukauduttiin hyvin toimintaympäristön haasteisiin, mikä näkyi ajankohtaisten teemojen esiin nostamisessa ohjelman palveluissa, viestinnässä ja toimintatavoissa. Onnistumista edisti ohjelman luonne eli se, että tukea tarjottiin kuntakentältä nouseviin kehittämistarpeisiin. Ulkoisen arvioinnin mukaan ohjelman toteutus kehittyi ohjelman elinkaaren aikana ja ohjelman toteutusta suunnattiin ja terävöitettiin loppukaudella.
Arvioinnissa ohjelman onnistumisena nähtiin työelämän kehittämisen jatkuvuuden varmistaminen, haasteena puolestaan kuntaorganisaatioiden monialaisuus ja laajuus. Myös viestintä oli onnistunutta.
Vuoden 2020 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä KT ja pääsopijajärjestöt sopivat valtakunnallisesta työelämän kehittämisestä Kunteko-ohjelman jälkeen. Valtakunnallista työelämän kehittämisen ohjaamista ja koordinointia varten perustettiin työelämän kehittämisryhmä Tekry. Tavoitteeksi asetettiin pitkäjänteinen toiminta, joka mahdollistaa kuntaorganisaatioiden ja niiden henkilöstön tarpeista lähtevän kehittämisen kunta-alan toimialoilla, palveluissa, yhteistyörakenteissa ja tarvittaessa myös ammattiryhmäkohtaisissa hankkeissa. Samalla päätettiin jatkaa Kunteko-ohjelmassa kehitettyä Tekojen tori -portaalia ja hyvien kehittämistekojen keräämistä yhteisen Kuntatyö2030 -kokonaisuuden alla. Työelämän kehittämisen jatkuvuuden edistämiseksi palkattiin yhteinen työntekijä.