|
|
|
Hankekoodi: S21164
Hankkeen nimi: Korkeakoulustartti - Korkeakouluopintoihin suuntaava valmennus
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3116314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Korkeakoulustartti-hankkeen tarpeen taustalla on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja turvaaminen. Esiin on noussut huoli nuorten siirtymisestä toisen asteen koulutuksesta korkeakouluihin ja sieltä sujuvasti työelämään.
Pohjois-Karjalassa on tunnistettu akuutti ja kasvava tarve ohjauksen suuntaamiseen erityisesti niille nuorille, joilla ei ole toisen asteen yleissivistävän koulutuksen jälkeistä jatko-opintopaikkaa eikä ammatillista koulutusta. Näitä nuoria ovat esimerkiksi ylioppilastutkinnon suorittaneet nuoret, jotka eivät ole löytäneet omaa alaansa tai jotka eivät ole päässeet jatko-opintoihin. Osalla oman kiinnostuksen ja vahvuuksien mukainen jatkokoulutuspaikka on vielä löytymättä tai omat tavoitteet ovat epärealistisia. Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä yli tuhat nuorta, joilla on pelkkä lukiokoulutus ja määrä kasvaa vuosittain noin sadalla nuorella.
Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen aloittamisikä on 24 vuotta. Uusista ylioppilaista lähes 70% jää koulutuksen ulkopuolelle ja lähes 40% opiskelijoista lykkää jatko-opintoihin hakeutumista yli kahdella vuodella. Pelkästään ylioppilastutkinnon suorittaneiden alle 30-vuotiaiden työnhakijoiden määrä on valtakunnallisesti vähentynyt (maaliskuu 2017), mutta Pohjois-Karjalassa luku on kasvussa. Korkeakouluun siirtymisen nopeuttamisen keinoina esitetään toisen asteen ja korkea-asteen välisen yhteistyön lisäämistä, työelämäyhteyksien vahvistamista sekä opinto-ohjauksen kehittämistä.
Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun, TE-palveluiden, Ohjaamo 2.0 ja Kohtaamo-hankkeiden sekä avoimen korkeakoulun kanssa.
Hankkeen kohderyhmiä ovat ensisijaisesti ne pohjoiskarjalaiset pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneet nuoret, joilla ei ole jatko-opintopaikkaa, lisäksi Pohjois-Karjalan lukioiden viimeisen vuoden opiskelijat sekä ura- ja opinto-ohjauksesta vastaavat tahot.
Hankkeen tavoitteena on kehittää ohjaus- ja valmennusmalli toisen asteen tutkinnon suorittaneille nuorille, jotka suunnittelevat korkeakouluopintoja, mutta eivät ole saaneet opiskelupaikkaa tai joiden opiskelupolku on selkiytymätön. Tavoitteena on yhdessä maakunnan ohjaustoimijoiden kanssa tuottaa toisen asteen oppilaitoksiin ja muille ohjaustoimijoille siirrettävissä olevia matalan kynnyksen palvelun työkaluja korkeakouluhakuihin ohjaamiseen. Lisäksi tavoitteena on sujuvoittaa nuorten kouluttautumista aloille, joille heidän on realistista työllistyä, jolloin maakunnan yritykset ja muut toimijat saavat tarpeisiinsa sopivaa työvoimaa.
Hankkeessa on kolme toimenpidekokonaisuutta. 1. Valmennus nuorille, 2. Ohjausmallin yhteiskehittäminen ja 3. Työelämäyhteistyö koulutuksen nivelvaiheessa. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan Karelian ja UEF:n yhteistyönä. Toimenpiteet nuorille toteutetaan yksilö- ja ryhmäohjauksena ja niissä hyödynnetään hanketoimijoiden asiantuntemusta ja olemassa olevia digitaalisia ja teknologisia välineitä. Kohderyhmien toimenpiteet koostuvat aktivointi-, analysointi- ja toiminta –vaiheista. Aktivointivaiheessa kohderyhmiä tavoitetaan ja tiedotetaan hankkeen toiminnasta työpajoissa ja infotilaisuuksissa. Analysointivaihe tähtää nuoren kiinnostuksen ja vahvuuksien kartoittamiseen ja alavaihtoehtoihin tutustumiseen asiantuntijaluentojen, uratarinoiden ja työpaikkavierailujen avulla. Toimintavaiheessa nuori saa tukea ja ohjausta alavalinnan ja työelämätietoutensa vahvistamiseksi ja alasta riippumatonta preppausta valintakokeeseen. Hankkeessa huomioidaan nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja oppimisen haasteet osana ohjausprosessia. Toimenpiteet ajoitetaan niin, että nuoren osallistuminen hankkeen valmennukseen tukee seuraavaan korkeakoulujen yhteishakuun valmistautumista. Valmennuskokonaisuudet aloitetaan syksyllä ja keväällä vuosittain. Ohjaustoimijat -kohderyhmälle hanke järjestää koulutuksia ja työpajoja, joissa valmennuksen ohjausmenetelmiä ja työkaluja muotoillaan yhdessä toimijajoukon tarpeiden mukaan. Toimenpiteitä kehitetään hankkeen aikana nuorten tarpeita vastaaviksi arvioinnin ja palautteen avulla.
Hankkeen tuloksena syntyy uraohjausmalli korkeakouluopintoihin valmennukseen. Valmennuksen tuloksena on oikein valittu ensimmäinen jatko-opintopaikka. Hanke kehittää nuoren opiskelu- ja työelämätaitoja ja työelämätietoa monipuolisesti. Hanke kehittää toisen asteen oppilaitoksiin siirrettävissä olevia työkaluja korkeakouluhakuihin ohjaamiseen. Olemassa olevien ohjaustahojen ja -verkostojen yhteistyö vahvistuu. Korkeakoulujen uraohjauskokonaisuus täydentyy ja ohjaustoimijoiden osaaminen kehittyy tulevaisuuden muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Hanke edistää varautumista muutoksiin korkeakoulujen valintamenettelyissä ja tulevan maakuntauudistuksen luomaan palvelutarpeeseen.
Hankkeen kohderyhmiä ovat 1) ne pohjoiskarjalaiset ylioppilastutkinnon suorittaneet nuoret, joilla ei ole jatko-opintopaikkaa, 2) Pohjois-Karjalan lukioiden viimeisen vuoden opiskelijat sekä 3) nuorten ohjaamisesta vastaavat opinto- ja uraohjaajat, Ohjaamoiden työntekijät sekä TE-palveluiden asiantuntijat ja ammatinvalintapsykologit.
1) Tämä kohderyhmä koostuu nuorista, joilla on 1- n.5v sitten suoritettu ylioppilastutkinto ja joilla ei ole haluamaansa korkeakoulupaikkaa eikä muuta ammattiin johtanutta koulutusta. Ryhmään luetaan kuuluviksi myös sellaiset nuoret, joilla on korkeakoulujen hakukelpoisuus esimerkiksi muun toisen asteen koulutuksen kuin lukion myötä. Ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi omaehtoista lukion jälkeistä välivuotta viettävät sekä maanpuolustusvelvollisuutta suorittavat nuoret. Tämä on hankkeen ensisijainen kohderyhmä.
2) Lukion viimeistä vuotta suorittavat ovat hankkeen kohderyhmää siten, että heille esitellään valmennusta, johon he voivat osallistua, mikäli he eivät saa haluamaansa opiskelupaikkaa lukion päätyttyä tai mikäli heidän urasuunnitelmansa ovat selkiytymättömiä.
3) Nuorten ohjaamisesta vastaavalle henkilöstölle hanke tarjoaa työkalun nuoren opintopolun ohjaukseen. Työkaluja ja menetelmiä kehitetään yhdessä kohderyhmän kanssa. Hanke tukee olemassa olevien yhteistyöverkostojen toimintaa. Tähän ryhmään kuuluvat myös vapaan sivistystyön organisaatioissa ohjauksesta vastaavat henkilöt.
Välillisinä kohderyhminä ovat Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijarekrytoinnista vastaavat tahot. Opiskelijakunta POKA Karelia-amk:lta ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY. Pohjois-Karjalan kunnat, Ohjaamoverkosto, TE-toimisto, ja muut nuorten ohjaustahot. Lukiolaiset maakunnassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 030
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 379 226
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 570 043
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 541 751
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Polvijärvi, Outokumpu, Liperi, Kontiolahti, Rääkkylä, Ilomantsi, Juuka, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 35
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20
Suunniteltu: 565
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Maakunnan elinkeinorakenteen tukeminen lisäämällä maakunnan korkeakoulujen vetovoimaisuutta ja sitä kautta työllistymistä maakuntaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa tuotetaan aineettomia palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa edistetään nuorten osallisuutta ja osallistumista. Hankkeessa tuotetaan helposti saatavilla olevaa tietoa. Hankkeessa huomioidaan nuorten hyvinvointi ja tuen tarpeet kokonaisvaltaisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kiinnitetään huomiota perinteisten sukupuolikäsitysten purkamiseen vahvistamalla käsitystä siitä, että koulutusalat ja ammatit eivät ole sukupuolisidonnaisia, sekä miesten että naisten kohdalla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välivuosia pitävien nuorten kiinnittymistä jatkokoulutukseen ja siten ennaltaehkäistään koulutukseen ja työelämään siirtymisen pitkittymistä ja mahdollista syrjäytymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
Korkeakoulustartti - Korkeakouluopintoihin suuntaava valmennus -hankkeen toteuttivat yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Hankkeen toiminta-alueena oli Pohjois-Karjala.
Hankkeen kohderyhmää olivat pohjoiskarjalaiset ilman toisen asteen koulutuksen jälkeistä jatko-opintopaikkaa olevat nuoret, sekä maakunnan lukiolaiset ja maakunnan ohjaustoimijat.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmiä ja työkaluja uraohjaukseen erityisesti korkeakouluopintoja suunnittelevien nuorten ohjauksen tarpeisiin. Hankkeen toimenpiteillä haluttiin tavoittaa henkilöitä, jotka tarvitsevat ohjausta oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Hankkeen taustalla on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja turvaaminen. Hankkeen taustalla on myös Pohjois-Karjalassa tunnistettu akuutti ja kasvava tarve ohjauksen suuntaamiseen erityisesti niille nuorille, joilla ei ole toisen asteen yleissivistävän koulutuksen jälkeistä jatko-opintopaikkaa eikä ammatillista koulutusta. Näitä nuoria ovat esimerkiksi ylioppilastutkinnon suorittaneet nuoret, jotka eivät ole päässeet jatko-opintoihin. Pohjois-Karjalassa pelkästään ylioppilastutkinnon suorittaneiden alle 30-vuotiaiden työnhakijoiden määrä on kasvanut viime aikoina.
Hankkeen tavoitteena oli luoda korkeakouluopintoihin ohjaamiseen liittyviä uusia menetelmiä ja työkaluja, jotka ovat helposti siirrettävissä erilaisissa ohjauskonteksteissa toimivien ammattilaisten käyttöön. Tavoitteena oli myös luoda nuorten ohjaukseen soveltuva valmennus- ja uraohjausmalli maakunnan ohjaustoimijoiden käyttöön. Kolmantena tavoitteena oli, että nuoret kouluttautuvat aloille, joille heidän on realistista työllistyä ja maakunnan yritykset ja muut toimijat saavat tarpeisiinsa sopivaa työvoimaa.
Hankkeen toimintaa toteutettiin kolmen työpaketin kautta. Työpaketit mukailivat hankkeen tavoitteita. Työpaketti 1 Valmennus nuorille oli keskeistä hankkeen toimintaa ja sen myötä tapahtui hankkeen uraohjausmenetelmien ja -mallin kehittäminen ja testaaminen. Työpaketti 2 Yhteiskehittäminen toteutettiin yhdessä maakunnan ohjaustoimijoiden kanssa. Yhteiskehittämiseen osallistuivat mm. lukioiden opinto-ohjaajat, Ohjaamon työntekijät sekä erilaiset työllisyys- ja ohjaustoimijat maakunnassa. Työpaketti 3 oli Työelämäyhteistyö koulutuksen nivelvaiheessa. Hankkeen työelämäyhteistyö linkittyi olennaisesti kohderyhmänä olevien nuorten ja ohjaustoimijoiden toimintaan hankkeessa. Työelämäorganisaatioita kutsuttiin valmennuksiin ja muihin tilaisuuksiin esittelemään toimintaansa ja kertomaan uravalintaa tekeville nuorille oman alan työtehtävistä ja työllistävyydestä. Työelämäorganisaatioihin tehtiin yhteisiä tutustumiskäyntejä ja järjestettiin tilaisuuksia, joissa työelämän edustajat ja nuoret kohtasivat toisensa.
Hanke järjesti korkeakouluopintoja suunnitteleville maakunnan nuorille yhteensä 11 avointa ja maksutonta valmennusryhmää. Niihin osallistui keskimäärin 10-20 nuorta valmennusryhmää kohden. Näistä seitsemän oli Kohti korkeakouluopintoja -valmennusta, joissa nuoret pohtivat omia kiinnostuksen kohteitaan ja tutustuivat erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin. Valmennusryhmän tapaamisia oli kaksi kertaa viikossa noin 8-10 viikon ajan. Valmennuksen tavoitteena oli, että sen aikana nuorten tulevaisuuden suunnitelmat selkeytyvät. Lisäksi järjestettiin neljä Kohti valintakoetta -valmennusta, joissa annettiin yleistä ohjausta valintakokeisiin valmistautumiseen. Lukiolaisille suunnattua Kohti omaa uraa -valmennusta järjestettiin kymmenessä lukiossa maakunnassa. Lukiolaisten valmennuksen sisältö mukaili pitkälti Kohti korkeakouluopintoja -valmennuksen sisältöä. Lukiovalmennukset koostuivat kolmesta valmennuskerrasta. Niitä järjestettiin lukioluokittain opinto-ohjaajan tunnilla. Opinto-ohjaaja oli mukana hankehenkilöstön kanssa suunnittelemassa valmennuksia omalle opiskelijaryhmälleen sopivaksi. Ryhmämuotoisissa valmennuksissa olennaista oli vertaistuki ja vertaisoppiminen.
Maakunnan ohjaustoimijoille järjestettiin ohjauksen ajankohtaisiin teemoihin ja ohjauksen kehittämiseen liittyviä seminaareja ja koulutuspäiviä. Yksi koulutuskokonaisuus oli Maakunnan nuoret ja jatko-opinnot -seminaarisarja. Hankkeen valmennuksista ja muusta toiminnasta tiedotettiin aktiivisesti ohjaustoimijoille.
Hankkeessa kehitettiin korkeakouluopintoihin ohjaava Palaset paikalleen -uraohjausmalli. Mallia kehitettiin hankkeen edetessä mm. valmennusten aikana, itsearvioinnin ja valmennusten osallistujien palautteiden pohjalta ja yhteistyössä ohjaustoimijoiden kanssa.
Palaset paikalleen -uraohjausmalli koostuu viidestä osa-alueesta. Näihin osa-alueisiin keskityttiin myös valmennuksissa. Samalla jokaiseen osa-alueeseen kehitettiin uusia ohjausmenetelmiä. Uraohjausmallin osa-alueet ovat: Itsetuntemus, Tieto työelämästä, Tieto korkeakouluopinnoista, Elämäntilanne ja Valintojen tekeminen. Uraohjausmalli visualisoitiin kuvioksi, jota on uraohjaaja tai opinto-ohjaaja voi jatkossa käyttää ohjaustyönsä työkaluna. Malli huomioi nuoren kokonaisvaltaisesti. Mallia voidaan käyttää erilaisissa ohjauksen toimintaympäristöissä nuorten ohjauksessa.
Tuloksena syntyi myös uusia uraohjausmenetelmiä ja välineitä: Palaset paikalleen -verkkopeli, joka pohjautuu kehitettyyn uraohjausmalliin ja sen työkaluihin. Hankkeessa tuotettiin ohjauksen välineeksi Korkeakoulukortit, joissa esitellään maan kaikki korkeakoulujen opintoalat, kortteja on noin 150. Hankkeessa tehtiin myös työelämä- ja uratarinavideoita.
Materiaalit, menetelmät ja hankkeen hyvät käytänteet koottiin yhteen julkaisuun ohjaustoimijoiden käsikirjaksi: Palaset paikalleen - Vaihtoehdoista valinnoiksi uraohjausopas. Hankkeen tuottamat materiaalit ovat saatavilla sähköisesti hankkeen verkkosivulla www.karelia.fi/korkeakoulustartti. Videot löytyvät hankkeen Youtube-kanavalta. Korkeakoulukortteja painatettiin yhteistyökumppaneille jaettavaksi 50 korttipakkaa, ja Palaset paikalleen - Vaihtoehdoista valinnoiksi -uraohjauskäsikirjaa painatettiin 100 kpl.
Hankkeessa tavoitettiin mm. noin 350 toisen asteen opiskelijaa maakunnan lukioista, noin 150 työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa olevaa alle 30 -vuotiasta henkilöä ja noin 90 ohjaustoimijaa maakunnasta.