|
|
|
Hankekoodi: S21189
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: I-S:n Sosiaalialan Osaamiskeskuksen kan.yhd.ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1545056-5
Jakeluosoite: Tulliportinkatu 34 A 2. krs
Puhelinnumero: 044-7543333
Postinumero: 70100
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.isonet.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Hankosalo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija, sosiaalityö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.hankosalo(at)isonet.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-5555478
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
ISO SOS -hankkeen kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat, jotka tarvitsevat sosiaalityön tukea oman elämäntilanteensa haltuun saamiseksi. Päätoteuttajana toimii ja hanketta hallinnoi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Hankkeen osatoteuttajina ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote), Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Essote), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) ja Pieksämäen kaupunki.
Hankkeen tarve nousee erityisesti siitä, että Itä-Suomi on ollut jo pitkään erilaisilla huono-osaisuusmittareilla kuvattuna heikosti toimeentulevaa aluetta. Ihmisten elämässä kuormitusta aiheuttavat sosioekonomiset ongelmat, kuten pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, mielenterveydelliset ongelmat, päihteiden liikakäyttö, perheiden ongelmat ja yksinäisyys. Näihin kytkeytyvät matala koulutustaso, heikko taloudellinen toimeentulo ja sosiaalinen syrjäytyminen.
Yhteiskunnallisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat usein haavoittuvaisimmassa asemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Kaikki eivät kykene tai pysty hakemaan palveluja sähköisesti tai oikealta luukulta, jolloin asiakkaiden avun saanti ja palveluihin pääsy vaikeutuu ja viivästyy etenkin paljon tukea tarvitsevien ihmisten kohdalla. Toisaalta paljon palveluja käyttävät asiakkaat kuormittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
Hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähentää ja ennaltaehkäistä huono-osaisuutta ja syrjäytymistä. Keskeisin tavoite on vahvistaa asiakkaiden elämäntilanteiden hallintaa sekä heidän rooliaan ja osallistumistaan sosiaalityössä. Sosiaalityön uudistaminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollisimman asiakaskeskeiseksi ja tulevaisuuden asiakastarpeisiin vaikuttavasti vastaavaksi nähdään keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä edellyttää asiakasprosessien, työmenetelmien ja monitoimijaisen yhteistyön uudenlaista tarkastelua, kokeiluja, kehittämistä ja arviointia. Asiakkailla on kehittämistyössä vahva rooli, heidät otetaan mukaan kehittäjäasiakastoimintaan. Tavoitteena on vahvistaa myös systemaattista rakenteellista sosiaalityötä, jossa asiakkaiden rooli on selkeä.
Nykyisillä keinoilla, työmenetelmillä ja toimintatavoilla ei ole päästy riittävän vaikuttaviin tuloksiin. Nyt on sosiaalityön vuoro ottaa uusilla tavoilla vastuuta heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden tilanteen edistämisestä. Itä-Suomessa on perustellusti aika ja paikka sosiaalityölle, jossa asiakkaat otetaan aktiiviseen ja konkreettisesti osallistuvaan rooliin oman elämäntilanteensa edistäjinä. Tuoreen sosiaalihuoltolain (2015), perustoimeentulotuen Kela-siirron (2017) ja sote-järjestämislain uudistuksen (2020) myötä sosiaalityöltä odotetaan sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta tukevaa, kuntouttavaa ja verkostoivaa työotetta.
Hankkeen kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketin avulla:
1) Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä
2) Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot
3) Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö
Ensimmäisessä työpaketissa kehitetään tiedotusta ja viestintää, keskitytään palvelutarpeen arviointiin ja omasosiaalityöntekijä-malliin, kokeillaan sosiaalisen median mahdollisuuksia sosiaalityössä, parannetaan Kela-yhteistyötä ja järjestetään asiakkaille tarvittavaa tukea myös ostopalvelujen keinoin. Kehittäjäasiakastoiminta on tärkeä osa työn toteuttamista.
Toisessa työpaketissa suunnataan sosiaalityön uusiin kohtaamispaikkoihin ja yhdyskuntatyön kehittämiseen, kokeillaan kumppanuustapaamisia ja kotikäyntityöskentelyä sekä rakennetaan kuntien hyte-työn tueksi verkostoja. Kehittäjäasiakkaat ja -asiakasryhmien kokoaminen ovat olennainen osa työpakettia.
Kolmannessa työpaketissa toteutetaan mittarikokeiluja kuten Kykyviisarin, AVAIN-mittarin ja ESY-mittarin käyttöä. Asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia mittareista ja niiden toimivuudesta kerätään systemaattisesti. Erityisesti asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa vahvistetaan. Rakenteellisen sosiaalityön roolia ja merkitystä vahvistetaan vaikuttavuustiedon avulla.
Kaikissa työpaketeissa on mukana muutosta tukevaa valmennusta kuntien/kuntayhtymien työntekijöille ja asiakkaille.
Hankkeessa sovelletaan yhteiskehittämisen periaatteita, eli kehittämistyössä ovat koko ajan mukana niin asiakkaat ja työntekijät kuin muutkin sidosryhmät. Tämä auttaa kokeiltavien toimenpiteiden juurruttamisessa käytäntöön jo hankkeen aikana.
Hankkeen päätyttyä kunnissa ja tulevissa maakunnissa pystytään vastaamaan paremmin lainsäädäntö- ja toimintaympäristömuutosten vaateisiin, kun tarkoituksenmukaiset yhteistyöverkostot on luotu ja työtä tehdään vaikuttavasti ja tietoon perustuen. Asiakkaiden rooli on muuttunut, sillä he ovat osallisina palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa.
Hankkeen keskeisin kohderyhmä on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, sosiaalityön erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat. Asiakkailla on huomattavia elämänhallintaan liittyviä haasteita ja sosiaalisia ongelmia, joiden myötä heillä on pidempiaikaisen tuen tarvetta. Heillä voi olla esimerkiksi vaikeuksia itsenäiseen vastuunottoon, mielenterveyteen liittyviä haasteita, päihteiden käyttöä tai yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle ajautumista. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat tarvitsevat tukea ja uudenlaisia lähestymistapoja oman elämäntilanteen hallinnan sekä työ- ja toimintakyvyn lisäämiseksi. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia henkilöitä, joiden kanssa on tarkoitus työskennellä tiiviisti ja pitkäkestoisesti, jotta elämäntilanne alkaisi muuttua parempaan suuntaan. Nämä asiakkaat ovat hyvin työllistäviä, minkä takia hankkeen tavoiteltu asiakasmäärä ei ole valtava, vaan tarkoitus on saada aikaan vaikuttavaa työtä rajatumman asiakaskunnan kanssa.
Hankkeen kohderyhmää ovat myös asiakaskunnasta tulevat kokemusasiantuntijat ja kehittäjäasiakkaat, jotka toimivat tasavertaisina palveluiden suunnittelijoina ja toteuttajina erilaisissa rooleissa.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat myös asiakastyötä tekevät kuntien sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, jotka osallistuvat käytännön asiakastyössä tapahtuviin kokeiluihin ja käyttävät työaikaansa kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden kanssa työskentelyyn ja hankkeen kehittämistyöhön.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät/sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön yhteistyökumppanit kuten kolmannen sektorin toimijat sekä kunnan ja valtion palvelujen tuottajat (esim. koulut, työvoimapalvelut ja Kela). Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös sosiaalityön tutkijat, kouluttajat ja kehittäjät. Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen kautta kohderyhmään kuuluvat myös päätöksentekijät ja mahdollisten tulevien sote-alueiden toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 571 439
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 524 558
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 697 856
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 640 604
Maakunnat: Kainuu, Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Kehys-Kainuun, Kajaanin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Ristijärvi, Mikkeli, Puumala, Pertunmaa, Enonkoski, Rantasalmi, Pieksämäki, Suomussalmi, Paltamo, Hirvensalmi, Sulkava, Mäntyharju, Kangasniemi, Kajaani, Puolanka, Sotkamo, Joroinen, Heinävesi, Juva, Savonlinna, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 202
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Kehittämistyössä hyödynnetään digitaalisuutta, mm. panostetaan sähköiseen viestintään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| - | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| - | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa pyritään minimoimaan esimerkiksi paperitulosteiden määrää. Materiaalien tuottamisessa painotetaan sähköistä toteutusta. Painettavat materiaalit pyritään tuottamaan uusiomateriaaleista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| - | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään paikallisia resursseja ja palveluja (huomioiden kilpailulainsäädäntö). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 4 |
| Hanke kehittää aineettomia tuotteita ja palveluja (esim. uudet palveluprosessit, työskentely- ja toimintamallit), jotka kohentavat työelämän ulkopuolella tai muuten haastavissa tilanteissa olevien asiakkaiden tilannetta. Hanke vahvistaa työntekijöiden osaamista ja aineetonta pääomaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Hanketoimijoiden turhaa liikennöintiä vältetään ottamalla käyttöön sähköinen ja mobiilipohjainen viestintä ja yhteydenpito. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Hankkeen tavoitteet liittyvät asiakkaiden voimaantumiseen ja toimiviin palveluihin. Hankkeessa edistetään sosiaalityön toimintatapoja, joiden avulla ihmiset oppivat löytämään ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja elämässään. Hanke vastaa toimintaympäristön muutoksiin siten, että hankkeen toimenpiteet edistävät osallistujien hyvinvointia. Sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa tuodaan esiin hyvinvoinnin erilaisia ulottuvuuksia kuten vuorovaikutusta, yhdessäoloa, mielekästä toimintaa ja tekemistä, ei pelkästään palkkatyöhön pohjautuvaa taloudellista hyvinvointia. Laajemmin hankkeessa tehtävä verkostojen rakentaminen tukee kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja sen myötä kuntalaisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään palveluprosesseja, jotka edistävät asiakkaiden tasa-arvoista mahdollisuutta olla osallisena omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Hanke vähentää eriarvoisuutta, koska se kohdistaa toimenpiteensä kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanketyössä huomioidaan erilaisista lähtökohdista tulevien osallistujien osaaminen ja tieto. Asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden osaaminen palveluista ja tieto oikeuksista vahvistuu, mikä edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 2 |
| Yhteys kulttuuriympäristöön huomioidaan sosiaalityön uusien toimintamallien kehittämisessä. Lisäksi kuntalaisten kuuleminen ja osallisuuden vahvistaminen vaikuttavat osaltaan yhteisöllisyyttä edistävän kulttuurisen ilmapiirin rakentumiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa kannustetaan ihmisiä löytämään ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. | ||
Sosiaalityön asiakastyöskentelyä kehitettiin mittarikokeiluilla ja ryhmätoiminnoilla. Mittarikokeilussa kokeiltiin kolmea eri mittaria. Yhteensä mittarikokeiluja tehtiin 123 asiakkaan kanssa. Hankeaikana erilaisia ryhmiä toimi 16 ja osallistujia oli kaiken kaikkiaan 88 asiakasta. Ryhmätoiminnoissa vaikuttaviksi tekijöiksi muodostuivat toiminnallisuus ja elämyksellisyys. Esimerkiksi hahmoterapia ja valokuvatyöskentely osoittautuivat vaikuttaviksi myös mittareilla arvioituina. Kannustavia kokemuksia saatiin myös eläinavusteisista-, kokkaus-, luonto-, kädentaito- ja hyvinvointiryhmistä.
Asiakastyön kehittämiseksi toteutettiin dialogisten taitojen valmennus, johon osallistuneita oli kaikilta hankealueilta. Valmennus kesti vuoden ja syvensi jossain määrin dialogista toimintatapaa asiakastyössä.
Jalkautumiskokeilu onnistui erittäin hyvin. Jalkautumisia tehtiin vajaan vuoden aikana 404 ja niissä tavoitettiin 1386 asiakasta. Jalkautuminen lisäsi aikuissosiaalityön tunnettuutta ja tavoitettavuutta. Jalkautumisen kautta pyrittiin myös vahvistamaan tiedontuotantoa rakenteellisen sosiaalityön tueksi. Tiedolla johtamista tuettiin järjestämällä esimiesten työpajoja. Alueilla tehtiin asiakastyön palvelutarpeen arviointeja ja -analyyseja sekä hyödynnettiin jalkautumisen ja tilastojen tietoja. Rakenteellisen sosiaalityön toimintamalli kehitettiin Sotkamon kunnassa.
ISO SOS -hanke onnistui saavuttamaan ja jopa osin ylittämään tavoitteensa. Hankkeeseen osallistui 188 asiakasta (tavoite 150) ja 87 työntekijää (tavoite 50). Hanke tuotti monipuolista tietoa Etelä-Savon ja Kainuun aikuissosiaalityön työkäytäntöjen tilasta, muutostarpeista ja mahdollisuuksista. Mittarikokeilut ja ryhmätoiminnot antoivat arvokasta kokemusta siitä, miten niitä voidaan aikuissosiaalityössä käyttää jatkossakin. Hankkeeseen osallistuneille työntekijöille tehty palautekysely osoitti, että kehittämistoimet koettiin myönteisinä. Esimerkiksi jalkautumista jatketaan kaikilla alueilla.
Hankkeen päättyessä näytti siltä, että jalkautuminen on jo juurtunut osaksi perustyötä. Ryhmätoiminnot osana aikuissosiaalityön arkea saivat jatkoa eri puolilla Itä-Suomea. Kykyviisari otettiin käyttöön Kainuun TYP-palveluissa. Kaiken kaikkiaan mittareiden tunnettuus lisääntyi ja suhtautuminen mittaamiseen edistyi myönteiseen suuntaan. Tiedolla johtamisen rakenteet, menetelmät ja osaaminen vahvistuivat tutkimustiedon ja esimiesten työpajojen tuella.