Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21259

Hankkeen nimi: SoteNoste - PK-yrittäjän tuki muutoksessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 3)

Puhelinnumero: (08) 618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hankkeen lähtökohtana on sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointialan suuri rakennemuutos, joka johtuu väestön ikääntymisestä, palveluiden digitalisaatiosta, talouden rakenteiden muutoksesta sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnjaon uudelleen muotoutumisesta yhteiskunnassa. Rakennemuutos lisää yrittäjien osaamistarvetta yritysten muutosjohtamisessa, liiketoimintaosaamisessa, digitalisuuden haltuun ottamisessa ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä. Sote-alan rakennemuutos ja digitalisaatio muuttavat yritysten toimintakenttää, toimintamalleja ja osaamistarpeita. Toimialan muutos ja digitalisaatio vaativat PK-yrityksiltä muutoskykyä, jotta toimintaedellytykset kehittyvät suotuisasti.

Hankkeen tavoitteena on kehittää koillismaalaisten ja Pudasjärven alueen sote- ja hyvinvointialan yritysten valmiuksia vastata toimialan muutokseen. Valmiuksia lisätään muutosjohtamisessa, liiketoimintaosaamisessa ja digitalisaatiossa. Lisäksi hankkeessa edistetään uudenlaisen toimintamallin syntymistä ja verkostoitumista kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on, että uusi osaaminen ja uusi toimintamalli edistävät yritysten uudistumista ja kilpailukykyä ja vahvistaa yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä sekä työhyvinvointia muutostilanteessa.

Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta työpaketista, joista ensimmäisessä vahvistetaan yrittäjien tietoa ja valmiuksia vastata toimialan tuomiin muutoksiin. Sekä tunnistaa muutoksen uhat ja mahdollisuudet. Toisessa työpaketissa kehitetään yrittäjien liiketoiminnan osaamista mm. tuotteistuksen, markkinoinnin ja digitalisaation konktekstissa. Tässä paketissa selvitetään alueen palvelutarjonta ja opastetaan yrittäjiä liittymään kansallisiin alustoihin näkyvyyden saamiseksi. Kolmannessa työpaketissa selvitetään ja kehitetään uudenlaisen yhteistyön muotoja mm.verkostomaisia toimintamalleja alueen tarpeiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Hankkeen tuloksina yritykset tunnistavat toimialan muutoksen tuomat mahdollisuudet. Yrittäjien osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä kehittyy ja päivittyy. Yritysten valmiudet muutoksessa parantuvat, mikä lisää työhyvinvointia ja parantaa työssä jaksamista. Hankkeen aikana yritysten liiketoimintaosaaminen kehittyy ja yritykset osaavat hyödyntää digitaalisuutta kilpailukykynsä parantamiseksi. Hyvinvointi- ja sote-alan yritykset alkavat verkostoitumaan alueen tarpeiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja hyödyntävät ja hyötyvät keskinäisestä yhteistyöstä.

Kaikki hankepaketit suunnitellaan yrittäjälähtöisesti kartoittamalla alueen yrittäjät ja heidän tarpeet eri paketeissa.

Kajaanin ammattikorkeakoulu toimii hankkeen päätoteuttajana ja välittäjäorganisaationa tuoden osaamista asiantuntijatahoilta. Kehittämisyhtiö Naturpolis ja Pudasjärven Kehitys Oy hankkeessa osatoteuttajia vastaten yritysten verkostoitumistyöpaketista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven alueen sosiaali- ja terveys-alan yritysten yrittäjät laveasti katsoen, esimiehet ja työntekijät. Yrittäjät ja esimiehet hyötyvät hankkeesta saamalla valmiuksia muutoksen johtamiseen ja asiakaslähtöisten digitaalisten palveluprosessien kehittämiseen ja johtamiseen. Työntekijät hyötyvät osaamistarpeiden kartoitusten pohjalta tuotettavien työpajojen kautta saamastaan uudesta osaamisesta.

Ydinkohderyhmä:
Pk- yrittäjät
Tässä hankkeessa pk- yrittäjillä tarkoitetaan paikallista toimijaa, jolla on alle 50 työntekijää tai muita palveluntuottajia, jotka lisäävät asiakkaan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen / ylläpitämisen mahdollisuuksia ja kuuluvat asiakkaan palveluita tuottavaan verkostoon.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös sote- ja hyvinvointialan yrityksen perustamista suunnittelevat tulevat yrittäjät, hankkeen toimenpiteet hyödyttävät heitä liiketoiminnan suunnittelussa ja verkostoitumisessa. Liiketoimintaosaamisen ja muutosjohtamisen uusien toimintamallien edistäminen parantaa myös työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Verkostomainen toiminta lisää yritysten kilpailukykyä ja kehittymistä sekä valmiuksia tuottaa paremmin asiakaslähtöisiä palveluita.

Välillisenä kohderyhmänä on myös KAMK, jossa hankkeen vaikutuksesta koulutusohjelmien poikkialainen yhteistyö tiivistyy. Hankkeessa KAMKin liiketoiminnan osaamisalue antaa asiantuntemustaan yrittäjien valmennusten suunnitteluun, sisältömäärittelyihin ja toteutukseen. Liiketoiminnan osaamisalue hyötyy hankkeesta kehittämällä osaamistaan sote-alan liiketoiminnan erityiskysymyksistä.Sairaan ja terveydenhoidon osaamisala saa uutta tietoa sote-muutoksesta ja liiketoiminnasta. Tieto sisällytetään tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten opetukseen. Hanke parantaa KAMKin yhteistyökumppaneiden tietämystä KAMKin koulutuksista sekä luo edellytyksiä lähempään yhteistyöhön yritysten kanssa.

Hankkeen välillisinä kohderyhminä on sosiaali ja terveysalan asiakkaat sekä Pudasjärven ja Koillismaan alue ja asukkaat. Asiakkaat hyötyvät asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämisestä, he saavat laadukasta palvelua sujuvasti ja digitalisaatio helpottaa palvelun saatavuutta. Koillismaan ja Pudasjärven alueet hyötyvät välillisesti, kun alueella toimivien yritysten kilpailukyky ja tuottavuus paranevat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 208 856

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 196 175

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 261 073

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 245 222

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Koillismaan

Kunnat: Taivalkoski, Kuusamo, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmisteltaessa perehdyttiin toimintaympäristöstä tehtyihin tutkimuksiin sukupuolinäkökulmasta, Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät ovat naisvaltainen ryhmä, naisia yrittäjistä on yli 70 %. Tyypillinen yrittäjä alalla on nainen, jonka keski-ikä on 48 vuotta. Yli 40 prosenttia yrittäjistä on ennen yrittäjäksi ryhtymistään työskennellyt aiemmin julkisella sektorilla. Hyvinvointialan yrittäjistä 40 prosentilla ei ole minkäänlaista yrittäjäkoulutusta. Yksinyrittäjyys on alalla yleisempää naisten kuin miesyrittäjien keskuudessa. (Räsänen & Kolehmainen 2008, Hyvinvointialalle reittejä yrittäjyyteen 2017, Haapa-Aho 2014)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valmennusten toteuttamisessa varmistetaan, että osallistujissa on sekä miehiä että naisia. Hankkeen palaute kerätään sukupuolijaotettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on on vahvistaa ja varmistaa Koillismaalaisten ja Pudasjärven sosiaali – terveys ja hyvinvointialan yritysten ja yritystoimintaa suunnittelevien valmiudet toimia sote- alan rakennemuutoksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeen aikana tuetaan PK-yrittäjiä kehittämään palvelujaan asiakaslähtöisiksi ja hyödyntämään digitaalisuutta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Hankkeen aikana tarkastellaan verkostomaista toimintaa joka voi vähentää liikkumista ja edistää logistiikkaa. Yrittäjien valmennuksissa hyödynnetään myös etäopetusta joka vähentää liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen toimenpiteet edistävät yrittäjien muutosvalmiuksien kehittymistä ja työhyvinvointia. Sote ja hyvinvointialan yrittäjien palveluiden ja liiketoiminnan kehittäminen asiakaslähtöisiksi lisää myös asiakkaiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 0
Paikallisen yritystoiminnan kehittäminen mahdollistaa palveluiden saatavuutta myös syrjäseuduilla
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 0
Hanke edistää yrittäjien keskinäistä yhdenvertaisuutta ja myös palveluiden kehittäminen edistää asiakkaiden yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli sosiaali- ja terveysalan (sote) suuri rakennemuutos. Soteuudistuksen kaaduttua tuli korona. Nyt tilanne on se, että yhä enemmän uudenlaisia ratkaisuja ja palveluiden uudistamista tarvitaan, jotta pk- yritysten toimintaedellytykset säilyvät. Selvää on, että muutos on pysyvä olotila ja uusi normaali, johon tulee sopeutua yrityksen johtamisen, liiketalouden, digin ja verkostoitumisen kontekstissa. Hankkeen tavoitteina oli vahvistaa alueen sote- ja hyvinvointialan pk- yritysten valmiuksia toimia muutoksessa, asiakaslähtöisten prosessien tunnistaminen, digitalisaation mahdollisuuksien ja tarpeiden selvittäminen, tiedon tuottaminen muutoksesta, liiketoimintaosaamisen kehittäminen (tuotteistus, markkinointi(perinteinen ja some), ansaintalogiikka, selvittää verkostomaisen yhteistyön mahdollisuudet, muutosjohtamisen tukeminen ja yhteistyön käynnistyminen alueellisesti tasapainoisesti kuntien ja yrittäjien välillä , alueen strategiaan nojaaminen.
Hankkeen alkuvaiheessa 2018 haasteina olivat yritysten rekrytoiminen ja projektiryhmän vaihtuminen. Lisäksi toimintasuunnitelmaa vaihdettiin kolme kertaa, kun pyrittiin tekemään hankkeesta vetovoimaisempi.
Projektipäällikkö vaihtui 1.1.2019, jonka jälkeen päädyttiin tekemään uudelleen kartoitus hankkeen toiminta alueen erityispiirteistä ja nykytilasta ja potentiaalisista yhteistyökumppaneista vuoropuhelun käynnistämiseksi eri sidosryhmien välillä. Sillä soteverkostojen rakentamisessa oli tärkeää tunnistaa alueen ominaispiirteet, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaedellytyksiin ja verkostomaisen toiminnan edellytyksiin. Menestyvän ekosysteemin luomiseksi oli tärkeää lisäksi huomioida kuntakohtaiset yhteistyötahot. Kartoitus alueen erityispiirteistä ja yrittäjien nykytilasta tehtiin keväällä 2019.
Hankkeen starttitilaisuudet pidettiin touko- ja kesäkuussa 2019, jolloin yrittäjien rekrytointi käynnistettiin uudelleen. Osallistujia kolmeen tilaisuuteen oli yhteensä n. 55. Pk- yrittäjille tehtiin aloituskysely kesä- ja heinäkuulla(2019), vastauksia saatiin 37. Kyselyssä kartoitettiin nykytila; oliko muutoksia tehty sotea odotellessa, millaista ja kuinka aktiivista on yhteistyö muiden yrittäjien kanssa, digin käyttäminen, työntekijöiden saatavuudesta, työhyvinvoinnista ja lisätiedon tarpeesta. Tässä kohtaa panostettiin vahvasti viestintään sekä suorasähköpostilla, että alueen yhteistyökumppaneiden kautta. Viestinnässä olivat mukana alueen kuntien viestinnän edustajat. Yrittäjiäkin kannustettiin sosiaaliseen mediaan.
Hanketiimin osaamisen vahvistamiseksi kilpailutettiin asiantuntijapalvelut soteverkoston ekosysteemin toimialaryhmän konseptointiin ja liiketoimintasosaamiseen vahvistamiseen 23.9. 2019.
Hankkeessa päädyttiin siihen, että ”Seitsemän askelta SoteNosteeseen” olisi oikea tapa lähteä toteuttamaan hanketta. Joulukuussa 9.12. 2019 käynnistettiin seminaarit, joita järjestettiin yhteensä 12 kappaletta. Aiheilla yrittäjäpolku käynnistyy 9.12.2019, Mahdollisuuksien maailma 8.1. ja 9.1. 2020, Miten ja miksi toimintaympäristö on erilainen 2023 301. ja 31.1.2020, Mahdollisuuksien maailman verkostoteema 24.2. ja 25.2.2020, Millaisin tuottein menestyn 31.3. ja 1.4. 2020, Tiedolla johtaminen ja GDPR 28.4. ja 29.4. ja Yhdessä enemmän 26.5.! Edellä mainittujen seminaarien teemat tukivat hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Seminaari olivat aina pareittain iltapäivä ja aamupäivä, pyrittiin tarjoamaan yrittäjille mahdollisuus löytää sopiva aika kalenterista.
Keväällä 19.5.–16.6. 2020 toteutettiin yrittäjien toiveesta ”SoteNoste – 7-askelta SoteNosteeseen diginä, versio 1. Keväällä ja kesän alussa testattiin vielä yrittäjien yhteistä brändialustaa ”Sotekauppaa”. Sotekaupan verkkokokeilu (26.5.–26.6. 2020) sai paljon huomioita, mutta molemmista edellä mainituista kokeiluista saatiin myös hyvää oppia syksylle 2020. Yrittäjiltä pyydettiin keväällä/kesällä palautetta / ideoita syksyä 2020 varten.
Hanke sai jatkoaikaa. Tästä syystä kilpailutettiin kesäkuussa 2020 SoteNoste – hankkeen asiantuntijapalvelut soteverkoston ekosysteemin toimialaryhmän konseptointiin ja liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen ajalla 1.8.2020 – 31.12. 2020.
Syksyllä 2020 siirryttiin työpajoista yrittäjien vetämiin kohtaamisiin – liiketoimintaa yhteisessä ekosysteemissä. Ajattelun tulokulman muuttamisen tavoitteena oli hankkeen integrointi alueelle. Näitä yrittäjien vetämiä tapaamisia järjestettiin yhteensä viisi kappaletta seuraavasti: Liiketoimintaa yhteisessä ekosysteemissä 2.9.2020 Pudasjärvellä, Mielenaallot. Lisäteemana oli viestintä nosteisessa bisneksessä. Taivalkoskella 3.9. Terveyspojilla keskusteltiin jo vahvasti yhteisestä brändialustasta ja mikä on se yhteistyön malli tulevaisuudessa. 5.10. 2020 tavattiin Kuusamossa Rakkaudella Riikan luona, puhuttiin brändistä ja myynnistä. Miten saa bisneksen kannattamaan ja kalenterin myytyä täyteen tässä korona ajassa. Taivalkoskella 6.10. Susirajacampilla se vihdoin tapahtui; aito yhteistyö ja vuorovaikutteinen päivä päättyi SoteNoste ry:n yhdistyksen perustamiseen. Hankkeen päätösseminaari oli 1.12. 2020 digisti.
Yrittäjille suunnattua verkkokurssia paranneltiin yrittäjien palautteen perusteella ja yhdessä alueen yrityskehittäjien kanssa. Verkkokurssi 7 askelta SoteNosteeseen versio 2.0. toteutettiin täysin verkossa, tukena oli kolme tapaamista 12.11.2020, 18.11.2020 ja 25.11.2020. Jatkossa SoteNoste ry voi käyttää verkkokurssia uusille jäsenille ja sitä voi räätälöidä tarpeen mukaan.
Syksyllä perustetiin myös sotenoste ry:lle wa- ryhmä. Tämä muutti viestintää ketterämpään suuntaa. Keskustelu on ollut vuorovaikutteista, yhteisöllistä ja yrittäjien välisiä ideoitakin on käynnistynyt.
Sotekauppakokeilustakin päästiin seuraavalle tasolle syksyllä 2020. Mentiin vahvasti kohti yhteistä brändialustaa. 6.10. yrittäjät äänestivät yhteisen alustan nimeksi ”Voi Hyvin Koillismaalla ”. Tämä muutos tarkoitti sitä, että alustaksi piti vaihtaa WordPress-- pohjainen. Jotta sivujen päivittäminen olisi helppoa. Visuaalinen brändi-ilme syntyi myös, sydän joka koostuu usean toimijan osaamisesta. Yrittäjiä tuli jo heti ensivaiheessa alustalle.
Yritysten omien ja yhteisten palveluiden ideointiin ja muotoiltuun järjestettiin Innovaatiokiihdyttämöitä neljä kappaletta 9.9.2020, 14.9.2020, 8.10.2020 ja 4.11.2020. Näiden tarkoituksena oli saada uusia palvelutuotteita brändialustalle ja siinä onnistuttiinkin.
Kun tuli päätös, että yhteinen SoteNoste ry perustetaan. Yhteisen arvopohjan löytämiseksi järjestettiin kolme kertaa arvocoachingeja; 22.10., 16.11. ja 18.11. 2020. Yhteisiksi arvoiksi muodostuivat V=vaikuttava verkosto, H=helppo kumppani ja K=kehittyvä tulevaisuuden rakentaja.
SoteNoste hanke päättyi 31.12.2020, toiminta jatkuu SoteNoste ry – yhdistyksen muodossa, yhteisellä Voi Hyvin Koillismaalla – brändialustalla, Seitsemän askelta digiverkkokursseilla ja tarinoina Facebookissa ja yhteisessä wa-ryhmässä.