|
|
|
Hankekoodi: S21302
Hankkeen nimi: TERA-terveellisen rakentamisen asiantuntija
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.4.2018 ja päättyy 30.4.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6 (Microkatu 1)
Puhelinnumero: 017 255 6000
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Rusi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutussuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.rusi(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 6274
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat taloudellisten vaikutusten lisäksi myös terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia. Huonosta sisäilmasta johtuvia ongelmia ja oireita esiintyy eniten oppilaitoksissa, päiväkodeissa, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä ja toimistoissa. Tämän vuoksi on tärkeää ponnistella sisäilmaongelmien poistamiseksi erityisesti julkisesta kiinteistökannasta.
Suomen rakentamismääräyskokoelman rakennusten kosteusteknistä toimivuutta sekä rakennuksen sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa käsittelevät asetukset ovat tulleet voimaan 1.1.2018. Ympäristöministeriön asetusten ja niiden tulkinnan tueksi annettavien ministeriön ohjeiden sisällön jalkauttaminen rakentamisen kentälle vaatii laajan joukon osaamisen saattamista ajan tasalle.
Hankkeen tavoitteena on rakennushankkeen eri vaiheissa mukana olevien toimijoiden rakennusterveyteen liittyvää osaamisen kehittäminen uudistuneiden säädösten ja ohjeistojen sisältämien tehtävien ja vastuiden osalta. Hanke tukee osaltaan keväällä 2018 käynnistyvän valtakunnallisen Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman tavoitteita ja siten hanke vastaa rakennusalan ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Hankkeessa keskitytään kosteuden ja puhtauden hallinnan vaatimuksiin ja tehtäviin. Tavoitteena on henkilöstön osaamista kehittämällä kasvattaa alan yritysten kilpailukykyä sekä viranomaistyön vaikuttavuutta ja parantaa rakentamisen laatua.
Uusien säädösten, ohjeiden ja toimintamallien sisällön perusteella laaditaan rakennushankkeen eri vaiheita käsittelevä kosteuden- ja puhtaudenhallintaan keskittyvä koulutussuunnitelma sekä opetusmateriaalit, jotka on suunnattu asiantuntijatehtävissä toimiville. Toimenpiteet käsittelevät sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista. Hankkeeseen osallistuville järjestetään koulutuskokonaisuus, jossa käsitellään rakennusterveyteen sekä kosteuden- ja puhtaudenhallintaan liittyvät asiat sekä eri toimijoiden tehtävät ja vastuut rakennushankkeen eri vaiheissa. Koulutuksen toteutuksessa hyödynnetään verkko- ja etäopetuksen mahdollisuuksia. Koulutus voi tarvittaessa eriytyä kohderyhmittäin rakennushankkeen vaiheiden mukaisesti.
Hankkeessa suunnitellaan ja järjestetään säädösten sisällön mukaisia tavoitteellisia asiantuntijakoulutuksia. Hankkeen kohderyhmänä on rakennushankkeen kosteuden ja puhtaudenhallinnan asiantuntijatehtävissä toimivat tai niihin tähtäävät henkilöt, jotka työskentelevät eri nimikkeillä asiantuntija- ja suunnitteluyrityksissä tai rakennusyrityksissä. Myös rakennuttajien palveluksessa sekä viranomais- ja valvontatehtävissä toimivat ovat hankkeen kohderyhmänä. Kohderyhmään kuuluvat uudis- ja korjausrakentamishankkeiden eri suunnittelijaryhmät, rakennusten erilaisia kuntotutkimuksia ja katselmuksia tekevät ammattiryhmät, rakennushankkeen kosteudenhallintaan ja puhtaudenhallintaan liittyvät toimijat sekä viranomaiset. Uusia henkilöitä ja pätevyyksiä tarvitaan esimerkiksi rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaaviksi eri rakennusvaiheen vastuuhenkilöiksi ja työmaan pölyn- ja puhtaudenhallintaa koskevien vaatimuksien ja ohjeiden mukaisten mittausten suoritukseen.
Rakennushankkeen kokonaisvaltainen ja hankkeen ajan suunnitelmallisesti ja hallitusti toteutuva kosteudenhallinta on merkittävässä asemassa lopputuloksen kannalta. Nykyisellään on epäselvää mitkä ovat kunkin toimijan tehtävät ja vastuut rakennushankkeen eri vaiheissa. Lisäksi saman tehtävän työnimikkeet vaihtelevat, koska uusien säädösten sisältö ei ole vielä laajalti tiedossa eikä soveltamisohjeita ole.
Projektiin osallistuvien osaaminen rakennushankkeen kosteuden- ja puhtaudenhallinnan tehtävissä paranee. Pidemmällä aikavälillä hanke vaikuttaa myönteisesti rakentamisen laatuun ja entistä harvempi joutuu kärsimään sisäilmasta. Hankkeessa tuotetaan lisäarvoa rakennushankkeen toteuttamiseen ja hankkeen välilliset vaikutukset edistävät tasa-arvon toteutumista kun tavoitellaan terveellisiä tiloja.
Hankkeen kohderyhmänä on rakennushankkeen kosteuden ja puhtaudenhallinnan asiantuntijatehtävissä toimivat tai niihin tähtäävät henkilöt, jotka työskentelevät eri nimikkeillä asiantuntija- ja suunnitteluyrityksissä tai rakennusyrityksissä. Myös hankkeiden rakennuttajien palveluksessa olevat sekä viranomais- ja valvontatehtävissä toimivat ovat hankkeen kohderyhmä.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat lisäksi uudis- ja korjausrakentamishankkeiden eri suunnittelijaryhmät, rakennusten erilaisia kuntotutkimuksia ja katselmuksia tekevät ammattiryhmät sekä rakennushankkeen kosteudenhallintaan ja puhtaudenhallintaan liittyvät toimijat.
Uusia henkilöitä ja pätevyyksiä tarvitaan esim. rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaaviksi eri rakennusvaiheiden vastuuhenkilöiksi ja työmaan pölyn- ja puhtaudenhallintaa koskevien vaatimuksien ja ohjeiden mukaisten mittausten suoritukseen.
Hankkeen välillinen kohderyhmä on rakennushankkeiden osapuolet sekä rakennusten käyttäjät. Varsinaisen kohderyhmän osaamisen kehittymisen kautta rakennushankkeiden toteutus, lopputulos ja rakentamisen laatu paranevat. Välillinen kohderyhmä on myös hanketoteuttajan henkilöstö, joiden osaaminen kehittyy toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen kautta sekä opiskelijat, koska hankkeen tuotoksia hyödynnetään tutkinto-opetuksessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 126 835
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 90 581
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 149 035
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 109 128
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Siilinjärvi, Suonenjoki, Kuopio, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite: Opistotie 2
Postinumero: 70200
Postitoimipaikka: Kuopio
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27
Suunniteltu: 39
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Kiinnittämällä erityistä huomiota uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen kosteudenhallintaan rakennushankkeen eri vaiheissa sekä käytön aikana estetään kosteuden aiheuttamien ongelmien syntyminen ja vältytään ennenaikaisilta korjaustoimenpiteiltä. Näin vähennetään rakennusmateriaalien tarpeetonta käyttöä ja tuhlausta sekä luonnonvarojen ja energian käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 9 |
| Ilmastonmuutoksessa ilmasto lämpenee, sademäärät lisääntyvät sekä tuuliolot, pilvisyys, ilmakosteus ja auringon säteilymäärä muuttuvat. Nämä tekijät lisäävät rakennuksen kosteusvaurioriskiä. Rakennushankkeen kosteudenhallintaan panostamalla pienennetään ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien toteutumista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Rakennushankkeen kosteuden- ja puhtaudenhallintaan panostamalla materiaalien käyttö tehostuu ja jätteiden määrä vähenee. Välillisenä vaikutuksena kosteusvaurioiden aiheuttama korjaustarve myös vähenee, joka vähentää tarpeetonta materiaalien käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Rakennusalan toimijoiden vahvuuksien kehittäminen ja uudet avaukset parantavat yritysten kilpailukykyä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Projektin toimenpiteet kohdistuvat rakennushankkeen eri vaiheisiin. Se mahdollistaa mukana olevien toimijoiden verkottumisen ja kumppanuuksien luomisen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. Hankkeen toimenpiteisiin osallistujien liikkumistarve vähenee, koska koulutukset järjestetään toiminta-alueella. Verkko-opetuksen hyödyntäminen vähentää myös liikkumistarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 9 |
| Terveellisen rakentamisen edistämiseen sisältyy rakennushankkeen kosteuden- ja puhtaudenhallinta, joka on hyvinvointia ja työelämän laatua edistävä toimenpide. Tällä on myös myönteinen sosiaalinen vaikutus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Kosteuden- ja puhtaudenhallinnan osaamisen vahvistaminen ja toimintamallien käyttöönotto parantaa toimijoiden ympäristöosaamista. | ||
Rakentamista ohjaavassa lainsäädännössä on rakennushankkeeseen ryhtyvälle säädetty kosteudenhallintaan liittyviä vastuita ja tehtäviä. Kosteudenhallinta on hyvin merkittävässä asemassa kun tavoitteena ovat terveet ja turvalliset tilat. Tässä kehittämishankkeessa laadittiin rakennushankkeen eri vaiheita käsittelevä kosteuden- ja puhtaudenhallintaan keskittyvä koulutussuunnitelma sekä järjestettiin tavoitteelliset asiantuntijakoulutukset.
Rakennushankkeen kosteudenhallinnan asiantuntija – koulutus (kosteudenhallintakoordinaattorin koulutus) pohjautui Ympäristöministeriön asetukseen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (YM782-2017). Kosteudenhallintakoordinaattorin koulutuksen suoritti hyväksytysti 28 henkilöä. Osallistujat toimivat työpaikoillaan suunnittelu-, asiantuntija- ja rakennuttamistehtävissä sekä työmailla. Taustatutkintoina oli rakennusmestarin, rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin, rakennusmestari (AMK), insinööri (AMK) tai insinööri (ylempi AMK) tutkinto. Opintoihin sisältyi luentoja, välitehtäviä ja harjoituksia sekä henkilökohtainen näyttötyö. Koulutuksen toteutuksessa hyödynnettiin osaamisen hyväksilukua (AHOT, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Koulutuksen aikana kiinnitettiin erityistä huomiota opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä oli erittäin pieni. Kouluttajina toimivat Savonian opettajien lisäksi alan yritysasiantuntijat. Kosteudenhallintakoordinaattorin koulutuksen ja FISE:n pätevyystentin suorittaneet voivat hakea virallista pätevyyttä jos heillä on monipuolista kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävää tukevaa työkokemusta yhteensä vähintään 2 vuotta. Kaikilla osallistujilla oli vaadittava työkokemus. Hankkeessa järjestettiin lisäksi rakennushankkeen puhtaudenhallintaa käsittelevä 2-päiväinen koulutus johon osallistui yhteensä 55 henkilöä.
Hankkeessa päivitettiin ja täydennettiin julkista alan ammattilaisille sekä opetukseen suunnattua www-sivustoa kosteuden – ja puhtaudenhallintaa käsittelevällä sisällöllä (https://kosteusvauriokorjaus.savonia.fi). Hankkeessa laadittiin lisäksi verkko-opetukseen soveltuvaa kosteudenhallintaa koskevaa opetusaineistoa, oppimateriaaleja sekä tuotettiin oppimistehtäviä verkko-opetusympäristöön.
Hankesuunnitelmassa esitetyt numeeriset tavoitteet saavutettiin selvästi. Osallistujia hankkeen toimenpiteisiin oli 27 eri yrityksestä ja 2 työnantajaa kuntasektorilta. Hankkeen koulutuksiin osallistui yhteensä 63 henkilöä, joista naisia oli 6.
Savonia sai hankkeen toiminnan kautta FISE Oy:n hyväksynnän Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyyskoulutuksen järjestämiseen. Hanketoiminnan kautta saatua osaamista ja tuotettua aineistoa hyödynnetään tutkintoon johtavan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen teemaan liittyvien koulutuksien toteuttamisessa.
Hankkeen toiminta-aika oli 2.4.2018 – 30.4.2020.