Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21321

Hankkeen nimi: Yrittäjyyskasvatuksen strategian toiminnallistaminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: +358 6 868 0200

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: https://web.centria.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ARHIO KAIJA MAARIT KAARINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaija.arhio(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358444492570

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusstrategian sisältöjen vienti käytönnön toimintaan. Ydintavoite voidaan tiivistää seuraavasti: Tavoitteellisempaa ja täsmällisempää strategian jalkauttamista, rohkeita kokeiluja.

Maakunnan tasolla vuosina 2015-2018 toiminut hanke Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (PoPYk) kokosi koulutusorganisaatiot laajasti kehittämään yrittäjyyskasvatusta. Hankkeessa laadittiin osallistavalla prosessilla koko maakuntaa koskeva yhteinen Yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma 2016-2020 (www.minunpolkuni.fi). Strategian tavoitteet ja sisältö tulee jalkauttaa oppilaitosten opetussuunnitelmiin ja käytännön työhön. Hankkeella tavoitellaan muutosta koulutusorhanisaatioissa. Muutos ei synny yksökkisesti, juurtuakseen uusi toimintatapa ja -kulttuuri vaatii aikaa ja koko työyhteisön mukanaoloa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatiot ja niiden opetus- ja TKI-henkilöstö ja opiskelijat sekä yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijat. Kohderyhmän ydin ovat luonnollisesti osatoteuttajaorganisaatioiden henkilöt, mutta vaikutus kohdentuu koko maakunnan alueelle.

Hankkeen tuloksena eri ammattialoilla on mahdollista valita yrittäjyysopinnot. Hankkeessa kuvataan selkeä yrittäjyyden polku, kuvaus mitä opintoja valitsemalla opiskelija saa yrittäjyyden tietotaidon ammatillisen osaamisen rinnalle.

Hankkeessa tiivistetään yritysyhteistyötä ja opettajien yrittäjyysosaamista lisätään tiimiopettajuusopinnoilla. Ammattikorkeakoulussa TKI-toiminnan ja koulutuksen yhteistyön lisääminen on eräs tärkeä toimenpide. Osatoteuttajat huolehtivat organisaatiokohtaisesti tavoitteiden toteutumisesta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatiot ja niiden opetus- ja TKI-henkilöstö sekä yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijat. Hankkeen kohderyhmän ydin muodostuu luonnollisesti osatoteuttajaorganisaatioiden henkilöstöstä, mutta vaikutus kohdentuu koko maakunnan alueelle. Mukaan pyritään saamaan myös yrittäjiä, yrittäjäjärjestöjä ja muita yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijoita.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös vähintään 15-vuotiaat oppilaat ja opiskelijat siltä osin kun varsinaisia toimenpiteitä kohdistuu heihin. Näitä toimenpiteitä ovat esim. kesäyrittäjyys, pelillisyys, yritysvierailut. Opiskelijoihin ja oppilaisiin kohdistuvien toimenpiteiden osalta tulemme huomioimaan, että oppilaitosten normaalia perustoimintaa/perusopetusta ei hankkeesta rahoiteta. Nämä toimenpiteet kohdentuvat opiskelijoihin, jotka siitä hyötyvät, mutta hankkeelle toteuttamisesta syntyvät kustannukset ovat hankehenkilöstön kustannuksia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatioissa opiskelevat yli 15-vuotiaat henkilt. Pitkällä tähtäimellä hanke vaikuttaa myös koko maakunnan elinkeinoelämään.

Miten yritykset voisivat olla mukana? Yritykset ovat tärkeä sidosryhmä ja mahdollisuuksia olla mukana on runsaasti. Käytännössä yrittäjyyskasvatuksen strategiassa esimerkiksi mainittu ”jokainen oppija kohtaa yrittäjyyden” voi tarkoittaa yrittäjävierailua, haastattelua, yrityksessä vierailua, yrityksen toimeksiannon/ yritysprojektin toteuttamista. Nämä mahdollisuudet vaihtelevat paikkakunnan ja kouluasteen mukaan, ja hankkeessa tullaan kannustamaan erilaisia yritysyhteistyön kokeiluja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 535 211

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 535 211

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 673 530

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 673 530

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Ylivieskan, Koillismaan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Ii, Ylivieska, Oulainen, Alavieska, Oulu, Tyrnävä, Kalajoki, Siikajoki, Utajärvi, Raahe, Lumijoki, Hailuoto, Sievi, Taivalkoski, Pyhäjärvi, Muhos, Reisjärvi, Kempele, Siikalatva, Kärsämäki, Merijärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Pudasjärvi, Haapavesi, Liminka, Haapajärvi, Pyhäjoki, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 51

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 268

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuvat sekä miehet että naiset ja sen tuloksia voivat hyödyntää tasapuolisesti molemmat. Suunnitteluvaiheessa on hyödynnetty aiemmin tehtyjä selvityksiä. Toimintaympäristöä on analysoitu käyttäen STM:n ohjeistusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. Vaikka yrittäjyyskasvatus on laajempi käsitys kuin ulkoinen yrittäjyys, voidaan tätä näkökulmaa perustella myös seuraavasti: ”Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2016 yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli yhteensä 344 000 henkeä. Heistä yrittäjäperheenjäseniä oli 13 000. Naisten osuus yrittäjistä on Suomessa yli 30 prosenttia, mikä on EU-maiden vertailussa suhteellisen suuri osuus. Yrittäjänaiset ovat miehiä useammin osa-aikaisia, sivutoimisia ja yksinyrittäjiä. He toimivat usein palvelualoilla, kun taas yrittäjämiehet toimivat maa-, metsä- ja kalatalouden sekä teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla.” (lähde: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tyo/yrittajyys ) Naisyrittäjyyden edistäminen on eräs tavoite Suomen tasa-arvopolitiikassa. Kuten naisten johtajuuden, myös naisyrittäjyyden vähäisyys miesyrittäjyyteen verrattuna tarkoittaa hyödyntämätöntä potentiaalia ja osaamista. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen koulutuksessa lisää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen mahdollisuuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta palvelee koko kohderyhmää sukupuolesta riippumatta. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä ja tehtävissä selvityksissä. Otetaan huomioon roolit, sukupuolen sosiaalinen merkitys ja yksiön sukupuoli-identiteetti. Yrittäjyyskasvatus ja sen kehittäminen osana opetusta on jokaisen opettajan tehtävä. Toki luontevaa on, että asiaa lähestytään hieman eri tavoin eri aloilla. Tiedämme, että työmarkkinat ja koulutus ovat tietyillä toimialoilla hyvin vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneet. Yrittäjyyskasvatuksessa tavoitteena on ehkäistä sukupuolten kannalta ei-toivottuja vaikutuksia ja lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Yritttäjyyskasvstuksessa sukupuolella ei ole merkitystä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Yrittäjyyskasvatus vahvistaa yksilön ymmärrystä mm. luonnonvarojen käytön kestävyydestä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Pyritään hyödyntämään virtuaalisia yhteydenpitotapoja silloin kun se on perusteltua ja näin vähennetään liikkumisen tarvetta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Yrittäjämäisesti ajatteleva osaa huomioida ympäristön
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Yrittäjyyskasvatus vahvistaa yksilön ymmärrystä tästäkin teemasta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Yrittäjyys, yrittäjien ammattitaito lisääntyvät ja pitkällä tähtäimella yritysten kannattavuus
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Opetuksen laatu, sisällöt ja yrittäjämäinen pedagogiikka
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Hyödynnetään myös virtuaalisia ympäristöjä, kun se on perusteltua
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Yrittäjyys nähdään mahdollisuutena Yrittäjyyden nousu ja yritysten menestyminen lisää hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Tasa-arvoinen yrittäöjyyskasvatus ja kaikkien mahdollisuudet
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Yrittäjyyskasvatus koskee kaikkia ja kehitetään tas-arvoisesti eri yhteyksissä
Kulttuuriympäristö 3 9
Samalla yleinen asenne yrittäjyyteen muuttuu myönteisemmäksi
Ympäristöosaaminen 0 4
Yrittäjämäisesti ajatteleva ymmärtää nämäkin asiat ja osaa huomioda.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yrittäjyyskasvatuksen strategian toiminnallistaminen (ToTYk) hankkeen tavoitteena oli Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusstrategian vienti oppilaitosten käytännön toimintaan. Hanke jatkoi Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen strategian toimenpiteitä kaikilla kouluasteilla. ToTYk-hanketta edeltäneessä PoPYk-hankkeessa (Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla) laadittiin osallistavalla prosessilla koko maakuntaa koskeva yhteinen Yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma 2016-2020 (www.minunpolkuni.fi). ToTYk-hankkeessa toteutettiin maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen strategiaa ja toimintaohjelmaa ja varmistettiin strategian jalkautuminen koulutusorganisaatioihin.

Yhteinen hanke oli jatkumo edellisessä hankkeessa alkaneelle yhteistoiminnalle. Hanke suunniteltiin yhteistyössä kaikkien osatoteuttajien kesken. Pohjois-Pohjanmaan laajassa mutta harvaan asutussa maakunnassa yhteistyön ja verkostojen merkitys korostuu myös yrittäjyyskasvatuksessa. Kolmevuotisen hankkeen osallistujat edustavat opetussektoria perusopetuksesta korkeakoulutukseen. Mukana olivat Kuusamon kaupunki, ammatillisen koulutuksen järjestäjät Brahe, JEDU ja OSAO, ammattikorkeakoulut Centria ja OAMK sekä Oulun yliopisto. Oulun yliopistossa hanketta toteuttivat Kerttu Saalasti Instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta. Hankkeessa työskenteli kolmen vuoden aikana yhteensä 21 eri henkilöä, yhteenlaskettu työpanos 123 henkilötyökuukautta.

Hankkeen aikana toteutetut toimenpiteet strategian tavoitteellisemmaksi ja täsmällisemmäksi jalkauttamiseksi pitivät sisällään runsaasti erilaisia käytännön toimia liittyen opettajien valmentautumiseen yrittäjyyskasvattajiksi, yritysyhteisyöhön, yrittäjyyden polun kehittämiseen, kesäyrittäjyyteen, yrittäjyysopetuksen kehittämiseen, inspiroiviin tapahtumiin, opetuskokeiluihin, yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuuden selvittämiseen ja uusiin rohkeisiin kokeiluihin. Näitä on toteutettu hankkeessa eri tavoin eri kouluasteilla.
Yrittäjyyskasvatuksen strategian toiminnallistaminen eteni eri kouluasteilla työpajojen, koulutusten ja muun yhteisen tekemisen kautta. Tietoisuus yrittäjyyskasvatuksesta sekä yrittäjyydestä työllistymisen mahdollisuutena lisääntyi sekä opetushenkilöstön että opiskelijoiden keskuudessa. Yhteisillä tapahtumilla ja toimenpiteillä lisättiin toimijoiden verkostoitumista ja parannettiin luontevan yhteistyön edellytyksiä. Oppilaitoskohtaisten tapahtumien ja toimenpiteiden myötä rakennettiin kaikki kouluasteet kattavaa yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua.

ToTYk-hankkeen aikana luotiin uusia käytänteitä oppilaitosten tki- ja yritysyhteistyömalleihin. Toiminta jatkuu ja kehittyy edelleen myös hankkeen jälkeen. Tiimiopettajuuden uudet käytännöt näkyvät: enemmän opintoja toteutetaan tiimiopettajuuden pohjalta. Samoin koulutusalojen välinen yhteistyö on tiivistynyt: eri alojen yrittäjyysopintoja toteutetaan yhdessä. Hankkeen tuloksena yrittäjyyskasvatuksesta innostuneiden opettajien määrä on kasvanut.