Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21333

Hankkeen nimi: KEIJO - kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Valo-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2797994-1

Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4

Puhelinnumero: 050 529 9675

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://valo-valmennus.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Schellhammer-Tuominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.schellhammer-tuominen(at)valo-valmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 303 7659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen kohderyhmänä ovat rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt, joiden oma toipuminen on edennyt ja joiden tavoitteena on suunnata kohti koulutusta ja kohti avoimia työmarkkinoita. Heikon työmarkkina-aseman takia hankkeessa vahvistetaan heidän työllistymismahdollisuuksiaan kehittämällä tätä ryhmää varten uudenlainen, laaja koulutuskokonaisuus, jossa hyödynnetään ryhmään kuuluvien kokemusasiantuntijuutta päihteistä irtautumisesta ja rikoksettomaan elämänhallintaan selvitymisestä. Hankkeen keskeisenä ajatuksena on tarjota mielekäs väylä työelämään kiinnittymiseksi ja samalla vahvistaa tuloksellisen toimijuuden kautta myönteistä yhteiskuntaan kuulumisen kokemusta. Tavoitteena on myös, että hankkeessa kokeiltava laaja ammatillinen koulutusmalli siirtyy myöhemmin osaksi virallisia koulutusrakenteitamme.

Päihde- ja rikostaustaisilla henkilöillä tiedetään yleisesti oleva sirpaleinen koulutustausta ja heikot mahdollisuudet työllistyä, siksi kohderyhmälle räätälöidyn, ammatillisesti tunnustettavissa olevan koulutusmallin kehittämiselle on vahva koulutuksellinen ja yhteiskunnallinen tarve. Hankkeen päätavoitteena on kehittää työllistymistä tukeva koulutusmalli, joka perustuu kokemusasiantuntijuuteen ja sen ammatilliseen hyödyntämiseen laaja-alaisesti eri toimialoilla. Tavoitteena on, että noin 30% hankkeeseen osallistuvista työllistyytai tai sijoittuu työllistymistä edistävään ammatilliseen koulutukseen tai muuhun suunnitelmalliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. .

Hankkeen osatavoitteet on jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin:
-Kokemusasiantuntijakoulutusmallin kehittäminen
-Kokemusasiantuntijoiden työllistymisen edistäminen
-Yhteistyömallin kehittäminen ja pilotointi siten, että kokemusasiantuntijakoulutus voidaan asemoida suhteessa koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoihin.

Hankkeen aikana kehitettävä koulutus koostuu oppisisältöjen lisäksi kahdesta kokonaisuuden läpiviemistä tukevasta prosessista. Näitä ovat ohjauksellinen prosessi, johon kuuluu oman toipumisprosessin ohjattu läpikäyminen sekä tiivis työhönvalmennus, jonka tavoitteena on tuetusti ohjata koulutuksen käyneet kohti jatko-opintoja ja avoimia työmarkkinoita.

Koulutusmalli kehitetään kokeneiden rikosseuraamus- ja päihdekuntoutustoimijoiden tiiviillä yhteistyöllä. Hankkeen aikana koulutussisältöjä ja toimintakonseptia testataan ja sovelletaan rikos- ja päihdetaustaisten asiakkaiden kanssa. Hankkeessa selvitetään myös koulutukseen osallistuneiden työllistymisen ja jatkokouluttautumisen mahdollisuuksia yhdessä työelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa.Hankkeen tuloksena syntyy kohderyhmää palveleva, vaiheittain kuvattu koulutusmalli.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Valo-Valmennusyhdistys ry yhdessä osatoteuttajien Silta-Valmennusyhdistys ry:n ja Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. Rikosseuraamuslaitos toimii hankkeen yhteistyökumppanina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat vangit, muita rikosseuraamuksia suorittavat sekä vahvan rikos- ja päihdetaustan henkilöt, joiden oma toipuminen on edennyt ja tavoitteena on kiinnittyä koulutuksen kautta avoimille työmarkkinoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat rikos- ja päihdetaustaisten kanssa työskentelevät ammattilaiset ja organisaatiot kuten oppilaitosten ja kuntoutustoimijoiden henkilöstö, sekä yritykset, joille kehitettävä malli voi tarjota joustavasti osaavaa työvoimaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 412 479

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 399 895

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 471 160

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 456 786

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Tampereen, Helsingin

Kunnat: Vantaa, Tampere, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmä on vahvasti sukupuolittunutta: esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusasiakkaista yli 90 % on miehiä. Lisäksi tiedetään, että päihdehuollon huumeasiakkaat olivat vuonna 2015 pääosin miehiä, joita oli (67 %) asiakkaista, valtaosin 20–39-vuotiaita (79 %). Hankkeen taustalla on myös tutkimustietoa koulutuksen ja työelämän vahvasta sukupuolittumisesta ja sen pohjalta hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen koulutus- ja työelämänäkemyksen kehittymistä. PIAAC-tutkimuksen mukaan lukutaidossa sukupuolierot ovat vähäisiä, mutta taitoprofiili miesten ja naisten välillä on erilainen. Koulutuksen segregaatio näkyy vahvimmin ammatillisessa koulutuksessa, jossa koulutusalat ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa päihde- ja rikostaustaisten henkilöiden ja heidän kanssaan työskentelevien tietoon ja ymmärrykseen ensinmainittujen mahdollisuuksista tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen, ja sen myötä koulutukseen ja työhön, mm. oppimiseen liittyvistä erityispiirteistä huolimatta. Tasa-arvoajattelua edistetään lisäksi korostamalla koulutettavien oman osaamisen ja kykyjen kautta nousevia koulutukseen ja työhön liittyviä mahdollisuuksia,joita tuetaan ohjauksella ja valmennuksella. Hanke työskentelee poikkeuksellisen miesvaltaisen kohderyhmän parissa ja hankkeessä pyritään löytämään kohderyhmälle soveltuvia ratkaisuja huomioiden sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa päihde- ja rikostaustaisten kuntoutujien tasa-arvoistumiseen koulutuksessa ja työelämässä (sukupuoleen katsomatta). Koulutusmahdollisuuden tarjoaminen edistää kohderyhmän inhimillistä oikeutta tasa-arvoiseen osaamiseen, koulutukseen ja osallisuuteen yhteiskunnassamme, sukupuoleen katsomatta. Koska miehet ovat valmisteltavassa hankkeen kohderyhmässä runsaasti yliedustettuina, voi hankkeen toki katsoa vaikuttavan miesten tasa-arvon edistämiseen työelämässä ja koulutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Koulutusohjelman kehittämisessä huomioidaan ympäristöosaaminen ja - vastuullisuus. Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät sähköiset aineistot, pilvipalveluiden sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttö. Hankkeen materiaalit ja julkaisut tehdään ensisijaisesti sähköisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Koulutusohjelmassa huomioidaan mahdollisuuksien puitteissa etätyöskentely, joka vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja edistää vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja sekä verkkooppimis- ja verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät liikumista ja kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi ekologista kestävyyttä edistetään kaikkien hyödykkeiden hankinnoissa siten, että koulutusympäristöissä suositaan sellaisia materaaleja ja raaka-aineita, joissa ei edustu uhanalainen kasvi- tai eläinkunta. Vältämme muovin käyttöä ja pyrimme valitsemaan uusiokäyttömateriaaleja myös pienissä hankinnoissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Työskentelyssä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan digitaalisia materiaaleja ja verkkoympäristöjä, joiden käyttö vähentää välillisesti vesien ja maaperän saastumista sekä hiilinieluina toimivien metsien tuhoutumista. Koulutusympäristössä voimme valita hyödykkeiksi sellaisia materiaaleja ja aineita, jotka ovat biologisesti hajoavia, eivät aiheuta mikromuovivaaraa ja välttää muutoinkin kertakäyttömateriaaleja toiminnassamme. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelman kohteita voidaan välillisesti edistää hankkeessa toteutettavan valmennuksen kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Silta-Valmennuksella on ympäristösuunnnitelma, jonka mukaan jätteet lajitellaan ja niiden syntymistä pyritään ehkäisemään. Digitaalisten välineiden käytön lisääminen vähentää paperijätteen syntymistä. Koulutusympäristössä työskennellessä jätteiden kertyminen pyritään minimoimaan ja valitsemaan tietoisesti muutoinkin kierrätettäviä tarvikkeita tai sellaisia hyödykkeitä, joiden materiaalit ja ainekset ovat mahdollisimman suureksi osaksi biologisesti hajoavia ja jotka eivät aiheuta mikromuovivaaraa, eivät uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen materiaalit ovat, mahdollisuuksien mukaan, ensisijassa avoimia ja sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Koulutuksessa ja siirtymisissä painotetaan energiatehokkuutta ja sähköä käytetään taloudellisesti. Julkisia kulkuvälineitä pyritään mahdollisuuksien mukaan suosimaan, jolloin uusiutumattoman energian käyttö on mahdollisimman vähäistä. Hankkeen materiaalit ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä. Tavoitteita tuetaan välillisesti myös koulutettavien ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Hankkeessa edistetään vaikeasti työllistyvien, koulutuksen ja työllistävien tahojen välistä yhteistyötä. Työnantajia tuetaan kouluttamalla heille tarvittavaa työvoimaa kokemusasiantuntijoiksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Hankkessa hyödynnetään digitaalisia välineitä koulutuksessa, ohjauksessa ja valmennuksessa. Hankkeessa kehitettään sellaisia digitaalisia perehdytysmateriaaleja ja julkaisuja jotka ovat avoimesti kaikkien hyödynnettävissä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkessa työskennellään mahdollisuuksien mukaan verkossa turhaa matkustamista välttäen. Lähitapaamiset suunnitellaan saavutettavuudeltaan huolellisesti ja taloudellisesti sekä järkevästi. Kaikilla rangaistusta suorittavilla, koulutukseen osallistuvilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta etäkoulutukseen tai digitaalisen materiaalin hyödyntämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeeseen osallistujien hyvinvointia, osallisuutta koulutukseen ja työllistymiseen lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta sekä tukemalla heidän oppimistaan erilaisissa oppimisympäristöissä, tekemällä heidän osaamistaan näkyväksi ja tukemalla positiivisen minäkäsityksen kehittymistä. Hankkeella tuetaan saavutettavuutta poistamalla esteitä koulutuksen ja osallisuuden näkökulmista.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa kohteena olevien, heikommassa asemassa olevien päihde- ja rikostaustaisen henkilöiden - ja heidän kanssaan tekemisissä olevien henkilöiden tietoon ja ymmärrykseen tätä erityisryhmää koskevista koulutuksen ja työllistymisen ongelmista, mutta myös sitä edistävistä mahdollisuuksista. Koko hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on edistää kohderyhmän inhimillistä oikeutta tasaarvoiseen osaamiseen, koulutukseen ja osallisuuteen yhteiskunnassamme, huomioiden sukupuolten väliset erot kohderyhmässä, jossa pääosa on miehiä. Koska miehet ovat hankkeen kohderyhmässä runsaasti yliedustettuina, hankkeessa huomioidaan heille soveltuvien menetelmien kehittämisen lisäksi naiserityisiä toimintatapoja ja -osaamista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 9
Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on edistää kohderyhmän inhimillistä oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun ja osallisuuteen kaikilla yhteiskunnan ja kulttuurisen toiminnan osa-alueilla. Näiden ns. aliedustettujen ryhmien integroitumista tuetaan tässä hankkeessa myös ja valmennuksen kautta, kun osallistujien perustaidot kehittyvät.
Kulttuuriympäristö 1 4
Koulutettavien hyvinvointia, osallisuutta sekä toiminnallisuutta lisätään myös valmennuksen kautta, erilaisissa oppimis- ja kulttuuriympäristöissä.
Ympäristöosaaminen 0 3
Otamme kaikessa toiminnassa huomioon kestävän kehityksen edistämisen. Myös kohderyhmän ympäristöosaamista ja mahdollisuuksia osallistua ympäristön huomioivien toimintatapojen kehittämiseen pyritään edistämään hankkeessa, mahdollisuuksien mukaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli kehittää työllistymistä tukeva koulutusmalli, joka perustuu kokemusasiantuntijuuteen ja sen ammatilliseen hyödyntämiseen laaja-alaisesti eri toimialoilla. Tavoitteena oli, että 30 % hankkeeseen osallistuvista työllistyy.

Hankkeen osatavoitteet oli jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin:
- Kokemusasiantuntijakoulutusmallin kehittäminen
- Kokemusasiantuntijoiden työllistymisen edistäminen
- Yhteistyömallin kehittäminen ja pilotointi siten, että kokemusasiantuntijakoulutus voidaan asemoida suhteessa koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoihin.

Kokonaisuutena hanke onnistui vastaamaan kehittämistarpeeseen ja asetettuihin tavoitteisiin erittäin hyvin. Hankkeen aikana järjestetyn kokemusasiantuntijakoulutuksen suorittaneista 43 % työllistyi (ml. oppisopimusopiskelijat) hankkeeseen osallistumisen aikana tai sen jälkeen hankkeen aikana tehdyn jälkiseurannan perusteella. Koulutuksen aloitti hankkeen aikana 102 hlö, joista valmistui hankkeen aikana 86 hlö eli 85% kaikista aloittaneista. 13 hlö (13%) keskeytti koulutuksen ja kaksi (2%) jatkoi koulutusta hankkeen päättymisen jälkeen. Palkkatyöhön tai opiskelemaan siirtyi 43 hlö, joka on 50% valmistuneista.

Hankkeen aikana pilotoitiin ja kehitettiin kokemusasiantuntijakoulutusmalli ja edistettiin yksilöllisellä työvalmennuksella osallistujien työllistymismahdollisuuksia. Koulutus kytkettiin osaksi virallista koulutusjärjestelmää siten, että osallistujilla oli mahdollisuus osana kokemusasiantuntijakoulutusta suorittaa joko ammatillisia (vertaisohjaajana ja kokemusasiantuntijana toimiminen 20 osp) tai ammattikorkeakouluopintoja (kokemusasiantuntija rikosseuraamusalalla 5 op, naiserityisyys rikosseuraamusalalla 5 0p).

Kehitetystä toimintamallista julkaistiin artikkelikokoelma. Artikkelikokoelmaan kirjoitettiin 17 artikkelia, jossa mallia lähestytään eri näkökulmista. Tämän lisäksi mallin ydin koottiin yhteen artikkeliin, jossa sitä myös visualisoitiin. Artikkelikokoelma "Maailma tarvitsee Keijoja - Näkökulmia rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijuudesta" julkaistiin Laurean julkaisusarjassa Laurean julkaisusarjassa Laurea Julkaisut/Laurea Publication.