Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21334

Hankkeen nimi: Suomussalmen Talentti

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomussalmen kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0189925-7

Jakeluosoite: Kauppakatu 20

Puhelinnumero: 08-6155551

Postinumero: 89600

Postitoimipaikka: Suomussalmi

WWW-osoite: http://www.suomussalmi.fi/talentti

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saastamoinen Minna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.saastamoinen(at)suomussalmi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447773149

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on opinnollistamisen sekä tuetun ja räätälöidyn opiskelun avulla vahvistaa kohderyhmän ammatillista osaamista sekä motivoida ja ohjata heitä jatkokoulutukseen ja työhön. Tavoitteena on luoda uudenlainen opiskelua mahdollistava ja tukeva malli, jossa asiakas voi suorittaa ammatillisen tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja yhteistyössä pajojen, työelämän ja oppilaitosten kanssa. Digioppimisen mahdollisuuksia lisäämällä halutaan tuoda opiskeluvaihtoehtoja helpommin saataville. Asiakkaalle tarjotaan tukea ja ohjausta opiskeluun myös silloin, kun opintoja suoritetaan omaehtoisena opiskeluna työttömyyspäivärahalla tai työn ohessa vapaa-ajalla. Toimintaa rakennetaan kunnan työpajojen (Työpaja Hanslankarit sekä Työpalvelukeskus Miilu) ympärille yhteistyössä kansalaisopiston (Kianta-opisto) kanssa. Hankkeessa huomioidaan myös työpajoilla ja muissa työelämän oppimispaikoissa työskentelevien ohjaajien koulutus ja osaamisen tukeminen.

Hankkeessa panostetaan myös asiakkaan tilanteen alkukartoitukseen sekä palveluohjaukseen; oikea-aikainen ja juuri kyseiselle asiakkaalle sopiva palvelu voi olla muutakin kuin Talentti-hankkeen osaamisen kehittämisen palvelut. Jos koulutus ei ole oikea-aikainen palvelu, tuetaan asiakasta löytämään muu hänen työllistymisvalmiuksiaan vahvistava palvelu. Toiminta vaatii konkreettista yhteistyötä hankkeen henkilökunnan, TE-viranomaisten, sosiaalitoimen, nuorisotoimen, oppilaitosten sekä yrittäjien välillä. Palveluohjaus tukee nimenomaisesti tätä verkostomaista työskentelytapaa, jota hankkeen aikana eri toimijoiden välille halutaan rakentaa ja juurruttaa. Yhteistyötä tiivistetään panostamalla käytännön tukeen, ohjaukseen ja tiedottamiseen erilaisten koulutus- ja työllistämismallien osalta. Hanke toimii "linkkinä" toimijoiden välillä ja seuraa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusta toiminnan organisointiin (esim. maakuntauudistuksen vaikutukset kasvupalveluiden järjestämiseen).

Hankkeen tuloksena syntyy matalan kynnyksen seinätön oppimiskeskus, joka lisää mahdollisuuksia suorittaa opintoja omalla paikkakunnalla digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen. Opintojen etenemistä tuetaan henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi järjestämällä mahdollisuuksia opintopiirityyppiselle vertaistukitoiminnalle. Toimintamalli tukee myös aktiivista työvoimapolitiikkaa, jossa panostetaan tiiviiseen yhteistyöhön alueen elinkeinoelämän kanssa ja huomioidaan myös yritysten tulevat osaamistarpeet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
- Peruskoulun päättäneet työttömät tai työelämän ulkopuolella olevat nuoret, jotka ovat aloittaneet lukio- tai ammatilliset opinnot, mutta keskeyttäneet ne, eivätkä ole sen jälkeen kiinnittyneet työelämään tai opintoihin.

-Työttömät tai työttömyysuhan alaiset aikuiset, joiden ammatillinen osaaminen ei vastaa tätä päivää tai joille alan vaihto olisi edellytys työllistymiselle sekä työvoiman ulkopuolella olevat ja ne, joiden työllistymiseksi tarvitaan pääasiassa osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistavia toimenpiteitä.

- Varsinainen kohderyhmä ovat myös työpajoilla ja muissa työelämän oppimispaikoissa (kunnan toimipisteet, yritykset) työskentelevät ohjaajat ja muu henkilökunta, joita koulutetaan hankkeen kautta asiakkaiden tukemiseen työssäoppimisessa sekä opinnollistamisen seurantaan ja toteuttamiseen.

- Hankkeen jatkoajalla erityisenä painopisteenä ovat maahanmuuttajat, joiden osalta kehitetään mahdollisuuksia hyödyntää opinnollistamista kotoutumisen ja työllistymisen tukena. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan pakolaisohjaajien kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat:
- työyhteisöt (työpajat, kunnan toimipisteet, yritykset), joissa työssäoppimista tai opinnollistamista suoritetaan.
- yritykset, joiden osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan koulutuksella.
- Oppilaitokset sekä työ-ja elinkeinotoimisto, joiden kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 345 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 300 982

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 460 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 401 310

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun

Kunnat: Suomussalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Suomussalmella suurempi osa esimerkiksi työttömistä työnhakijoista on miehiä, joten on mahdollista, että tämä näkyy myös hankkeessa. Toiminnalla halutaan helpottaa kaikkien mahdollisuuksia hankkia osaamista alueella sekä parantaa työllistymisvalmiuksiaan. Tavoite ei ole sidoksissa sukupuoleen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta ja tavoitteet eivät ole sidoksissa sukupuoleen, mutta hanketta suunniteltaessa on huomioitu alueen työttömyyden rakenne myös sukupuolinäkökulmasta(Suomussalmella suurempi osa työttömistä työnhakijoista on miehiä). Toiminnalla halutaan parantaa kaikkien mahdollisuuksia parantaa osaamistaan ja työllistymisvalmiuksiaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on tehdä Suomussalmelle opiskelua ja monimuotoista oppimista mahdollistava rakenne sekä parantaa henkilöiden työllistymisvalmiuksia. Hankkeen toiminta ja tavoitteet eivät ole sidoksissa sukupuoleen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke ei kohdistu tälle alueelle.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke ei kohdistu tälle alueelle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei kohdistu tälle alueelle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke ei kohdistu tälle alueelle
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu tälle alueelle.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Asiakkaiden osaamista kehitetään alueen elinkeinorakennetta tukien ja sen kehitys huomioiden.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Hankkeessa rakennetaan uudenlainen oppimisenmalli, jonka tuloksena syntyy pysyvä rakenne niin työpajoille kuin muihin verkostossa toimiviin organisaatioihin.
Liikkuminen ja logistiikka 5 10
Uudenlaisessa oppimisenmallissa koulutus tuodaan lähemmäksi opiskelijoita ja mallissa hyödynnetään digitalisaatiota ja virtuaalisia oppimisympäristöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Laadukas palveluohjaus ja asiakkaiden kouluttautuminen vaikuttavat osallistujien hyvinvointiin sekä välillisesti myös heidän lähipiirinsä hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 10 8
Hankkeella edistetään koulutuksellista tasa-arvoa luomalla koulutusmahdollisuuksia paikkakunnalle sekä huomioimalla erilaiset oppijat joustavien opintopolkujen ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 5
Hankkeeseen voivat osallistua kaikki yhteiskunnalliseen asemaan tai kulttuuritaustaan katsomatta.
Kulttuuriympäristö 1 3
Hankkeessa hyödynnetään erilaisia digitaalisia mahdollisuuksia ja pyritään näin sopeuttamaan palveluja kaupunki-/ aluerakenteen muutokseen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen keskiössä oli opinnollistaminen, opintoihin motivoiminen ja asiakkaiden yksilöllisen palveluohjauksen kehittäminen. Opinnollistamisessa käytettiin PAIKKO-työkaluja sekä oppimisympäristöjen tunnistamiseen että osaamistodistusten kirjoittamiseen. PAIKKO-työkalut jäävät kunnan ja yritysten käyttöön hankkeen jälkeenkin. Oppimisympäristöjä tunnistettiin nuorten työpaja Hanslankareille, työpalvelukeskus Miiluun, nuorisotyöhön, puhdistuspalveluihin, tuotantokeittiölle, soten vammaispalvelukeskukseen ja kuuteen yritykseen. Oppimisympäristöjä saatiin tunnistettua suunniteltua enemmän.

Työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön kautta nousi esiin tarve työpaikkaohjaajakoulutukselle. Koulutus kilpailutettiin yhteisesti Kainuun työllisyyshankkeiden toimesta. Toteuttajaksi valittiin Sirpa Keränen. Työpaikkaohjaajakoulutuksia toteutettiin kolme ryhmää, joihin osallistui yhteensä 25 henkilöä. Palaute koulutuksista oli hyvää ja lisätarvetta koulutuksille olisi jatkossakin.

Asiakastyötä tehtiin 121 asiakkaan kanssa. Asiakkaita ohjautui hankkeeseen tavoiteltua (97) enemmän. Asiakkaat ohjautuivat aluksi palveluohjaajan tekemään alkukartoitukseen, jonka kautta selviteltiin tavoitteita, työllistymisen esteitä ja muita palvelutarpeita. Tärkeäksi osoittautui se, että palveluohjaukselle ja alkukartoitukselle varataan riittävästi aikaa, jotta luottamuksellinen suhde asiakkaaseen ehtii syntyä. Asiakkaita ohjautui hankkeeseen oman yhteydenoton kautta, te-palveluista ja sosiaalityöstä. Keskeisiä yhteistyötahoja olivat näiden lisäksi päihde- ja mielenterveystyö, kuntouttava työtoiminta ja oppilaitokset.

Osa asiakkaista tarvitsi vain pientä tukea hankkeelta, esimerkiksi jonkin korttikoulutuksen tai apua oppilaitokseen hakemisesta. Osalla asiakkaista tuen ja ohjauksen tarve oli pitkäaikaisempaa. Asiakastapaamisten määrä mitoitettiin asiakkaan tarpeiden mukaan. Rinnakkaishankkeen kautta toteutettiin neljä Eväitä opinnälkään -työvoimakoulutusta, joihin osallistui 40 asiakasta. Koulutukset toteutti Edukai Oy ja kouluttajan toimi Katriina Kemppainen. Koulutusten kautta ohjautuminen opintoihin tai työhön oli aktiivista ja monelle löytyikin pitempiaikainen koulutus- tai työpaikka.

Hankkeen tuloksena Suomussalmen kuntaan on hankittu opinnollistamisen käyttöön PAIKKO-työkalut, tunnistettu lukuisia oppimisympäristöjä ja koulutettu työntekijöitä työpaikkaohjaajiksi. Jatkossa opinnollistetuissa työpaikoissa on mahdollista tunnistaa ammattikouluttamattomien työntekijöiden osaamista, kirjoittaa osaamistodistuksia ja edistää ammatillisten perustutkintojen suorittamista näyttöjen kautta. Hankkeen asiakkaista arviolta noin 35% on hankkeen kautta löytänyt omat koulutus- ja urapolkunsa tai päässyt tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Opinnollistaminen jää elämään kunnassa työllisyyden hoidon kuntakokeilun kautta.