|
|
|
Hankekoodi: S21387
Hankkeen nimi: Kielen avulla osalliseksi
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.1.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1
Puhelinnumero: 029 4480000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: http://www.oulu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sisko Brunni
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopisto-opettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sisko.brunni(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0290 483 472
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kielen avulla osalliseksi -hanke kohdistuu kotoutumistoimenpiteiden jälkeiseen vaiheeseen, jolloin työvoimapoliittinen koto-koulutus on antanut maahanmuuttajille perusvalmiudet yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Aina tämä ei kuitenkaan riitä. Hankkeessa maahanmuuttajia tuetaan ja rohkaistaan parantuneiden suomen kielen taitojen ja verkostoitumismahdollisuuksien kautta omaehtoiseen elämänhallintaan ja yhteisölliseen toimintaan. Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joilla jo on joko Suomesta tai muualla hankittua ammatillista tai korkeampaa koulutusta, mutta jotka eivät ole joko kielitaidon puutteen tai sosiaalisten verkostojen heikkouden vuoksi onnistuneet työllistymään Suomessa. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Yliopistolla puolestaan on palvelutehtävänsä tuottaa tietoa ja taitoa ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin.
Kielitaito on avaintekijä kotouttamisessa toteutettavien toimenpiteiden onnistumisessa ja sitä kautta yhteiskunnallisen integraation sekä elämänhallinnan saavuttamisessa. Kielen opetuksessa olisi huomioitava yksilölliset tarpeet ja aiemman koulutuksen antamat valmiudet. Toisaalta työllistymisen esteenä voi olla myös sosiaalisten verkostojen puuttuminen ja tietämättömyys työllistymiskanavista. Mentorointiohjelmien tarjoamat kohtaamiset sekä kielen ja kulttuurin opetus integroituna monipuoliseen sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten osaksi työssäoppimista tai työharjoittelua, parantavat myös työyhteisöjen monikulttuurisuutta ja moniarvoisuutta. Koko prosessi edistää siten kaksisuuntaista kotoutumista.
Vaikka maahanmuuttajat ovat edelleen kantaväestöä heikommassa työmarkkina-asemassa, on työvoimapoliittinen tilanne muuttumassa niin, että koulutetut maahanmuuttajat ovat jo suuri työvoimapotentiaali, jota yhteiskunnalla ei ole varaa menettää. Oulun kaupungin strategiassa (Valovoimainen Oulu 2026) on myös linjattu, että yliopisto ja muut korkeaa koulutusta tarjoavat laitokset ovat merkittävässä asemassa kaupungin vetovoimatekijöinä, joilla saadaan jatkossa yhä enemmän myös kansainvälistä osaamista ja työvoimaa tulemaan ja asettumaan paikkakunnalle. Hanketoimenpiteet auttavat omalta osaltaan maahanmuuttajia varsinaisten kotouttamistoimenpiteiden, ammatillisen koulutuksen tai yliopiston tarjoaman kansainvälisen maisterikoulutuksen jälkeen löytämään paremmin eri työllisyyspalveluiden pariin, osallistumaan omaehtoisesti yhteisölliseen toimintaan ja kehittämään käytännön kielitaitoa ja tuntemaan itsensä osalliseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Ikäluokkien pienentyessä maahanmuuttajat ovat myös opiskelijapotentiaalia, jota erityisesti maakunnassa toimivat korkeakoulut tarvitsevat. On koko yhteiskunnan etu, että maahanmuuttajien integroituminen alkaa näkyä myös heidän hakeutumisenaan korkeakoulujen opiskelijoiksi.
Suurimpia haasteita on saada kielen ja kulttuurin opetus vastaamaan hyvin erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten tarpeita. Kielen opettaminen tapahtuu useimmiten lähiopetuksena, mikä tuo opetukseen myös tärkeän sosiaalisen ja osallistavan aspektin. Lähiopetuksen ongelmana on kuitenkin usein eriyttämisen vaatimat resurssit. Yliopiston S2-opettajaopiskelijoiden voimin toteutettu rinnakkaisopettajuus antaa mahdollisuuden yksilöllisempään ja eriytetympään opetukseen. Aina opettajaresurssit ja opetustilanteet eivät kuitenkaan pysty riittävästi vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin erityisesti sellaisille opiskelijoille, joiden on vaikea esim. perhesyistä osallistua lähiopetukseen. Digitaalinen verkko-opetusympäristö mahdollistaa itsenäisen opiskelun aikatauluista ja paikasta riippumatta. Sen avulla voidaan paremmin myös eriyttää opetusta sekä tuoda opetusmateriaali helpommin kaikkien saataville. Hankkeessa kehitetään myös uusia oppimisympäristöjä hyödyntäviä pedagogisia ratkaisuja. Kielen oppimista viedään ulos luokasta luontoon ja työpaikoille.
Lisäksi tarkoituksena on jatkaa ja kehittää edelleen aiemmassa hankkeessa (Kielen taidot työllistymisen tukena) selville saatujen erityishuomiota tarvitsevien ryhmien koulutusta ja tukea ja tehostaa jo olemassa olevia toimintamalleja ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeen toteuttajana toimii Oulun yliopiston suomi toisena ja vieraana kielenä -oppiaine yhteistyössä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden sekä monikulttuurisuuspalveluiden kanssa. Yhteistyöosapuolia hankkeessa ovat Oulun kaupungin BusinessOulu, sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä TE-toimisto, eri oppilaitokset sekä paikalliset monikulttuuriset yritykset ja järjestöt. Hanketoiminnan kannalta välttämättömät rakenteet ovat olemassa, mutta yhteistoiminnan organisointi sekä resursointi kaipaavat tehostamista.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat peruskoulutusta laajemman koulutuksen saaneet maahanmuuttajat, joilla kotouttamisajan jälkeen on edelleen selkeitä puutteita kielitaidossa ja jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen, kouluttautumiseen tai muuhun osallisuutta tukevaan toimintaan osallistumiseksi. Kohderyhmälle tarjotaan yksilölliset tarpeet huomioivaa, kokonaisvaltaista ohjattua toimintaa, jossa yhdistetään työssäoppimisen, sosiaalisten taitojen kehittämisen, sosiaalisen verkostoitumisen sekä kielen oppimisen taidot.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetusta korkeampaa (isced-arvo > 3) koulusta saaneet maahanmuuttajat, jotka kotouttamisajan jälkeen ovat edelleen työvoima- tai sosiaaliviranomaisten asiakkaina, ja joilla on selkeitä puutteita kielitaidossa ja jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen, kouluttautumiseen tai muuhun osallisuutta tukevaan toimintaan osallistumiseen. Hankkeen toteuttamat toimenpiteet kielenopetuksessa suunnataan työttömien koulutettujen maahanmuuttajien lisäksi mm. ammatillisessa koulutuksessa oleville maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat opintojensa, valmistumisensa, työllistymisensä tai jatko-opintoihin hakeutumisen tueksi sellaista täydentävää kieliopetusta, työelämätietoutta ja mentorointitukea, jota ei oppilaitosten taholta ole saatavilla (esim. erityisalan kieli, tuetut läksyryhmät, mentorointiohjelma). Koulutuksen avoimuus mahollistaa myös myös työ- ja sosiaaliviranomaisten toimenpiteiden ulkopuolella olevien (esimerkiksi puolison työn vuoksi tänne muuttaneiden) hakeutumisen kielikoulutukseen, mikä puolestaan on ensinarvoista perheen integroitumisen onnistumiseksi. Digitaalinen verkko-oppimisympäristö mahdollistaa myös kotona olevien erityisryhmien sekä työssä käyvien mutta uranvaihtoa suunnittelevien maahanmuuttajien osallistumisen opetukseen.
Tilastokeskuksen mukaan Vuonna 2016 Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 364 787 eli 6,6 prosenttia. Oulussa samana vuonna oli 7 844 ulkomaalaistaustaista asukasta. Samojen tilastojen mukaan Oulussa oli vieraskielisiä 7 636 henkeä ja ulkomaan kansalaisia 5 738. Ulkomaalaisten prosentuaalinen osuus on kasvanut viime vuodet tasaisesti (2014: 2,5 %; 2015: 2,6 %; 2016: 2,9 %). Nämä luvut toimivat hankkeen kohderyhmän taustalukuina. Erityisesti reilun seitsemän ja puolen tuhannen vieraskielisen asukkaan määrä kertoo, että kielikoulutukselle on tarvetta. Suurella osalla ko. joukosta toki on jo riittävä suomen kielen taito, jolla pärjää nykyisessä elämäntilanteessa tai työssä, tai he eivät koe suomea edes tarvitsevansa. Toisaalta integroituminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan osalliseksi pääseminen usein edellyttää suomen kielen taidon kohentamista. Lisäksi monella suomen kielen puutteellinen hallinta voi olla suuri este integroitua tai työllistyä.
Hankkeen kohderyhmää ei ole rajattu pelkästään työttömiin työnhakijoihin, koska myös esim. puolison työn vuoksi tänne tulleet eivät välttämättä ole kirjautuneet työnhakijoiksi. Hankkeen tavoitteena ei siis ole siivota työvoimatoimiston tilastoja, vaan antaa alueella asuville ja alueelle hakeutuville ulkomaalaistaustaisille ihmisille valmiuksia integroitua työelämään ja yhteiskuntaan. Todennäköisesti pääosa kohderyhmästä kuitenkin ohjautuu kursseille Te-toimiston kautta, joten myös työttömien työnhakijoiden määrät kertovat paljon kohderyhmästä. Ely-keskuksen tilaston mukaan Pohjois-Pohjanmaalla oli tammikuussa 2018 työnhakijoina yhteensä 522 EU-kansalaista ja ryhmään ”muut ulkomaalaiset” kuuluvia henkilöitä 2 744. Kun työnhakijoita tilastoidaan koulutusasteiden mukaan, saadaan keskiasteen, alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen ryhmistä yhteensä 362 EU-kansalaista ja 1 187 EU:n ulkopuolelta tulevaa työnhakijaa.
Oulun kaupungin tämän hetkinen sivistys- ja kulttuuritoimen linjaus on kohdentaa koulutusta nimenomaan korkeasti koulutettuihin ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin. Näissä olosuhteissa hankeen antama täsmennetty, yksilöity kielikoulutus toimii erinomaisena tukena.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös hankkeen tilaisuuksiin osallistuvat maanhanmuuttaja-alalla työskentelevät henkilöt. Maksuttomiin tilaisuuksiin kutsutaan osallistujia erilaisista koulutuspaikoista (esim. OSAO, OAMK, Vuolle, Aikuislukio, Diak) sekä myös TE-toimistosta, kaupungin maahanmuuttajapalveluista ja muista työelämätukea ja -koulutusta tarjoavista paikoista.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen työnantajat ja oppilaitokset sekä eri viranomaistahot, jotka hyötyvät maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja opiskelijoiden kielitaidon ja yhteiskuntavalmiuksien parantumisesta. Hankkeen toiminnalla edistetään samalla kaksisuuntaista kotoutumista kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä mm. tukemalla yritysten valmiuksia tarjota työssäoppimis-, työkokeilu- tai työpaikkoja maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Lisäksi mentorointiohjelmat tarjoavat mahdollisuuden luoda luontevia kohtaamispintoja valtaväestön ja maahanmuuttajien välille. Näin myös mentoreina toimivat henkilöt ja firmat kuuluvat välilliseen kohderyhmään. Yliopiston suomi toisena ja vieraana -kielenä opettajaksi opiskeleville hanke tarjoaa mahdollisuuden tutustua opiskelualaansa autenttisissa, motivoivissa ja mielekkäissä tilanteissa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 157
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 257 420
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 333 477
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 321 871
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 11
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 220
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Hankkeen toiminnassa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä luonnonvarojen ja kestävän kehityksen periaatteita (etäkokoukset, sähköiset julkaisut, paperiton toimisto). Tämä näkökulma kuuluu myös osana pedagogiseen viitekeykseen, jossa toimitaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hanketoiminta tapahtuu kaupungin keskustassa, joten kursseille osallistuminen onnistuu julkisten ja kevyen liikenteen välineiden avulla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 5 |
| Luonto, kestävä kehitys ja ympäristön suojelu ovat osa pedagogista viitekehystä, jossa opetus tapahtuu. Näin osallistujien ympäristötietoisuus lisääntyy. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Huomioidaan osana koulutusta (ks edellä)ja edistetään arvostusta sen kautta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Ohjelman tavoitteita edistetään välillisesti hankkeessa toteutettavan koulutuksen avulla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Materiaalien ja jätteiden oikeanlainen käsittely (kierrätys, ekologiset materiaalit jne.) tulevat esille sekä koulutuksen toteutuksessa että sisällöissä. Peperiton toimisto ja sähköinen julkaiseminen vähentävät jätekuormaa. Suositaan kierrätystä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Käsitellään koulutuksessa, tuetaan hankkeeseen sisältyvien toimintojen kautta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen kohderyhmänä ovat koulutetut maahanmuuttajat, joiden integroitumista, työllistymistä ja kouluttautumista vahvistetaan. Tämä edesauttaa elinkeinorakenteen vahvistumista alueella työllistymisen parantuessa ja työttömyyden vähentyessä. Koulutettua työvoimapotentiaalia saadaan myös työntekijöistä ja opiskelijoista kärsiville aloille poistamalla kieleen liittyviä esteitä ja luomalla verkostoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa kehitettävä digitaalinen verkko-oppimisympäristö on aineeton. Kontaktiopetuksessa painopiste on ihmisten vuorovaikutukseen perustuvassa opetuksessa, joka on pääosin aineetonta. Myös opetuksen vieminen jo olemassa olevien paikkojen (maatilat, työpaikat)yhteyteen tarjoaa aineetonta lisäarvoa. Mentorionti perustuu kokonaisuudessaa aineettomaan verkostoitumiseen ihmisten välillä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hanketoiminnassa ei liikutella tavaroita, vaan toiminta perustuu ihmisten kohtaamiseen. Paikallistasolla se tapahtuu kokreettisina tapaamisina silloin kun se on terpeellista. Milloin mahdollista (ja kauempana olevien yhteistyökumppaneiden kanssa) käytetään verkkotyökaluja (Dropbox, Skype jne.) | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on kohderyhmän osallisuuden lisääminen ja hyvinvoinnin parantuminen sosiaalisten kontaktien luomisen (verkostot, kielitaito) kautta. Tähän pyritään paitsi itse hanketoiminnan aikana myös pitemmällä tähtäimellä. Kohderyhmään kuuluvien hyvinvoinnin lisääntyminen edistää myös heidän lähipiiriinsä kuuluvien ihmisten hyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on lisätä hyvinvointia koko yhteiskunnassa kahdensuuntaisen kotoutumisen avulla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Myös tasa-arvon edistäminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita. Koulutusta, mentorointia ja työvalmennusta tarjotaan lähtökohtaisesti kaikille kohdetyhmään kuuluville, mutta kursseja ja ohjelmia suunnittellessa otetaan huomioon se, ovatko jotkut ryhmät erityisesti tuen tarpeessa. Hankeeen avulla pyritään hälventämään ennakkoluuloja eri sukupuolten välillä ja edistämään tasa-arvon periaatetta kaikissa tilanteissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen toiminta kohdistuu koulutettuihin maahanmuuttajiin, joiden asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään edistämään ja saamaan se yhdenvertaiseksi kantaväestön kanssa. Tämä on kolmas hankkeen päätavoitteista. Yksilöllinen kielenopetus ottaa huomioon yksilötasolla kunkin tilanteen ja ongelmat, joihin etsitään parhaita toimintamalleja. Kielen ja kulttuurin opiskelu edesauttaa osallisuuden tuntemusta, joka luo itseluottamusta ja edistää koko yhteiskuntaa rikastavaa monikulttuuristumista. Samaan tavoitteeseen tähtää myös montorointimallissa luotava verkostoituminen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 9 |
| Kielen opetukseen kuuluu automaattisesti myös kulttuurinen osa-alue. Integroitumisen ja osallisuuden tunteeseen kuuluu paitsi ymmärrys alueen kulttuurista myös tunne, että voi tuoda oman lähtökulttuurinsa piirteita vapaasti esille. Tämä on hankeeen tavoitteita. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hankkeen toiminnassa hyödynnetään ympäristöosaamisen osa-alueita ja ne huomioidaan myös koulutuksessa. | ||
Kielen avulla osalliseksi -hanke kohdistui kotoutumistoimenpiteiden jälkeisessä vaiheessa olevaan kv-henkilöstöön. Kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat, joilla jo oli joko Suomesta tai muualla hankittua ammatillista tai korkeampaa koulutusta, mutta jotka eivät olleet joko kielitaidon puutteen tai sosiaalisten verkostojen heikkouden vuoksi työllistyneet Suomessa. Hankkeessa maahanmuuttajia tuettiin ja rohkaistiin parantuneiden suomen kielen taitojen ja verkostoitumismahdollisuuksien kautta omaehtoiseen elämänhallintaan ja yhteisölliseen toimintaan.
Hankkeessa järjestettiin yhdeksän kielikurssia, joihin osallistui yhteensä 123 henkilöä. Kielikurssien teemoina olivat kielitaitotaso (3 C-tason kurssia) työelämätaidot (2 kurssia), tekstitaidot (1 kurssi), keskustelutaidot (1 kurssi), luontoaiheet (1 kurssi) ja intensiivikurssina järjestetty koto-koulutuksen jälkeiseen vaiheeseen räätälöity kurssi. Kaikki osallistujat valikoitiin kullekin sopivalle kurssille ja tasolle. Kursseille halukkaita kuunneltiin jo haastatteluvaiheessa, ja sen pohjalta järjestyivät erimerkiksi teksti- ja keskustelutaitoihin keskittyvät kurssit. Erittäin paljon toivottiin myös korkeamman kielitaitotason koulutusta, jota Oulun seudulla ei ole tarjolla. Tästä syystä näitä kursseja järjestettiinkin kolme. Kursseille valittuja kuultiin myös kurssin opetussuunnitelman muokkaamisvaiheessa, jotta opetus varmasti kohtaisi oppijoiden tarpeet. Normaalia suurempi opettajaresurssi (2 opettajaa ja 1 - 3 tuutoria) mahdollisti myös sekä eriyttämisen että yksilöllisen tuen antamisen.
Mentorointiohjelmaan osallistui yhteensä 32 mentorointiparia. Mentoroinnin lähtökohtana oli, että suomalaisesta työelämästä jo paljon kokemusta omaava ammattilainen auttoi ja neuvoi saman alan maahanmuuttajaa. Mentoroinnin tavoitteena ei ollut niinkään ammatillisten valmiuksien parantaminen, vaan suomalaisen työelämän, työkulttuurin ja ns. hiljaisen tiedon jakaminen. Vaikka maahanmuuttaja olisi osannut oman alansa täydellisesti, saattoi töihin pääseminen olla kiinni vain esimerkiksi siitä, ettei hän tiennyt, miten hakea töitä tai millaisen työhakemuksen kirjoittaa. Mentoriparit tapasivat minimissään kerran kuukaudessa. Sen lisäksi 8 kuukauden mentorointiprosessin aikana oli aloitustapaamisen lisäksi 3 ryhmätapaamista, jotka eivät kuitenkaan olleet pakollisia. Korona-pandemian vuoksi hankkeen viimeinen mentorointiryhmä kesti 6 kuukautta. Tällä ryhmällä aloitustapaamissa oli mukana vain mentoroinnista vastaava sekä mentorointipari.
Tavoitteena oli myös tiivistää yliopiston, kaupungin ja alan oppilaitosten, hankkeiden ja muiden toimijoiden välisiä suhteita. Hanke oli aktiivisesti mukana esittelemässä toimintaansa eri tilaisuuksissa, joissa myös luotiin suhteita muihin toimijoihin. Tavoitteena oli tehdä yhteityötä muiden hankkeiden kanssa. Ohjausryhmän kokoonpanossa otettiin huomioon mahdollisuus verkostoitua alueen oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen kolmen seminaarin tavoitteena oli tuoda yhteen alueen maahanmuuttajakontekstissa toimivia koulutus-, sosiaali- ja työelämäpalveluiden edustajia keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.
Sekä kielikoulutukset että mentorointi saivat niihin osallistujilta paljon kiitosta. Kielikoulutuksen opiskelijalähtöisyys ja opetusresurssien normaalia suurempi määrä edesauttoivat kielen kehittymistä ja osaltaan edesauttoivat osallistujien integroitumista Suomeen ja paransivat työllistymismahdollisuuksia. Myös mentoroinnista kokemukset olivat erittäin positiivisia: Osa aktoreista koki saaneensa lisää itsevarmuutta ohjelman kautta, osa koki oppineensa lisää työnhakemisesta Suomessa. Mentoroinnin kerrottiin auttaneen verkostojen luomisessa tai niiden kasvattamisessa. Mentoreista osa kommentoi oppineensa toisesta kulttuurista ja näkevänsä omaa alaa sekä suomalaisia työmarkkinoita nyt toisesta näkökulmasta.
Tavoitteen mukaisesti yhteistyö yliopiston ja kaupungin välillä tiivistyi ja poiki myös muita yhteistyön muotoja (mm. kaupungin kielikoulutus ylipistolla, Suomi-ajokortti-hanke). Lisäksi hankkeessa järjestettiin kolme avointa seminaaria, joista kaksi järjestettiin verkossa. Toisessa niistä mukana oli Kotona Suomessa -hanke. Ensimmäisen seminaarissa esiteltiin onnistuneita tarinoita kotoutumisesta ja työllistymisestä, toisessa pohdittiin kotoutumisen ja kielikoulutuksen tilaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ja kolmannessa käsiteltiin Oulun seudun pito- ja vetovoimatekijöitä. Seminaareihin osallistui yhteensä 154 henkilöä.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi