|
|
|
Hankekoodi: S21404
Hankkeen nimi: Taidoista teoksi - maahanmuuttajien potentiaalin tunnistaminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Integrify ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 2868613-9
Jakeluosoite: Luotsikatu 18 B 9
Puhelinnumero: 0505650448
Postinumero: 00160
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.integrify.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Daniel Rahman
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: daniel(at)integrify.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505650448
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on parantaa ensisijaisesti Suomessa tai ulkomailla opiskelleiden korkeasti koulutettujen 18-40-vuotiaiden maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä Suomessa erityisesti IT-alalla. Vuonna 2014 Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista vain alle 40% työllistyi Suomeen (Opetushallitus, 2015). Ulkomailta Suomeen tulleilla on valtava osaaminen, joka valuu hukkaan työllistymisen ollessa todella hankalaa ja aikaa vievää. Suomessa on siis kova tarve edesauttaa nuorten maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa.
IT-alan työvoimapula on hyvin akuutti haaste korostetusti pk-seudulla. Vuoteen 2020 mennessä alan avointen työpaikkojen ennustetaan yltävän 15 000:een. Osaamisvajeen hinta Tivian (5/2017) mukaan on arviolta n. 3 – 4 miljardia vuosittain vuonna 2020 alkaen ja kasvaa jatkuvasti, puhumattakaan syrjäytymisen kustannuksista.
Käytännön toimenpiteinä hankkeessa on tarkoitus
(1) kehittää digitaalinen web-applikaatio, jonka avulla voidaan arvioida Suomesta olevien nuorten maahanmuuttajien kyvykkyyksiä ja valmiuksia systemaattisesti,
(2) järjestää tilaisuuksia nuorten maahanmuuttajien tarpeiden kartoittamiseksi, työnhakutaitojen parantamiseksi sekä
(3) luoda yhteyksiä maahanmuuttajien ja suomalaisten yritysten välille järjestämällä yritystapahtumia sekä työpajoja, jossa tavoitteena on koulutettujen maahanmuuttajien työllistäminen.
Hankkeen tuloksena nuoret maahanmuuttajat saavat paremmat valmiudet työllistyä ja kotoutua Suomeen sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan kokonaisvaltaisella tavalla. Suuremmassa mittakaavassa hankkeen vaikutukset näkyvät työllisyyden kohentumisena, yhteiskunnallisten kustannusten laskuna, suomalaisen työelämän monimuotoisuutena ja syrjäytymisen ehkäisemisenä. Toimintaa määrittävinä tekijöinä ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus.
Hankkeen tuloksena syntyvä innovatiivinen arviointijärjestelmä kehitetään tuottamaan mahdollisimman vertailukelpoisia tuloksia maahanmuuttajien kyvyistä ja sopivuudesta työllistyä määriteltyihin IT-alan työtehtäviin. Prosessin seuraavassa vaiheessa luodaan jokaiselle ohjelmaan osallistuvalle maahanmuuttajalle profiili, johon voidaan yhdistää sopivia työnantajia. Lisäksi järjestetään yhteisiä tilaisuuksia, joissa otetaan huomioon jokaisen osallistujan tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Hankkeessa toteutetaan lopulta yritystapahtumia ja työpajoja, joissa maahanmuuttajat pääsevät luomaan yhteyksiä yrityksiin ja näin ollen mahdollistetaan työllistymisen todennäköisyyden merkittävä kasvu.
Horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys) huomioidaan tunnistamalla ja reagoimalla kummallekin sukupuolelle tyypillisiin haasteisiin työllistymiseen liittyen, kohdellaan kaikkia ohjelmaan osallistuvia yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti sekä suositaan kestävän kehityksen periaatteita käyttämällä liikkumiseen julkisia kulkuvälineitä ja viestintään paperittomia ratkaisuja sekä etätyöskentelytapoja mahdollisuuksien mukaan. Luomalla mahdollisuuksia kyvykkyyksien löytämiseen ja työelämään ohjaamiseen myös ulkomaalaistaustaisille, edistetään heidän tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa. Tämä tuo tasavertaisempaan asemaan sekä maahanmuuttajat keskenään että maahanmuuttajat ja suomalaissyntyiset kansalaiset.
Hankkeen pääasiallisen kohderyhmän muodostavat Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat, jotka ovat
(1) opiskelleet ulkomaisessa korkeakoulussa tai yliopistossa ja etsivät nyt Suomesta töitä,
(2) Suomessa korkeakoulusta valmistuneet työttömät maahanmuuttajat ja
(3) maahanmuuttajia potentiaalisesti työllistävät yritykset.
Koulutettujen maahanmuuttajien avainkohderyhmä on ikäluokaltaan 18-40 vuotiasta. Kohderyhmä on ihannetilanteessa korkeasti koulutettua alalle, joka soveltuu IT-alalla työskentelyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa englannin kielen taitoisia, motivoituneita ja korkeakoulutasoista koulutusta saaneita maahanmuuttajia, joilla on oleskelulupa Suomessa. Koska ulkomaalaisten naisten työllistyminen Suomessa on epätodennäköisempää kuin miesten, naisten osuuteen kohderyhmässä kiinnitetään erityistä huomiota.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat suurten yritysten lisäksi mm. startup- ja pk-yritykset, jotka erityisesti kärsivät työvoimapulasta ja ovat ennakkoluulottomia työnantajia, ja jotka tavoittelevat uusilla teknologioilla kasvua ja vientiä vastuullisesti.
Integrifylla on jo tiedossa kiinnostuneita yrityskumppaneita yhteistyöhön.
Välillisiä kohderyhmiä ovat
(1) työttömien maahanmuuttajien perheet, jotka hyötyvät välillisesti siitä, että heidän perheenjäsenen työllistymistä edistetään,
(2) yrittäjyystoimijat ja järjestökenttä (Slush, Aaltoes, Startup Sauna, Junction, Dash jne.), jotka toimivat kanavana kohderyhmään tutustumiseen ja rekrytointiin.
(3) TE-toimistot sekä kaupunkien työllisyyspalvelut, jotka pyrkivät edesauttamaan asiakkaidensa työllistymistä
Lisäksi suomalainen koulutuskenttä ja tarkemmin korkeakoulut ovat välillistä kohderyhmää, joiden kanssa yhteistyössä pyritään kartoittamaan kyseisistä kouluista valmistuneiden ulkomaalaisten taustoja ja kykyjä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 312 340
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 303 711
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 312 340
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 303 711
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 68
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Hankkeessa käytetään viestinnässä mahdollisimman paljon digitaalisia kanavia paperin säästämiseksi. Lisäksi kokouksissa, tapaamisissa ja tapahtumissa pyritään välttämään paperin käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ei suoraan vähennetä, mutta vaikutus näkyy välillisesti. Tarpeettomia tapaamisia vältetään (paikalle liikkuminen autolla) ja suositaan sähköistä viestintää sen sijaan, ja tärkeissä tapaamisissa suositaan julkisten kulkuneuvojen käyttöä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus eivät ole hankkeen suorien vaikutusten ytimessä, mutta toiminnan periaatteissa on kussakin hankkeen vaiheessa otettu huomioon jätteiden lajittelu, jätteen määrän minimointi ja kestävien materiaalien käyttäminen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa yhteyttä Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 5 |
| Kaikissa hankkeen vaiheissa korostetaan paperintonta työskentelyä. Tiedottaminen tapahtuu verkossa sähköisesti. Hankkeeseen liittyvissä tilaisuuksissa painotetaan kestävien ratkaisujen ja kierrätyksen merkitystä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole hankkeen keskiössä, mutta sen periaatteita noudatetaan toiminnan taustalla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Paikallista elinkeinorakennetta kohennetaan tunnistamalla maahanmuuttajien kykyjä ja ohjaamalla heitä töihin paikallisiin yrityksiin. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat startup- ja pk-yritykset jotka kärsivät työvoimapulasta ja ovat ennakkoluulottomia työnantajia, ja jotka tavoittelevat uusilla teknologioilla kasvua ja vientiä vastuullisesti. Kannustamme myös yrittäjyyteen ja pyrimme parhaamme mukaan auttamaan sen aloittamisessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään aineeton palvelu, jonka tarkoituksena on luoda prosessi parempaan koulutettujen maahanmuuttajien kyvykkyyksien tunnistamiseen ja työllistämiseen. Palvelun kehitys ja testaaminen on hankkeen keskiössä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 2 |
| Hankkeeseen liittyviin matkoihin käytetään julkisia kulkuvälineitä, sekä pyritään järjestämään kokoukset sähköisesti mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi Skypen kautta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Työllistämisen ja kotoutumisen edistämisen myötä luodaan hyvinvointia sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla monikulttuurisuuden kasvaessa ja henkilökohtaisen toimeentulon sekä siitä seuraavan hyvinvoinnin saralla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 7 |
| Luomalla mahdollisuuksia kyvykkyyksien löytämiseen ja työelämään ohjaamiseen myös ulkomaalaistaustaisille, edistetään heidän tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa, korostuneesti etenkin naisten osalta. Tämä tuo tasavertaiseen asemaan sekä maahanmuuttajat keskenään että maahanmuuttajat ja suomalaissyntyiset kansalaiset. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Luomalla yhdenvertaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajille työllistyä, vähennetään eriarvoisuutta ja lisätään kulttuurillisia oikeuksia ja monimuotoisuutta. Hankkeessa huomioidaan maahanmuuttajien mahdollisuuksien yhdenvertaistaminen keskenään mutta myös verrannollisena suomalaissyntyisiin kansalaisiin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Kulttuuriympäristön monimuotoisuutta edistetään osallistamalla maahanmuuttajia erityisesti suomalaiseen työkulttuuriin mutta myös edistämällä heidän kotoutumista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 3 |
| Ympäristöosaaminen ja tietoisuus kasvavat hankkeen myötä yhteistyöyritysten kautta. Hankkeessa suositaan yhteistyötä yritysten kanssa, jotka allekirjoittavat kestävän kehityksen periaatteet ja toimivat ympäristöasioissa vastuullisesti. | ||
Taidoista teoiksi - hankkeessa edistettiin maahanmuuttajien työllistymistä erityisesti IT-alalle. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien on haastavaa työllistyä Suomessa, koulutuksesta ja motivaatiosta huolimatta. Maahanmuuttajat kärsivät korkeammasta työttömyydestä kuin kantasuomalaiset ja työskentelevät useammin koulutustasoaan alemmissa työpaikoissa. Samaan aikaan kun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien on vaikea työllistyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin, IT-ala kärsii osaajapulasta joka vaikeuttaa merkittävästi yritysten kasvua. Taidoista teoiksi - hankkeessa kehitettiin ratkaisua tähän kohtaanto-ongelmaan.
Käytännön toimenpiteinä hankkeessa:
(1) kehitettiin digitaalinen web-applikaatio, jonka avulla IT-alasta kiinnostuneet voivat testata soveltuvuuttaan alalle. Testin perusteella henkilö osaa tunnistaa vahvuutensa ja kehityskohteensa. Testin tulokset voi liittää työhakemukseen.
(2) järjestettiin tilaisuuksia nuorten maahanmuuttajien tarpeiden ja osaamisen kartoittamiseksi, työnhakutaitojen parantamiseksi sekä innostettiin maahanmuuttajia tavoittelemaan uraa IT-alalla. Hankkeen tulosten perusteella luotiin toimintamalli maahanmuuttajien työllistämiseks. Toimintamalli on nähtävissä osoitteessa: https://bit.ly/3jyfpYQ
(3) luotiin yhteyksiä maahanmuuttajien ja suomalaisten yritysten välille järjestämällä yritystapahtumia ja - vierailuja, joiden tavoitteena oli esitellä yritykset ja työtä etsivät maahanmuuttajat toisilleen
Hankkeeseen osallistui 164 henkilöä (tavoite 150) ja 68 yritystä (tavoite 30). Hankkeen tuloksena 76 maahanmuuttajaa työllistyi pääasiassa IT-alalle. Työllistymisten vaikutukset ovat merkittävät sekä henkilölle itselleen, yrityksille, että yhteiskunnalle. Hankkeen avulla maahanmuuttajat työllistyivät osaamistaan vastaaviin tehtäviin, heidän tulotasonsa paran ja hyvinvointi lisääntyi. Yritykset saivat kipeästi tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. Hankkeen pitkän aikavälin vaikuttavuuteen kuuluvat myös pienentyneet kustannukset yhteiskunnalle liittyen integraatioon ja työttömyyteen, lisääntynyt monimuotoisuus suomalaisessa työelämässä, parantunut kilpailukyky ja syrjäytymisen ehkäiseminen.
Hanke noudatti horisontaalisia periaatteita ja hanke edisty erityisesti yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja hyvinvointia.