|
|
|
Hankekoodi: S21442
Hankkeen nimi: HARKKA - Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.1.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: PL 222
Puhelinnumero: 020 611 0200
Postinumero: 90101
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Tervaskanto-Mäentausta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.tervaskanto-maentausta(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3596192
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tarkoituksena on harjoitteluympäristöjä ja-käytäntöjä kehittämällä varmistaa opiskelijoiden sujuva siirtyminen työelämään sekä riittävä harjoittelu terveysalalla vaadittavaan potilasturvalliseen ja ammatilliseen osaamiseen kehittyvässä palvelujärjestelmässä. Väestön terveys- ja hyvinvointitarpeet muuttuvat esim. väestörakenteen ja elintapasairauksien myötä. Osaamisen ja osuvien harjoittelumahdollisuuksien ja -paikkojen varmistaminen on yhteinen haaste koulutukselle ja palvelujärjestelmälle. Korkeakoulujen tulee varmistaa koulutuksen laatu ja osaamisvaatimukset varmistamalla riittävät harjoittelumahdollisuudet maan laajuisesti opiskelijoiden sujuvaan opiskeluun ja siirtymiseen työelämään. Alueelliset erot ihmisten olosuhteissa ja palvelujen tarjonnassa edellyttävät, että projekti toteutetaan kansallisena ja saavutetaan toimintamalli, joka kattaa maan eri osat. Harjoittelukäytänteitä ja harjoitteluympäristöjä tulee kehittää ja luoda uusia toimintamalleja varmistamaan laadukasta oppimista ja työssä vaadittavia taitoja.
Hankkeen tavoitteena on laajentaa mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia harjoitteluympäristöjä opintojen ja työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi ja ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi. Työssäkäynnin opinnollistaminen sekä erilaiset autenttiset, digitaaliset ja teknologiatuetut ympäristöt tarjoavat aiempaa joustavamman tavan harjoitteluun ja osaamisvaatimusten saavuttamiseen sekä opintojen etenemisen säätelyyn. Erilaisia harjoitteluympäristöjä auditoidaan ja arvioidaan, innovoidaan ja kokeillaan etäharjoittelun mahdollisuuksia. Harjoittelun painopistettä siirretään sote-uudistuksen mukaisesti peruspalveluiden vahvistamiseen. Moniammatillisten tiimitaitojen harjoittelua ja harjoittelun ohjauskäytäntöjä kehitetään yhdessä korkeakoulujen eri tutkinto-ohjelmien ja palvelun tuottajien kesken.
Keskeisenä tuloksena syntyy osuvia harjoitteluympäristöjä mahdollistamaan terveysalan opiskelijoiden viiveetön valmistuminen ammattiin ja sujuva siirtymisen työelämään. Suomeen muodostuu valtakunnallisesti tasalaatuinen koulutusmalli, joka käsittää harjoittelun erilaisissa harjoitteluympäristöissä sekä uusissa digitaalisissa etäpalveluihin pohjautuvassa harjoittelussa. Harjoittelua laajennetaan uusiin palvelujärjestelmän toimintaympäristöihin mahdollistamaan laadukas terveysalan koulutus ja osaaminen tulevaisuuden asiakkaiden ja palvelujärjestelmän tarpeisiin. Yhteistyössä syntyvät yhdenmukaiset toimintatavat opiskelijoiden harjoittelun ohjaukseen.
Hankkeessa tiivistetään yhteistyötä korkeakoulujen ja uudistuvan asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän kanssa. Hankkeen osatoteuttajat muodostuvat edustavasta joukosta ammattikorkeakouluja eri puolilta Suomea, sekä kahdesta yliopistosta. Yhteistyössä kehitetään koko maata koskeva toimintamalli terveysalan opiskelijoiden kliinisten ja moniammatillisten taitojen harjoitteluun erilaisissa harjoitteluympäristöissä. Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää kaikki kansalliset ja myös kansainväliset terveysalan korkeakoulut.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on terveysalan tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat korkeakouluopiskelijat. Hankkeen kohderyhmänä ovat opettajat, harjoittelun ohjaajat ja työelämän ammattilaiset. Harjoittelussa keskeisenä tavoitteena on oppia työelämässä tarvittavia moniammatillisia tiimityötaitoja, joten kohteena on myös moniammatilliset hoitotiimit erilaisissa harjoitteluympäristöissä. Hankkeen tavoitteena on tiivistää ja kehittää yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja työelämän palveluntuottajien kesken.
Uudistuvan palveluympäristön yritykset, organisaatiot ja järjestöt muodostavat myös tärkeän välillisen kohderyhmän. Syntyvät sote maakunnat harjoittelukenttänä tulevat muodostamaan keskeisen välillisen kohderyhmän. Hanke koskettaa myös välillisesti kaikkia asiakkaita ja toimijoita nykyisissä ja uudistuvissa harjoitteluympäristöissä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 950 848
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 937 093
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 188 566
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 171 372
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 650
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Korkeakouluissa toimii kestavän kehityksen työryhmiä, jotka systemaattisesti seuraavat ja arvioivat toimintaa kestävän kehityksen näkökulmalta (esim. paperin käyttö, jätemäärät ym.). Digitaaliset oppimisympäristöt vähentävät ympäristöpäästöjä ja tukevat siten kestävää kehitystä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Digitaaliset ympäristöt vaikuttavat myös ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| - | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Terveysalan palveluissa ja koulutuksessa syntyy biologisia jätteitä. Korkeakoulut kierrättävät jätteitä ja noudattavat yleisiä ohjaita biologisten jätteiden suhteen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 2 |
| Sähköiset työskentely ympäristöt ja digitalisaatio vähentävät erityisesti paperijätteen syntyä korkeakouluissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 4 |
| Vaikutus välillistä riippuen energialähteistä ym. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 7 |
| Uudistuvlla sote-palvelujärjestelmällä voidaan tehostaa ihmisten hoitoa yhteistyöllä ja kohdennetuilla palveluilla. Yhteistyö harjoittelun toteuttamissa on olennaisen osa riittävän työvoiman tuottamisessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 7 |
| Palvelut ovat aineettomia tuotteita jota terveysala pääasiassa tuottaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Etäpalvelut tulevat lisääntymään edelleen samoin etäopiskelu. Ympäristöpäästöjen kannalta ne edistävät esteetöntä osallistumista opiskeluun. Opiskelijat valmistuvat ajallaan ja siirtyvät joustavasti työelämään. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke liittyy terveys-ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen menossa olevan uudistuksen suuntaisesti. Osaava työvoima ja kehittävät palvleut mahdollistavat kestävyyttä yhdenvertaisuutta palveluihin myös tulevaisuudessa | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Kehittämällä joustavia harjoittelu ja opiskelumahdollisuuksia lisätään opiskleijoiden tapa-arvoisia mahdollisuuksia työllistyä. Kehittyvät palvelut ja niiden tasa-arvoinen saatavuus edellyttää koulutuksen ja työelämän tiivistä yhteistyötä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeessa on edustettuna korkeakouluja Suomen eri alueilta. Kehittämistyön tuloksia voidaan räätälöidä erilaisten alueiden ja ihmisten tarpeisiin tasa-arvoisesti | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Kts. ed. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Korkeakouluissa ympäristöosaaminen ja kestävä kehitys ovat yhteisiä painopistealueita. Ympäristöosaaminen integroituu myös opiskelijoiden harjoitteluun. | ||
Hankkeen tarkoituksena oli harjoitteluympäristöjä ja harjoittelun ohjausta kehittämällä varmistaa opiskelijoiden sujuva siirtyminen työelämään sekä riittävä harjoittelu terveysalalla vaadittavaan potilasturvalliseen ja ammatilliseen osaamiseen kehittyvässä palvelujärjestelmässä. HARKKA kehittämistiimin muodostivat kahdeksan korkeakoulun terveysalan koulutuksen monialaiset asiantuntijat maan eri puolilta. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä harjoittelupaikkojen, yritysten ja eri hankkeiden kanssa.
HARKKA-hankkeen aluksi kartoitettiin ja arvioitiin harjoitteluympäristöjä ja -käytäntöjä kaikissa partnerikorkeakouluissa. Lisäksi kartoitettiin moniammatillisen harjoittelun ja koulutuksen toteutusta terveysalan tutkinto-ohjelmissa. Työelämän kumppaneille järjestettiin työpajoja kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Kyselyistä ja kartoituksista saatuja tuloksia hyödynnettiin kehittämispilottien ja koulutusten suunnittelussa.
HARKASSA otettiin käyttöön uusia ja muuttuvia harjoitteluympäristöjä parantamaan opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Opinnollistamisen prosesseja arvioimalla ja yhtenäistämällä ympärivuotisen harjoittelun mahdollisuuksia kehitettiin yhteistyössä työelämän kanssa. Harjoittelua ja harjoittelun ohjausta digitaalisissa ja teknologiatuetuissa ympäristöissä kehitettiin mm. simulaatio- ja pelillisiä harjoitteluympäristöjä. Moniammatillisten tiimitaitojen harjoittelua kehitettiin erilaisissa harjoitteluympäristöissä, sairaalassa, vanhuspalveluissa, elintapaohjauksessa, turvaamaan laadukkaat, potilasturvalliset ja asiakaslähtöiset palvelut. Koulutusinterventioita moniammatillisten tiimien ohjaukseen toteutettiin harjoittelun ohjaajille, opettajille ja opiskelijoille.
HARKKA hankkeessa useat pilotit johtivat kehitettyjen käytäntöjen vakiintumiseen opetussuunnitelmiin. Hankkeessa pystyttiin nopeasti myös reagoimaan muuttuneeseen pandemiatilanteeseen. Erityisesti opiskelijoiden työssäolon opinnollistamisesta saatiin positiivisia kokemuksia. Piloteissa kehitettyjä harjoittelukäytäntöjä laajennettiin jo hankkeen aikana uusille harjoittelukentille. HARKKA hankkeessa opiskelijoille luotiin mahdollisuuksia päästä harjoittelemaan etäpalveluissa toimimista, mikä ei ole juurikaan mahdollistunut heidän aiemmissa harjoitteluissaan. Tuloksista tiedottamiseen ja niiden välittämiseksi kirjoitettiin yhdessä hanketoimijoiden kanssa julkaisu, joka sisältää kehittämistoiminnasta kertomisen lisäksi myös oppaita, koulutusrunkoja.
Tervaskanto-Mäentausta Tiina, Rintala Tuula-Maria. HARKKA - Kehittyneitä toimintatapoja terveysalan harjoitteluun ja ohjaukseen (toim.) Oamk Journal 106/2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/520335/Oamk%20Journal%20106_2021_2.pdf?sequence=2&isAllowed=y