Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21537

Hankkeen nimi: Uutta työtä ja osaamista kiertotaloudesta (UTK)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2249317-6

Jakeluosoite: Otavankatu 4

Puhelinnumero: 0405484115

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Marjut Tervaniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.tervaniemi(at)esedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405484115

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uutta työtä ja osaamista kiertotaloudesta-hanke edistää kiertotalous-periaatteiden jalkautumista Etelä-Savoon. Kiertotalousyhteiskunta tarvitsee uudenlaista osaamista ja parhaimmillaan se synnyttää uusia yrityksiä ja ammatteja.

Kiertotalousajattelun eteenpäin viemisessä tarvitaan monien alojen ammattilaisia ja yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreiden välillä, jonka vuoksi hankkeen oppimisverkostoon on koottu oppilaitosten (Esedu ja Xamk) lisäksi kiertotalouden
asiantuntijaorganisaatioita (Mikkelin Toimintakeskus ry, Metsäsairila Oy).

Oppilaitoksissa keskitytään nostamaan opetushenkilöstön kiertotalousosaamista ja tätä kautta tuomaan opetussuunnitelmiin kiertotalouden periaatteet, jotta oppilaitoksista valmistuvat ammattilaiset hallitsevat kiertotalousnäkökulmat. Kiertotalouden ymmärtäminen ja sen luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen luo alueen ammattilaisille mahdollisuuksia yrittäjyystoimintaankin. Tässä hankkeessa Esedun kiertotalousopetus liitetään yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjäakatemia toimintaan. Opiskelijoita kannustetaan innovoimaan kiertotalouteen liittyvää NY-toimintaa. Hankkeessa hyödynnetään Sitran "Kiertotalousopetusta kaikille koulutusasteille"-materiaaleja.

Toimintakeskuksessa keskitytään henkilöstön osaamistason nostamiseen ja tuomaan tätä kautta kiertotalouden toimintaperiaatteet työpaikoille ja työvaltaisiin oppimisympäristöihin. Lisäksi Toimintakeskuksen tavoitteisiin kuuluu yleinen kiertotaloustietoisuuden lisääminen ja kuluttajaneuvonta.

Toimenpiteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen:
1) Kiertotalouskoulutukset ja työpajat: oppilaitosten opettajille järjestettävä kiertotalouskoulutus, opiskelijoiden osalta kiertotalousopetus liitetään yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjäakatemiaan. Toimintakeskuksen henkilökunnalle annetaan yksilöllisiä opintoja heidän osaamistarpeiden mukaisesti. Työelämälle järjestetään info- ja koulutustilaisuuksia erilaisten tilaisuuksien yhteydessä. Toimintakeskuksen valmentautujat voivat osallistua kiertotalouskoulutuksiin.
2) Työelämälähtöiset oppimisympäristöt: kiertotalouden palveluliiketoimintojen ympärille rakentuva monialainen osaamisyhteisö tarjoaa opiskelijoille vaatimustasoltaan erilaisia oppimisympäristöjä. Pilottina hankkeessa käytetään Metsäsairilan lajittelukeskusta. Xamk selvittää tarvittaessa pilottiympäristöjen (esim. purkutyöt) työturvallisuutta (haitalliset aineet ym.)
3) Organisaatiokohtaiset kehittämisprojektit: Esedun Ilona-ravintolan konseptointi kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden mukaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Xamk konseptoi kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden mukaan EcoSairilassa sijaisevan kompostilaitoksen teollisuuden sivuainevirtoja sisältävän maanparannusaineen (esim. multatuote) tuotantoprosessin. Erityisesti kiinnitetään huomioita prosessin/kohteen hankintoihin ja jätevirtoihin. Xamkin pilotoi työpaketin toteutuksen aikana LCA-laskelman yhdelle EcoSairilan kompostilaitoksen kiertotaloustuotteelle esim. multatuotteen laskelma.
Pilotointi tehdään SULCA-ohjelmaa apuna käyttäen.

Hankkeen kehittämistyön tuloksena kiertotalous osaaminen kasvaa alueella ja hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa. Esedun, Toimintakeskuksen ja Xamkin työntekijät osaavat ottaa huomioon opetus-, ohjaus- ja TKI-työssään kansalliset kiertotalouden tavoitteet. Hankkeen tuloksena valmiudet soveltaa kiertotalouden periaatteita työelämässä lisääntyvät opiskelijoilla ja saavuttavat näin pitkällä aikavälillä eteläsavolaiset yritykset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- opettajat
- mukana olevat organisaatiot ja niiden henkilöstö
- kiertotalousosaamista kehittävien yritysten henkilöstö
- toimintakeskuksen valmentautujat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat Esedun ja Xamkin opiskelijat ja hankkeen muut sidosryhmät, joihin toiminta kohdentuu esim.
opiskelijoiden työssäoppimispaikat. Lisäksi hankkeessa tuotetaan kiertotalouteen pohjautuvaa materiaalia, jota voidaan hyödyntää myös Xamkin opetuksessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 455 603

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 447 711

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 568 213

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 558 370

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli, Puumala, Pertunmaa, Hirvensalmi, Kangasniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysissa on huomioitu myös sukupuolinäkökulma. Hankkeen toimijoilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen järjestämiin koulutuksiin tmv. toimintaan. Samalla kuitenkin huomioidaan yksilöiden erilaiset tarpeet, elämänalueet ja osaaminen. Hankkeen toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan sukupuolineutraalisti. Esedulla on toimintaa ohjaava tasa-arvo-ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Kiertotalous edistää talouskasvun irtikytkentää luonnonvarojen liikakäytöstä, vahvistaen pitkällä aikavälillä maapallon ekologista kantokykyä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 9
Yksi keskeinen tavoite kiertotaloudessa on vähentää globaalitasolla ilmastonmuutosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 6
Huomion kiinnittäminen luonnonvarojen ylikulutukseen ja mahdollisuuksiin ratkaista se, vahvistaa luonnon diversiteettiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Monet kiertotalouden mukaiset ratkaisut luovat mahdollisuuksia suojella vettä ja maaperää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Kiertotalouden tekniset kierrot, metsäperäiset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä kestävä ruokajärjestelmä kytkeytyvät teollisiin symbiooseihin. Tavoitteena on, että materiaalien arvo säilyy mahdollisimman hyvin kierrosta toiseen ja jätteen muodostuminen minimoidaan. Samalla tuotannon ja kulutuksen aiheuttama ympäristökuormitus vähenee. Kiertotaloudessa, pidennetään tuotteiden elinkaaria mm. tuotesuunnittelun ja uudelleenvalmistuksen avulla, palautetaan biologiset materiaalien ravinteet takaisin kiertoon.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 6
Kiertotalous on laaja kokonaisuus, joka liittyy vahvasti energian tuotantoon ja energiaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Yritykset, tutkimus-, koulutus- ja innovaatiosektori sekä julkiset toimijat, tekevät yhteistyötä yli toimialarajojen luodakseen toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja tai kehittääkseen uudenlaista osaamista ja tuotantoresursseja. Kiertotalous synnyttää jo olemassa olevien työpaikkojen lisäksi myös uusia työtehtäviä ja ammatteja. Uusia työtehtäviä syntyy mm. materiaalivirtojen käsittelyyn ja kiertotalousneuvontaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hankkeessa kehitetään myös neuvontapalveluja ja arkea helpottavia palveluratkaisuja, jotka lisäävät kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä toimintatapoja.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Kiertotaloudessa liikenne perustuu erilaisten liikkumismuotojen älykkääseen ja saumattomaan yhteispeliin. Lähi- ja liikkuvilla palveluilla vähennetään turhan liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Koulutuksen ja työllistymisen mahdollisuus tarjoaminen nostaa väestön hyvinvointia. Uudenlaiset yrittäjyysratkaisut ja teknologian hyödyntäminen mahdollistavat yritystoiminnan myös haja-asutusalueilla.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Taloudellinen toimeliaisuus lisää yhteisöjen hyvinvointia ja luo tätä kautta myös resursseja tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 8 7
Kiertotalouskoulutukset ja -neuvonta antavat yksilöille ja yrityksille valmiuksia toimia työssään ja yksityiselämässään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uutta työtä ja osaamista kiertotaloudesta (UTK) -hankkeen tavoitteena oli edistää kiertotalousperiaatteiden jalkautumista Etelä-Savoon nostamalla hankeorganisaatioiden henkilöstön kiertotalousosaamista sekä lisäämällä alueen yleistä kiertotaloustietoutta.

Kiertotalousosaamista lisättiin järjestämällä useita, osin kohdennettuja koulutuksia sekä yleisötapahtumia. Lisäksi yleistä kiertotaloustietoutta kasvatettiin kuntalaisten keskuudessa neuvontapalvelujen ja arkea helpottavia palveluratkaisujen avulla.
Tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta antoivat selvää näyttöä tehdyt kartoitukset, koulutuksista saadut palautteet sekä ohjausryhmän tekemä itsearviointi.

Kehittämistyön tuloksena kiertotalousosaaminen alueella ja hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa lisääntyi. Mukana olleiden organisaatioiden työntekijät osaavat jatkossa ottaa huomioon opetus-, ohjaus- ja TKI-työssään kiertotalouden periaatteita. Hankkeen tuloksena myös opiskelijoiden valmius huomioida kiertotalous työelämätaitona on lisääntynyt. Kiertotalouteen liittyvää alueellista palveluntarvetta kartoitettiin hankkeessa toteutetulla kuntalaiskyselyllä, jonka tulosten perusteella toimenpiteitä kohdennettiin tarvetta vastaavaksi. Hankkeessa aloitetun organisaatioiden kestävän kehityksen sertifiointityön tuloksena vastuullisuuden keskeiset periaatteet tulevat ohjaamaan organisaatioiden toimintaa myös jatkossa.

UTK -hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin toimijoiden yhteistyönä useita kiertotalouden oppimisympäristöjä. Näistä keskeisin oli kierrätyksen ja lajittelun keskus Kiepin digitaalinen oppimisympäristö, jota tullaan jatkossa hyödyntämään opetuksen lisäksi myös yritysten viestinnässä. Pedagogisen kehittämistyön tuloksena kiertotalouden periaatteet vietiin osaksi tutkintokoulutusten alueellista toteutusta.

Alueen yrityksille tarjottiin kohdennettuja koulutuksia, joiden kautta syntyi uutta osaamista tulevaisuuden tarpeisiin. Hankkeessa tavoitettiin Etelä-Savon alueen yrityksiä ja organisaatioita, ja järjestettyjen koulutusten kautta onnistuttiin luomaan verkostoja yritysten ja muiden toimijoiden välille. Yrityksille jaettiin monipuolisesti tietoa ratkaisuista, joiden avulla yritystoimintaa on mahdollista kehittää kiertotalousperiaatteita noudattavaksi. Yritysyhteistyön tuloksena syntyi myös kokonaan uusia kiertotalouden innovaatioita esimerkiksi alueen ruokahuollon tarpeisiin.

Opiskelijoiden ja yritysten kanssa yhteistyössä toteutettujen monialaisten suunnittelutyöpajojen myötä opiskelijat saivat kontakteja työelämään. Lisäksi hanke pilotoi LCA-laskelman yhdelle EcoSairilan kompostilaitoksen kiertotaloustuotteelle sekä toteutti mittauksia ja ohjeistuksia työ-/oppimisympäristöjen turvallisuuteen liittyen.

Hanketoimijat tekivät tiivistä yhteistyötä kumppanuusverkostossa useiden eri hankkeiden kanssa. Hankkeen kehittämistoiminnan toimenpiteissä oli mukana 29 yritystä sekä 14 muuta organisaatiota.
Hankkeessa järjestettyihin koulutuksiin, kokeiluihin ja tapahtumiin osallistui arvioilta yli 1000 osallistujaa. Osallistujalomakkeen täyttäneiden asiakkaiden kokonaismäärä hankkeessa oli 340 (tavoite 120).

Hankkeen toimenpiteistä kirjoitettiin useita artikkeleita paikallisiin lehtiin, ammattilehtiin sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Metsä, ympäristö ja energia vuosijulkaisuihin. Lisäksi viestinnässä hyödynnettiin sähköisiä kanavia, sosiaalista mediaa sekä radiota.

UTK-hankkeen kehittämistyön tuloksista on koottu sähköinen julkaisu Xamkin julkaisusarjaan. Julkaisuun on nostettu hanketoimijoiden keskeisimmät toiminnan tulokset. Julkaisu on tarkoitettu kiertotaloudesta kiinnostuneille organisaatioille helpottamaan kiertotalouden sekä kestävän kehityksen konkreettista toteuttamistyötä oppilaitoksissa ja työpaikoilla.