|
|
|
Hankekoodi: S21566
Hankkeen nimi: HYVINVOIVA HOIVA - VÄLMÅENDE OMSORG - Työhyvinvointi ja muutosvalmiudet ikäihmisten sote-palveluissa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Åbo Akademi
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0246312-1
Jakeluosoite: Tuomiokirkontori 3
Puhelinnumero: 02-21531
Postinumero: 20500
Postitoimipaikka: TURKU
WWW-osoite: http://www.abo.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mona Riska
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mona.riska(at)abo.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 02-2153218
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
HYVINVOIVA HOIVA -hankkeen tavoitteena on edistää palveluhenkilöstön työhyvinvointia ja muutosvalmiuksia ikäihmisten hoitoyksiköiden sote-palveluissa. Hanke sijoittuu valtakunnalliseen sote- ja maakuntamuutoksen kehittämisympäristöön. Ikäihmisten hoitoyksiköiden henkilöstön työhyvinvointia, osaamista ja työprosesseja kehitetään osallistavilla lean- ja palvelumuotoilumenetelmillä. Tarkoituksena on luoda verkostoja hyvien ja vaikuttavien käytäntöjen kehittämiseksi ja juurruttamiseksi sekä työhyvinvointia tukevien voimavarojen lisäämiseksi. Hankkeen painotuksena on erityisesti henkilöstön ja esihenkilöiden omien kehittämisvalmiuksien edistäminen, joka tukee sekä henkilöstön että asiakkaiden hyvinvointia. Hankkeessa osallistetaan työyhteisöjen henkilöstö sekä muutoksen valmisteluun että itse muutokseen siten, että siirtyminen uuteen sote-toimintaympäristöön olisi mahdollisimman sujuvaa ja saumatonta. Hankkeen toiminnassa huomioidaan myös hoivatyön kuormittavuuden ja työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen haasteita covid-19 –tilanteessa.
Hankkeessa kehitetään prosesseja ja tehostetaan toimintaa, kartoitetaan ja edistetään työhyvinvointia, tuetaan esihenkilöiden osallistavan johtamisen valmiuksia sekä vakiinnutetaan lean-ajattelua organisaation toimintaan ja työntekijöiden ja esihenkilöiden arkiseen työhön. Kehittämistyö toteutetaan osallistamalla työpaikkojen henkilöstöä työn kehittämiseen. Lisäksi osallistuville organisaatioille luodaan verkostoitumis- ja sparrausmahdollisuuksia hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Kehittämistyössä sovelletaan myös kollegiaalisen vertaisoppimisen ajatusta. Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja keskeisiin toimenpiteisiin sovelletaan tasa-arvoperiaatetta.
Hankkeen kohderyhmä koostuu julkisen sektorin hoitoyksiköiden organisaatioista ja työyhteisöistä Pirkanmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä työn mielekkyyttä, kasvattaa työmotivaatiota sekä tukea työssä jaksamista. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan erityisesti kotihoidon toiminnan kehittämistä edistämällä sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointia, parantamalla palveluprosessien toimivuutta sekä tukemalla asiakkaiden kotona asumista.
Hankkeen kokonaispituus on neljä vuotta ja toteutusaika 1.1.2019 - 31.12.2022. Hankkeen toimenpidekokonaisuudet toteutetaan yhteensä 26:ssa hoiva-alan työyhteisössä.
Avainsanat: sote-muutos, työhyvinvointi, muutosvalmiudet, ikäihmisten hoiva-ala, lean-kehittämistyö, strateginen työhyvinvoinnin johtaminen, palvelumuotoilu, tasa-arvo sote-alalla, yhteiskehittäminen, vertaismentorointi, esihenkilötaidot.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on palveluhenkilöstö ikäihmisten julkisissa hoitoyksiköissä. Palveluhenkilöstöllä tarkoitetaan työntekijöitä (hoitohenkilöstö, tukipalveluhenkilöstö) ja esihenkilöitä, jotka voivat toimia esimerkiksi kotihoidossa, asumispalveluissa ja terveydenhuollossa. Kohderyhmän organisaatiot toimivat joko suomenkielisissä, kaksikielisissä tai ruotsinkielisissä kunnissa, kuntayhtymissä tai sairaanhoitopiireissä.
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat muut organisaatiot sote-alalla, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja verkostojen ja vertaisoppimisen kautta saada hankkeessa kehitettyjä menetelmiä omaan käyttöönsä. Toinen merkittävä välillinen kohderyhmä ja hyödynsaajia ovat ikäihmiset ja heidän omaisensa, joiden parissa hankkeen varsinainen kohderyhmä työskentelee. Muita hyödynsaajia ovat työsuojelu ja työterveyshuolto, joiden kanssa yhteistyötä kehitetään varsinaisen kohderyhmän turvallisuuden, terveyden ja työkyvyn parantamiseksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 899 088
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 899 088
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 123 864
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 123 864
Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa
Seutukunnat: Loimaan, Salon, Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Turun, Jakobstadsregionen, Åboland-Turunmaan, Lounais-Pirkanmaan, Vakka-Suomen, Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Vaasan, Ylä-Pirkanmaan, Loviisan, Sydösterbottens kustregion, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Kaskinen, Askola, Hämeenkyrö, Kemiönsaari, Kristiinankaupunki, Vantaa, Sauvo, Paimio, Ikaalinen, Nurmijärvi, Kustavi, Mustasaari, Lempäälä, Hyvinkää, Rusko, Vöyri, Lapinjärvi, Vehmaa, Masku, Nousiainen, Pornainen, Lohja, Parkano, Hanko, Loviisa, Pirkkala, Vihti, Sipoo, Valkeakoski, Karkkila, Pukkila, Pietarsaari, Tuusula, Salo, Myrskylä, Urjala, Mänttä-Vilppula, Nokia, Uusikaarlepyy, Pedersören kunta, Turku, Mynämäki, Vesilahti, Pöytyä, Naantali, Kruunupyy, Aura, Oripää, Punkalaidun, Kangasala, Kirkkonummi, Tampere, Ruovesi, Lieto, Porvoo, Koski Tl, Somero, Orivesi, Espoo, Järvenpää, Pyhäranta, Taivassalo, Virrat, Inkoo, Raisio, Juupajoki, Vaasa, Kaarina, Uusikaupunki, Akaa, Parainen, Luoto, Siuntio, Kerava, Loimaa, Raasepori, Marttila, Närpiö, Pälkäne, Helsinki, Sastamala, Ylöjärvi, Maalahti, Laitila, Mäntsälä, Kauniainen, Kihniö, Korsnäs
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 400
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään toimenpiteitä, jonka avulla työhyvinvointia ja osaamista parannetaan ja uusia työmenetelmiä ja toimintatapoja kehitetään. Hankkeen toimenpiteiden tarkoituksena on työhyvinvoinnin lisääminen ja muutosvalmiuksien ja tuloksellisuuden parantamista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia. Hankkeen valmennukset ja seminaarit toteutetaan osittain verkossa, joka vähentää liikkumisen tarvetta hankkeeseen osallistuvilta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen keskeinen tavoite on hyvinvoinnin edistäminen, joka toteutuu välittömästi henkilöstön hyvinvoinnin lisääntymisenä, joka on tutkitusti yhteydessä myös asiakkaiden hyvinvointiin.. Hankkeen tärkeänä tavoitteena on henkilöstön ja työpaikkojen muutosvalmiuksien ja osaamisen kehittäminen. Psykologinen pääoma, työn muotoilu ja muutosjohtaminen lisäävät työhyvinvointia, joka on tärkeä tekijä työntekijän kokonais hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa edistetään sekä miesten että naisten työhyvinvointia. Kun työhyvinvointia ja käytäntöjä kehitetään hankkeessa osallistavasti ja henkilöstölähtöisesti, edistetään samalla myös henkilöstön tasa-arvoistaja yhdenvertaista kohtelua. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen toimenpiteet toteutetaan sekä suomeksi että ruotsiksi sote-alan työyhteisöissä. Uudet käytännöt levitetään suomen-, ja ruotsinkielisiin kuntiin ja seutukuntiin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hankkeen kehittämistoimenpiteillä on myönteisiä vaikutuksia sote-alaan kokonaisuudessaan, erityisesti työympäristön ja työkulttuurin parantamiseen uusien vaikuttavien käytäntöjen avulla. Kehittämistyöllä on välillisesti vaikutuksia hoivatyön asiakkaisiin, ikäihmisiin ja heidän omaisiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei suoria vaikutuksia. | ||
Hyvinvoiva hoiva - Välmående omsorg -hanketoiminnassa kehitettiin ja edistettiin palveluhenkilöstön työhyvinvointia ja muutosvalmiuksia ikäihmisten hoivayksiköiden sote-palveluissa. Hanke sijoittui valtakunnalliseen sote- ja maakuntamuutoksen kehittämisympäristöön. Ikäihmisten hoivayksiköiden henkilöstön työhyvinvointia, osaamista ja työprosesseja kehitettiin osallistavilla lean- ja palvelumuotoilumenetelmillä. Hanketoiminnan avulla luotiin verkostoja hyvien ja vaikuttavien käytäntöjen kehittämiseksi ja juurruttamiseksi sekä työhyvinvointia tukevien voimavarojen lisäämiseksi. Hankkeen painotuksena oli erityisesti henkilöstön ja esihenkilöiden omien kehittämisvalmiuksien edistäminen, joka tukee sekä henkilöstön että asiakkaiden hyvinvointia. Hankkeessa osallistettiin työyhteisöjen henkilöstöä sekä muutoksen valmisteluun että itse muutokseen siten, että siirtyminen uuteen sote-toimintaympäristöön olisi mahdollisimman sujuvaa ja saumatonta. Hankkeen toiminnassa huomioitiin myös hoivatyön kuormittavuuden ja työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen haasteita covid-19 –tilanteessa.
Hankkeessa kehitettiin hoivayksiköiden työprosesseja ja palvelutoimintaa, kartoitettiin ja edistettiin työhyvinvointia, tuettiin esihenkilöiden osallistavan johtamisen valmiuksia sekä vakiinnutettiin lean-ajattelua organisaation toimintaan ja työntekijöiden ja esihenkilöiden arkiseen työhön. Kehittämistyö toteutettiin osallistamalla työpaikkojen henkilöstöä työn kehittämiseen. Lisäksi osallistuville organisaatioille tarjottiin verkostoitumis- ja sparraustilaisuuksia hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Kehittämistyössä sovellettiin myös kollegiaalisen vertaisoppimisen ajatusta. Hankkeen toiminnassa huomioitiin sukupuolinäkökulma ja sovellettiin tasa-arvon periaatetta.
Hankkeen kohderyhmä koostui julkisen sektorin hoivayksiköiden organisaatioista ja työyhteisöistä Pirkanmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa. Hankkeen toimenpiteiden avulla lisättiin työn mielekkyyttä, kasvatettiin työmotivaatiota sekä tuettiin työssä jaksamista. Hankkeen toimenpiteillä tuettiin erityisesti kotihoidon toiminnan kehittämistä edistämällä sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointia, parantamalla palveluprosessien toimivuutta sekä tukemalla asiakkaiden kotona asumista. Hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 29 ikäihmisten hoivayksikköä tai organisaatiota.