Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21583

Hankkeen nimi: Iisisti Töihin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2229500-6

Jakeluosoite: PL 30

Puhelinnumero: 029 524 6000

Postinumero: 00271

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.thl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ville Grönberg

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.gronberg(at)thl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 524 7130

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Iisisti töihin –hankkeessa parannetaan osatyökyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi työllistämisen toimintamalli ja rakentaa mallia hyödyntävä yritysverkosto, joka tarjoaa työtä osatyökykyisille ja vammaisille työnhakijoille. Hankkeessa hyödynnetään Hollannissa kehitettyä Locus Netwerk –mallia. Locus Netwerk luo pysyviä työpaikkoja osatyökykyisille muokkaamalla työtehtäviä ja verkottamalla eri toimijoita keskenään.

Iisisti töihin –hankkeen toimintamallissa kumppaniyrityksistä kartoitetaan kohderyhmälle sopivia työtehtäviä, räätälöidään uusia työtehtäviä ja monistetaan näitä tehtäviä yrityksen sisällä. Tuloksena syntyy useita työtehtäviä, joihin voidaan työllistää kohderyhmän asiakkaita. Hankkeessa kehitetään asiakkaiden ohjautumista työttömyydestä, kuntoutuksesta ja koulutuksesta työhön. Yrityksille tarjotaan tietoa ja koulutusta osatyökykyisten ja vammaisten työllistämisestä. Työnantajalle ja työntekijälle tarjotaan tukea työn aloittamiseen. Samalla luodaan työllistämissuunnitelma yritykselle osatyökykyisten ja vammaisten työllistämisestä ja siihen tarvittavasta tuesta. Hanke tähtää luodun työtehtävän monistamiseen ja levittämisen yrityksen eri toimipisteisiin.

Suomessa on arvioitu olevan 65 000 osatyökykyistä, jotka haluaisivat olla töissä. Osatyökykyisten ja vammaisten työllistyminen ei tutkitusti parane edes noususuhdanteessa, vaan työmarkkinatilanteen parantamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimia. Vammaisista suurella osalla ei ole työpaikkaa avoimilla työmarkkinoilla. Työnantajilla on tutkitusti kiinnostusta osatyökyisten ja vammaisten palkkaamista kohtaan, mutta he tarvitsevat lisää tietoa kohderyhmän rekrytoinnista, osaamisesta ja palkkaukseen saatavista tuista. Lisäksi työnantajat tarvitsevat toi¬mivaa työnvälitystä sekä apua työtehtävän ja työntekijän kohtauttamiseen.

Hankkeen toiminta jakaantuu kolmeen vaiheeseen: toimintamallin pilotointiin, toiminnan laajentamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Hankkeen toimintamallia pilotoidaan vuoden 2019 aikana. Hankkeen toimintaa laajennetaan seuraavana vuonna, jolloin hankkeeseen kutsutaan mukaan uusia kumppaniyrityksiä ja työllisyyspalveluiden toimijoita. Hankkeen loppuvaiheessa toimintamalli kuvataan ja arvioidaan sekä vakiinnutetaan osaksi yrityskumppanien toimintaa. Lisäksi tavoitteena on vakiinnuttaa Iisisti töihin -yritysverkosto. Hankkeen päättyessä yrityksillä on käytössään toimintamalli osatyökykyisten ja vammaisten työllistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on työllistää arviolta 100 henkeä hankkeen aikana ja luoda uusia työtehtäviä yhteensä n. 200. Luotujen työtehtävien odotetaan skaalautuvan yritysten muihin toimipisteisiin n. 0,5 kertaisesti.
Iisisti töihin -hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hankkeen osatoteuttajana toimii Kuntoutussäätiö. Hankkeen kumppaneina toimivat Lidl Suomi Ky, Lassila Tikanoja Oy, Leijona catering Oy, Sato Oy, Espoo Catering Oy ja Locus Netwerk (Hollanti) sekä Erityisammattioppilaitos Spesia.


Yhteenveto hankkeen tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista:

TAVOITTEET:
1. Rakennetaan Iisisti töihin -yritysverkosto
2. Hyödynnetään kansainvälistä osaamista ja esimerkkejä toimintamallin soveltamisessa
3. Luodaan yhteistyössä yritysten kanssa osatyökykyisille ja vammaisille soveltuvia työtehtäviä ja monistetaan tehtäviä yritysten sisällä.
4. Parannetaan asiakkaiden ohjautumista kuntoutuksesta ja työllisyyspalveluista avoimille työmarkkinoille
5. Vaikutetaan työnantajien asenteisiin ja parannetaan yritysten mahdollisuuksia ja valmiuksia työllistää kohderyhmään kuuluvia henkilöitä
6. Luodaan ja vakiinnutetaan Iisisti töihin -toimintamalli


TOIMENPITEET
1.Haetaan yrityksiä mukaan Iisisti töihin -yritysverkostoon
2.Tehdään yhteistyötä Locus Netwerkin kanssa osaamisen vahvistamiseksi ja hyvien käytäntöjen kokeilemiseksi
3.Työtehtävien kartoittaminen ja muokkaaminen sekä työtehtävien monistaminen yrityksissä
4.Asiakasohjauksen kehittäminen ja rekrytoinnin tuki
5.Työnantajien ja henkilöstön asenteisiin vaikuttaminen ja tiedon lisääminen
6.Toimintamallin pilotointi, laajentaminen, mallinnus, arviointi ja vakiinnuttaminen

TULOKSET
1.On koottu Iisisti töihin yritysverkosto
2.Kansainvälistä osaamista on hyödynnetty työtehtävien muokkauksessa, asiakasohjauksen kehittämisessä, asenteisiin vaikuttamisessa ja toimintamallin pilotoinnissa
3.Kohderyhmälle on luotu uusia työpaikkoja
4.Työllistämiseen liittyvää asiakasohjausta on kehitetty ja rekrytointeja toteutettu
5.Työllistämiskynnys on madaltunut ja yritysten asenteisiin ja mahdollisuuksiin vaikutettu. Yrityksissä on saatu perehdytystä ja uusia työkaluja osatyökykyisten ja vammaisten työllistämiseen
6.On luotu uusi työllistämismalli kohderyhmälle ja mallin toimivuutta ja soveltuvuutta on arvioitu

HORISONTAALISTEN PERIAATTEIDEN HUOMIOIMINEN HANKKEESSA

Sukupuolten tasa-arvo: Hankkeessa hyödynnetään Tasan yhdessä –työkalua, joka auttaa kiinnittämään huomiota tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen hankkeen suunnittelu-, toteutus- ja juurruttamisvaiheessa. Hankkeen toiminnassa kiinnitettään huomioita syrjimättömyyteen ja suunnataan toimia tasapuolisesti miehille ja naisille.
Yhdenvertaisuus: Hanke edistää yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla. Osatyökykyisten ja vammaisten on vaikea löytää työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta. Vammaisen tai osatyökykyisen rekrytointi on myös monelle työnantajalle uusi asia ja tarvittavaa osaamista tai kokemusta ei ole. Hankkeessa kiinnitetään huomioita työnantajien osaamisen vahvistamiseen ja asenteiden muokkaamiseen.

Kestävä kehitys: Hanke edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Vammaisten ja osatyökykyisten parempi osallistuminen työmarkkinoille lisää yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Monimuotoisuus työpaikoilla lisää työssä viihtymistä ja inhimillisyyden huomioimista. Matkustamista vähennetään hyödyntämällä etäyhteyksiä. Hanke edistää yritysten yhteiskuntavastuun toteutumista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat osatyökykyiset ja vammaiset, joilla on toimintakyvyn rajoitteita, mutta joille voidaan löytää työtehtäviä, joissa nämä rajoitteet eivät ole haittana.
- Osatyökykyisyyttä on monenlaista - osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet. Osatyökykyisiä voivat olla myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. On myös huomioitava, että vammainen ei välttämättä ole osatyökyinen.
- Pilottivaiheessa hankkeen asiakkaat ohjautuvat Kuntoutussäätiön kautta. Kuntoutussäätiö järjestää kuntouttavaa työtoimintaa Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungeille. Asiakkaita on vuosittain n. 1000. Asiakkaat ovat kaikenikäisiä miehiä ja naisia, joukossa on paljon myös maahanmuuttajataustaisia. Lisäksi asiakkaiden taustalla on useimmiten pitkittynyttä työttömyyttä ja erilaista osatyökykyisyyttä.
- Hankkeen laajentuessa asiakkaita ohjautuu myös erityisammattioppilaitoksista valmistuvat erityisen tuen tarpeiset opiskelijat, TE- toimiston erityistä tukea tarvitsevat työttömät työnhakijat (palvelulinja 3.) sekä 3. sektorin osatyökykyiset asiakkaat.

Toisena kohderyhmänä ovat kumppanuusyritykset, joissa muokataan ja luodaan työtehtäviä. Yritysten kanssa laaditaan yrityskohtainen osatyökykyisten työllistämiseen liittyvä työllistämissuunnitelma. Yrityksissä varsinaisena kohderyhmänä ovat yritysten henkilöstö ja henkilöstöhallinnon osaajat, jotka tulevat mallia käyttämään.

Kolmantena kohderyhmänä ovat osatyökykyisiä ja vammaisia työnhakijoita tukevat työllisyyspalvelujen tuottajat ja järjestöt, jotka ohjaavat asiakkaita

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat

• Päätöksentekijät
• Viranomaiset
• Yritysjärjestöt
• Työnantajajärjestöt
• Työntekijäjärjestöt
• Kansalais- ja vammaisjärjestöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 665 943

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 589 527

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 767 167

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 679 135

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Taustaselvitysten mukaan sukupuolten tasaarvo-ongelmat työelämässä liittyvät sukupuolten välisiin palkkaeroihin, perhevastuun epätasaiseen jakamiseen, sukupuolen mukaan jakautuneisiin koulutus- ja työmarkkinoihin, naisten hitaampaan urakehitykseen ja määräaikaisiin työsuhteisiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja median ylläpitämiin stereotyyppisiin nais- ja mieskuviin (Pitkänen,Säkäjärvi ym. 2012, TEM, Sukupuolten tasa-arvon teemasivut Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvon aihesivusto THL). Hankkeen toiminta tukee sukupuolten tasa-arvoa. Hankkeen sukupuolten tasa-arvon analyysissä on hyödynnetty Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokran Tasan yhdessä -työkalua, jonka kysymysten avulla analyysi on tehty. Lisäksi on käytetty tilastoja eri lähteistä (mm. Tilastokeskus hyvinvointikatsaus 3/2013). Tasa-arvotiedon keskuksen asiantuntijat ovat antaneet tukea hakemukseen eri sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi hankkeessa. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on huomattu, että tietoa liittyen sukupuoleen, osatyökykyisyyteen ja vammaisuuteen on niukasti. Osaltaan tähän vastataan keräämällä hankkeen toiminnasta tietoa myös eri sukupuolten osalta. THL:n toteuttamassa arvioinnissa huomioidaan myös eri sukupuolten kokemukset hankkeen toiminnasta. Hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa mm. kohdentamalla toimia heikommassa asemassa olevaan sukupuoleen. Joidenkin tilastojen mukaan esimerkiksi liikkumisesteisten vammaisten henkilöiden keskimääräiset nettovuositulot ovat pienemmät kuin esteettömästi liikkuvien – erityisesti miesten keskimääräiset tulot jäävät reilusti muiden miesten tulotasosta (Tilastokeskus hyvinvointikatsaus 3/2013). Hankkeen suunnittelussa kohderyhmä on määritelty olemassa olevien tilastojen perusteella (TEM) sekä hankekumppanina toimivan TE-toimiston arvioihin perustuen. Hankkeen tavoite on saada osallistujat työllistymään avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa tavoitellaan eri ammattialojen ja ammattien sukupuolittuneisuuden purkamista. Hankkeessa asiakkaita ei ohjata nais- ja miesenemmistöisille aloille sukupuolen mukaan vaan tähän kiinnitetään huomiota. Hankkeessa tullaan seuraamaan ja keräämään tietoa kohderyhmästä eri sukupuolittain ja hankkeen vaikutuksista kerätään tietoa myös sukupuolten tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Hankkeessa kerätään myös tietoa siitä, kokevatko eri sukupuolten edustajat tarjotut palvelut eri tavoin ja onko osallistumisasteessa eroja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Hankkeen toiminnassa kiinnitettään huomioita syrjimättömyyteen ja suunnataan toimia tasapuolisesti eri sukupuolille. Hankkeen henkilöstö koulutetaan hankkeen alkuvaiheessa huomioimaan sukupuolinäkökulma kaikessa hanketyössä. Erityisen keskeistä on asiakastyötä tekevien työhönvalmentajien kouluttaminen huomioimaan sukupuoli käytännön ohjaustyössä. Hankkeen osatoteuttajan (Kuntoutussäätiö) kanssa sovitaan hankkeen käynnistyessä periaatteista, joilla asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen ja joilla voidaan edistää sukupuolten tasa-arvoa. Hankehenkilöstön rekrytoinneissa huomioidaan sukupuolten tasaarvon edistäminen, myös ohjausryhmässä sekä koulutus- ja seminaaripäivissä. Hankkeen ohjausryhmää ei ole vielä nimetty.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on osatyökykyisten ja vammaisten työllistymisen edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeen toiminnassa pyritään huomioimaan eettisyys ja ekologisuus. Hankkeessa pidetään kotimaisia hankintoja etusijalla. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja lentomatkustusta vältetään. Pidemmillä matkoilla pyritään käyttämään junaa. Kokouksia järjestetään etäyhteyksillä matkustamisen välttämiseksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hanke ei lisää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Hankkeessa kehitetään aineetonta palvelua, Iisisti töihin toimintamallia ja verkostoa. Verkostoon osallistuvat yritykset ovat sitoutuneet yhteiskuntavastuuseen, johon kuuluu myös vastuu ympäristöstä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen eikä toimintaa kohdenneta luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia yleisiä arvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminta ei suoraan vaikuta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. ja toimitaan suojelutavoitteiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Vältetään muovi- ja kertakäyttöastioiden käyttöä. Pidetään esillä vastuullisuusasioita laajasti (ekooginen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 0
THL:n toimitiloissa on käytössä Hanselin puitesopimuksen mukainen sähkö, jonka toimittaja on kilpailutettu huomioiden ympäristöasiat.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hanke luo yrityksille parempia mahdollisuuksia hyödyntää osaavaa osatyökyistä ja vammaista työvoimaa erilaisissa tehtävissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Iisisti töihin -yritysverkosto ja toimintamalli on aineeton palvelu yrityksille, jotka tarjoavat työpaikkoja osatyökykyisille ja vammaisille. Verkosto kehitetään hankkeen aikana ja sen juurtumiselle luodaan suunnitelma.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankkeessa hyödynnetään etäyhteyksiä ja vältetään tarpeetonta omalla autolla liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen kohderyhmän pääsy mukaan työelämään lisää heidän henkistä ja aineellista hyvinvointia sekä osallisuutta. Moniarvoisemman työyhteisön muodostuminen parantaa kaikkien työhyvinvointia, lisää inhimillisyyttä ja työssäviihtymistä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys on tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasia. Kohderyhmän työllisyystilanne ei riittävästi parane edes noususuhdanteissa, vaan tarvitaan täydentäviä toimia, kuten Iisisti töihin -yritysverkostoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Sama perustelu kuin edellä. Osatyökykyisten ja vammaisten parempi osallistuminen työelämään parantaa heidän yhteiskunnallista asemaa ja mahdollistaa paremman osallisuuden elämän eri saroilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole odotettuja vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 1 2
Iisisti töihin -yritysverkoston jäsenillä on osaamista ympäristöasioista ja yritysten vastuullisuustavoitteissa huomioidaan ympäristöasioita. Tätä osaamista voidaan jakaa hankkeen aikana hanketoimijoiden kesken.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Iisisti töihin -hankkeen tavoitteena oli kokeilla ja kehittää uutta työnantajalähtöistä työllistämisen tapaa, jolla parannetaan osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia päästä töihin avoimille työmarkkinoille. Tavoiteltavat työtehtävät perustuvat aitoon, työnantajaa hyödyttävään tarpeeseen. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa uutta mallia hyödyntävä yritysverkosto, joka tarjoaa työtä kohderyhmälle. Iisisti töihin -hankkeen kumppaniyrityksissä kartoitettiin kohderyhmälle sopivaa työtä, räätälöitiin heille uusia työtehtäviä ja pyrittiin monistamaan näitä tehtäviä yrityksen sisällä. Tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistuvat osatyökyiset työhakijat saadaan työllistettyä heidän työkyvylleen sopiviin tehtäviin. Hankkeessa muodostettiin tunnistettujen työtehtävien pooli ja toisaalta työnhakijoiden pooli. Tavoite oli saada sopivat tehtävät ja sopivat työnhakijat kohtaamaan.
Hankkeessa hyödynnettiin kansainvälisiä kokemuksia yritysyhteistyöstä (Locus Netwerk -malli) ja työnmuokkauksesta (Inclusive Jo Design – malli). Kansainvälisten mallien hyödyntämisestä oli hyötyä yritysyhteistyön käynnistys- sekä toteutusvaiheessa. Kansainvälisten mallien pohjalta luotiin oma Iisisti töihin -malli, jota noudatettiin ja kehitettiin edelleen hankkeen aikana. Iisisti töihin -toimintamallin tueksi luotiin Iisisti töihin -opas. Opasta kehitettiin yhteistyössä hankkeen kumppanien kanssa. Oppaan tavoitteena on tukea työnantajia osatyökykyisten rekrytoinnissa ja työn muokkauksessa. Opas löytyy osoitteesta: thl.fi/iisistitoihinopas ja kieliversiot ruotsi ja englanti löytyvät pääsivun kautta. THL jatka edelleen oppaan ylläpitoa ja päivitystä.
Osatyökykyisille sopivien tehtävien muokkaaminen oli keskeinen osa hanketyötä. Tehtäviä muokattiin hankkeen aikana monin eri keinoin. Hankkeessa järjestettiin yrityskohtaisia työn muokkauksen työpajoja ja kehitettiin työn muokkauksen tueksi erillinen työnmuokkaus-lomake. Lomakkeen valmistumisen jälkeen kumppaniyritykset saattoivat käynnistää työn muokkauksen myös itsenäisesti lomaketta hyödyntäen. Hankkeen asiantuntijat auttoivat lomakkeen ja uuden työnkuvan viimeistelyssä. Tehtävänkuvauksia muokattiin hankkeen aikana 36 kappaletta. Kumppaniyrityksistä valikoitui hanketta varten pilottikohteita, joissa osatyökykyisten rekrytointia ja työnmuokkausta kokeiltiin. Hankkeen aikana huomattiin, että tehtäviä saatettiin monistaa verkostoyhteistyön myötä yrityksestä toiseen yritykseen. Kumppaniyritykset saivat virikkeitä ja vinkkejä muilta yrityksiltä siihen, millaisia tehtäviä on mahdollista monistaa.
Työnantajien edustajilta saadun palautteen mukaan he saivat Iisisti töihin -hankkeessa tietoa osatyökykyisyydestä ja onnistuivat murtamaan siihen liittyviä ennakkoluuloja työpaikoilla. Tiedon saanti tukimuodoista ja mahdollisuuksien esille nostaminen nähtiin tärkeänä. Todettiin myös, että sosiaalinen vastuu koettiin tärkeänä teema organisaatioissa ja sen arvoa oli viety hankkeeseen osallistumisen myötä eteenpäin.

Hankkeessa havaittiin, että lähityöyhteisön vastaanottokyky on kriittinen menestystekijä osatyökykyisten työn aloittamisen onnistumisessa. Huomattiin, että jos aloitus epäonnistuu niin tekijän osaamiseen sopiva ja työkyvyn rajoitukset huomioiva työnkuvakaan ei auta. Yritykset pyysivät tähän tukea ja ko. tarpeen pohjalta tehtiin ensin video, jossa eri tavoin osatyökykyisinä olleet henkilöt kertovat mikä on auttanut heitä liittymään työyhteisöön. Sitten kehitettiin Työyhteisön vastaanottokyky -valmennus. Valmennuksesta toteutui, edelleen yritysten tarpeesta, esimiehille suunnattu versio. Seitsemään 3-4 tuntia kestäneeseen etänä toteutettuun työpajoihin osallistui n. 70 esimiestä.

Hankkeen aika muodostettiin tunnistettujen ja muokattujen työtehtävien pooli ja toisaalta työnhakijoiden pooli. Tavoitteena oli saada sopivat tehtävät ja sopivat työnhakijat kohtaamaan. Työnhakijoita/osallistujia haastateltiin yhteensä 100 hlöä, joista 74 eteni hankkeen asiakkaiksi. Haastatteluissa kartoitettiin osallistujien tavoitteita, osaamista ja mahdollisia rajoitteita työkyvyn suhteen. Osallistujista miehiä oli 49 ja naisia 25. Hankkeeseen osallistumisen jälkeen heistä oli töissä 28 henkilöä ja lisäksi kolme oli koulutuksessa. Työnhakuun oli ryhtynyt 13 henkilöä. Työelämän ulkopuolella tai työttömänä oli 29 henkilöä.
Hankeen toimintaa haastoivat pandemian olosuhteet ja muutokset kumppaniyritysten henkilöstössä. Henkilöstömuutosten takia sovitut toimet lykkääntyivät ja hankeen täytyi aloittaa prosessi joissain tapaukissa alusta (hankkeen esittely, tavoitteet jne.). Tavoitteena oli hankkia kokemuksia yhdessä yritysten kanssa ja kehittää yhdessä Suomeen soveltuvaa rekrytointitapaa osatyökykyisille ja vammaisille. Hankkeen tekemälle työlle koettiin olevan tarvetta ja olisi tärkeää päästä toteuttamaan vastaavia toimia myös jatkossa. Koronan jälkeen työvoimapula on useilla aloilla pahentunut entisestään ja olisi edelleen tärkeää hyödyntää kaikkien työhaluisten osatyökykyisten, täsmätyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työvoimapotentiaali.