|
|
|
Hankekoodi: S21643
Hankkeen nimi: HENTU - Henkilöstötuottavuuden kehittäminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 30.4.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: PL 214
Puhelinnumero: 03 828 18
Postinumero: 15101
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Soili Saikkonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: soili.saikkonen(at)lab.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447080156
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa keskitytään Päijät-Hämeen pk-yritysten henkilöstötuottavuuden osaamisen kasvattamiseen, henkilöstön osallistamiseen kehittämistyöhön ja vuorovaikutusjohtamisen kehittämiseen. Uuden osaamisen avulla parannetaan yritysten kilpailukykyä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Näin saavutetaan kestävä muutos työhyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden parantamisessa.
Hankkeen tuloksena syntyy tuottavuus- ja vuorovaikutusjohtamiseen sekä henkilöstön osallistamiseen perustuva pk-yritysten henkilöstötuottavuuden ja työhyvinvoinnin toimintamalli. Kehitettävä toimintamalli perustuu pelillisyyden ja hiljaisten signaalien systemaattinen hyödyntäminen kehittämistyössä. Hiljainen signaali on henkilökohtaista tilanteeseen ja asiaan sidonnaista kokemuksellista ja tunnepitoista toimintaa ohjaavaa tietoa, joka ilmaistaan mielipiteenä. Se sisältää ratkaisukeskeistä tietoa siitä, miten asiantilaa toivotaan kehitettävän ja työntekijä ottaa myös kantaa siihen, onko kehittämistarve määrän vai laadun kehittämisen puolella. Pelillisyyttä taas hyödynnetään psykologisena motivaattorina hankkeessa toteutettavissa simulaatioissa, joilla mallinnetaan käyttäytymisen vaikutusta työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Simulaatioilla ja niihin kytkettävän tekoälyn avulla voidaan analysoida, millä johtamiskäyttäytymisellä saavutetaan paras tulos ja pystytään parantamaan työelämän laatua kestävän tuottavuuden periaatteella. Samalla opitaan kuuntelemaan työntekijöiden näkemyksiä ja panostamaan enemmän vuorovaikutukseen ja opitaan, että työelämän laatu on tuotantotekijä, jonka parantaminen on investointiluontoinen tapahtuma, joka tuo lisää tehollista työaikaa ja kasvattaa näin yrityksen liikevaihtoa.
Lyhyellä aikavälillä uusi toimintamalli parantaa yhteistyön laatua ja työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ja vaikuttaa näin henkilöstötuottavuuteen. Lyhyen aikavälin muutosta voidaan mitata työelämän laadun muutos -indeksillä sekä henkilöstöä koskevilla määrällisillä mittareilla. Pidemmällä tähtäimellä uusien tehokkaiden toimintamallien avulla luodaan yrityksen tuloksellisuus- ja kannattavuusmittareilla mitattavaa henkilöstölähtöistä kestävää kilpailuetua.
Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat sekä miesten että naisten koulutustarpeisiin ja toiminnassa huomioidaan, että naiset ovat esimiehinä ja työnjohtajina erilaisia kuin miehet. Työelämässä on entistä enemmän naisia esimiehinä, vaikka esimiehenä työskentely edelleen onkin miehille tyypillisempää. Hankkeen toteutuksessa diversiteetti on vahvuus. Vaikuttavuusanalyysissa huomioidaan vastaajan sukupuoli ja näin saadaan selville, onko hankkeen toimenpiteillä eri vaikutus eri sukupuoliin. Hankkeessa halutaan luoda miehille ja naisille tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan ja uudistaan omaa osaamistaan ja työntekemisen käytäntöjä. Hankkeessa kannustetaan sekä mies- että naispuolisia työntekijöitä löytämään oma roolinsa oman organisaation tuottavuudessa ja työhyvinvoinnissa. Hanke pyrkii yhteistyöhön sellaisten yritysten ja järjestöjen kanssa, joiden toiminta ei lisää ilmastomuutosriskiä tai aiheuta kohtuutonta ekologisesti kuormitusta.
Hankkeen toteuttavat LAB-ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto.
Kohderyhmiä ovat Päijät-Hämeen alueen pk-yritykset ja niiden henkilöstö ja esimiehet.
Yritysten henkilöstöhallinnon edustajat, yritysten ylin johto, yrityskonsultit, ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat (jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 265 550
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 260 116
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 354 068
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 346 823
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Kärkölä, Sysmä, Padasjoki, Lahti, Hollola, Asikkala, Hartola, Heinola, Orimattila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 140
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Hankkeen toteutuksessa tullaan käyttämään sähköisiä viestintävälineitä ja välttämään turhaa kopiointia ja tulostamista. Lisäksi suositaan digitaalisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia viestinnässä ja liikkumisessa, mikä osaltaan edistää luonnonvarojen kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hanke pyrkii suosimaan sellaisia liikennemuotoja ja pyrkii yhteistyöhön sellaisten yritysten ja järjestöjen kanssa, joiden toiminta ei lisää ilmastomuutosriskiä tai aiheuta kohtuutonta ekologisesti kuormitusta. Virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään online-yhteyksiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei olennaista tässä hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei olennaista tässä hankkeessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei olennaista tässä hankkeessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei olennaista tässä hankkeessa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei olennaista tässä hankkeessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen vaikutukset kohdistuvat Päijät-Hämeessä sijaitsevien pk-yritysten työhyvinvointiin ja henkilöstötuottavuuteen. Lyhyellä aikavälillä tuloksena on, että yritysten esimiestyön laatu, vuorovaikutus ja työntekijöiden osallistumismahdollisuudet paranevat, mikä vaikuttaa työhyvinvoinnin kasvuun tuotantotekijänä. Pidemmällä tähtäimellä mm. esimiestyön kehittäminen ja henkilöstön kuunteleminen saavat aikaan kestävän muutoksen työhyvinvoinnissa ja henkilöstötuottavuudessa. Uusien tehokkaiden toimintamallien avulla luodaan henkilöstölähtöistä kestävää kilpailuetua. Yritysten liikevaihto ja tuottavuus kasvaa ja samalla alueen elinkeinoelämä kehittyy positiiviseen suuntaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Hankkeessa luodaan toimintamalli, joka on muiden yritysten, konsulttien ja oppilaitosten käytettävissä hankkeen jälkeen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei olennaista tässä hankkeessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa lähestytään henkilöstötuottavuuteen liittyvää osaamista ja siihen liittyvien vuorovaikutustaitojen lisäämistä sekä työntekijöiden että esimiesten näkökulmasta. Näin saavutetaan kestävä muutos työhyvinvoinnin parantamisessa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat luultavasti miesvaltaisia, mutta toimenpiteet kohdentuvat sekä miesten että naisten koulutustarpeisiin. Hankkeen toteutuksessa diversiteetti on vahvuus. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Hankkeessa vahvistetaan työntekijöiden mahdollisuutta osallistua työelämän laadun kasvattamiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei olennaista tässä hankkeessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei olennaista tässä hankkeessa. | ||
HENTU-hankkeen kehitystavoitteena on ollut tuottaa kestävää muutosta kohdeyritysten työhyvinvoinnissa ja henkilöstötuottavuudessa, sekä pitkällä aikavälillä osaltaan lisätä alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Hanke toteutettiin yhteishankkeena, jossa Lapin yliopisto toi hankkeeseen henkilöstötuottavuutta käsittelevät tutkimustulokset, mittarit sekä analyysimallit ja LAB-ammattikorkeakoulun tehtävänä oli yhdessä yritysten kanssa räätälöidä heidän toimintaansa sopivia malleja, ja koordinoida sekä fasilitoida yhteistyötä.
Hankkeen toimintatapana on ollut henkilöstötuottavuusosaamisen kasvattaminen uusimman tutkimustiedon valossa sekä henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön ja esimiesten vuorovaikutusjohtamisen kehittäminen. Henkilöstötuottavuutta tukevia ihmisten johtamisen teemoja käsiteltiin valmennuksissa ja työpajoissa. Ryhmäkeskustelujen lisäksi toteutettiin kokemuksellisia simulaatiotyöpajoja, joissa esimerkiksi autettiin esimiehiä löytämään ratkaisuja arjen esimiestilanteisiin. Tekoälysimulaation mahdollisuuksia testattiin pedagogisena menetelmänä henkilöstötuottavuutta vahvistavien esimieskäytäntöjen oppimisessa. Yrityksissä syntyi toimintatapoja, joilla asiat voitiin ottaa yhteisesti käsiteltäväksi.
Hankkeen loppuvaiheessa analysoitiin kehittämisen talousvaikutuksia sekä yrityksissä erikseen että hankkeessa kokonaisuutena. Yritykset olivat lisänneet maltillisesti liikevaihtoa, ja kasvu tuli henkilöstömäärän kasvusta. Kuitenkin työntekijää kohti tuotettu liikevaihto oli pienentynyt 13 prosenttia, mikä kertoo kasvuun liittyvistä haasteista. Absoluuttinen käyttökate oli parantunut 12 prosenttia, mutta tuloskyvystä kertova käyttökate per työntekijä oli heikentynyt 9 prosenttia. Henkilöstötuottavuuden HCROI-indeksi on huonontunut vain hieman, sillä yritykset ovat kyenneet sopeuttamaan kulurakennetta kilpailukykyisemmiksi. Lukujen valossa voidaan todeta, että HENTU-hanke on tukenut useiden päijäthämäläisten yritysten tuottavaa toimintaa myös henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta, ja hankkeen aikana on syntynyt myös uusia työpaikkoja.
Hankkeen kokemusten perusteella toteutettiin opas henkilöstötuottavuuden kehittämiseksi. Opas on erityisesti pienille yrityksille tarkoitettu käytännönläheinen tapa tutustua henkilöstötuottavuuteen ja kehittää tuottavuutta itsenäisesti omalla työpaikalla. Oppaassa neuvotaan, kuinka kerätä tietoa yrityksen tilanteesta ja henkilöstön kokemasta työelämän laadusta ja kuinka näitä yhdessä tunnistettuja asioita voi kehittää pienin askelin, tarvittaessa erikseen valitun kehittämiskumppanin kanssa. Opas työkaluineen löytyy osoitteesta www.hentu.fi