RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21645, Puuttuva pala

1 Hanke

Hankekoodi: S21645

Hankkeen nimi: Puuttuva pala - Tuetun keikkatyön malli

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Myllypurontie 1, PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Vehkaperä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.vehkapera(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 714 5147

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry yhteiskehittävät kohde- ja sidosryhmien kanssa tuetun keikkatyön mallin nykyisten tuettujen työllistämismuotojen ja avoimien työmarkkinoiden välille työmarkkinoiden ulkopuolella olevien, pitkäaikaistyöttömien ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyspolkujen edistämiseksi. Tuettu keikkatyö tarjoaa mahdollisuuden kokeilla työelämävalmiuksia ja saada työkokemusta avoimilta työmarkkinoilta työehtosopimusten mukaisella palkalla. Keikkatyöntarjoajille malli on hallinnollisesti kevyt tapa kohderyhmän työllistämiseen ja yhteiskuntavastuun kantamiseen. Yksilön, hänen läheistensä ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää saada kaikkien työpanos käyttöön, silloinkin, kun mahdollinen työtuntimäärä on pieni.

Tavoitteena on kehittää tuetun keikkatyön malli hyödyntäen olemassa olevia ratkaisuja. Tavoitteena on, että

1. pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoiden ulkopuolella sekä muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien
a) työ- ja toimintakyky, työelämävalmiudet ja osallisuuden kokemukset vahvistuvat
b) osallistuminen työelämään ja työkokemukset lisääntyvät

2. hankkeeseen osallistuvat potentiaaliset keikkatyöntarjoajat (yritykset, seurakunnat, järjestöt ja muut organisaatiot sekä yksityishenkilöt)
a) tutustuvat tuettuun keikkatyöhön ja sen työntekijöihin
b) oppivat tunnistamaan tuettuun keikkatyöhön sopivia tehtäviä ja tarjoavat keikkatyötä
c) oppivat hyödyntämään tuettua keikkatyötä osana toimintaansa ja yhteiskuntavastuutaan

Hankkeessa yhteiskehitetään tuetun keikkatyön malli pitkäaikaistyöttömien, työelämän ulkopuolella olevien, järjestöjen, yritysten ja muiden potentiaalisten keikkatyöntarjoajien, oppilaitosten, kaupunkien, TE-toimistojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Malli sisältää keikkatyöntekijöiden ja -työntarjoajien rekrytoinnin, työtehtävien ja tarvittavan tuen arvioinnin ja muotoilun, keikkatyöntekijän työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja valmennuksen, perehdytyksen keikkatyöntarjoajille ja työyhteisöille, keikkatyön järjestämisen ja tukemisen, verkoston rakentamisen sekä mallin jatkuvan arvioinnin ja yhteiskehittämisen.

Hankkeen tuloksena syntyy työelämän ulkopuolella olevien ja pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä vahvistava tuetun keikkatyön malli, joka lisää hyvinvointia, tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä aineettomien palvelujen tuottamista. Hankkeeseen osallistuu 100 keikkatyöhön haluavaa, joista 75 % työ- ja toimintakyky paranee ja 25 % tekee keikkatyötä. Hankkeen päättyessä malli on käytössä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi mallia sekä testattuja työ- ja toimintakyvyn ja työtehtävien arviointimenetelmiä on levitetty Etelä-Suomessa, kansallisesti ja kansainvälisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Keikkatyöhön haluavat

Hankkeen kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat pitkäaikaistyöttömät, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ja muut heikommassa työmarkkina-asemassa olevat, jotka haluavat tehdä keikkatyötä, mutta eivät pysty työllistymään avoimille työmarkkinoille, eivätkä työllisty perinteisten henkilöstövuokrausyritysten kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytymisvaarassa oleviin ja työmarkkinoilla syrjintää kohtaaviin ryhmiin kuten mielenterveyskuntoutujiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin.

Hankkeen valmistelussa kävimme keskustelun siitä, mitä termiä käytämme pitkäaikaistyöttömistä, työmarkkinoiden ulkopuolella olevista ja muista heikommassa työmarkkina-asemassa olevista, jotka haluavat tehdä keikkatyötä, mutta eivät esimerkiksi erityisen tuen tarpeen vuoksi pysty työllistymään perinteisiin henkilöstövuokrausyrityksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukainen osatyökykyisyys kuvaa ryhmää melko hyvin: osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään. Työkyky on kuitenkin aina sidoksissa tiettyyn työtehtävään, joten sen käyttö ryhmästä ihmisiä ei ollut luontevaa, koska hankkeessa on erilaisia tekijöitä ja tarjolla erilaisia keikkatöitä. VATES:n suosittelema tukea työllistymiseensä tarvitseva on myös hyvä, mutta pitkähkö termi. Kohderyhmän edustajat korostavat sitä, että haluavat tehdä työtä, joten mekin halusimme painottaa tätä näkökulmaa. Jatkossa puhumme tästä kohderyhmästä keikkatyöhön haluavina.

Keikkatyöntarjoajat

Pääkaupunkiseudulla toimivat, potentiaaliset keikkatyöntarjoajat kuten yritykset, kaupungit, seurakunnat, oppilaitokset ja järjestöt sekä yksityishenkilöt.

Keikkatyöhön ohjaavat tahot

Keikkatyöhön haluavien kanssa pääkaupunkiseudulla toimivat järjestöt ja muut organisaatiot kuten TYP, jotka ovat kiinnostuneita ohjaamaan asiakkaitaan esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä keikkatyöhön ja/tai ottamaan tuetun keikkatyön mallin osaksi omaa toimintaansa.

Keikkatyöhön haluavien työllistymistä edistävät asiantuntijat

Pitkäaikaistyöttömien, työelämän ulkopuolella olevien ja muutoin heikommassa työmarkkina-asemassa olevien parissa työskentelevät (esim. työvalmentajat ja työkykykoordinaattorit), jotka tekevät työ- ja toimintakyvyn arviointia ja edistävät osatyökykyisten työllistymistä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työ- ja elinkeinoviranomaiset, Kela sekä keikkatyöhön haluavien parissa toimivat tahot sekä heidän etujaan ajavat järjestöt ja muut tahot, jotka voivat ottaa mallin käyttöönsä tai hyödyntää sitä toiminnassaan. Välillisiä kohderyhmiä ovat ammattikorkeakoulut, joiden TKI-yhteistyö kehittyy hankkeen myötä, ja ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka saavat hankkeen kautta kokemuksia kehittämistyöstä ja työskentelystä hankkeen kohderyhmien parissa sekä menetelmiä työhönsä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 381 880

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 364 901

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 455 865

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 435 597

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Sosiaalisen syrjäytymisen riski on miehillä suurempi kuin naisilla. Esimerkiksi työikäisissä pitkittynyt pienituloisuus on yleisempää miehillä kuin naisilla. Vuonna 2017 työttömistä 20-65-vuotiaista 54,6 prosenttia oli miehiä. Työelämän ulkopuolella olevista taas enemmistö oli naisia (54,6 prosenttia). Vuosina 2012-2017 työttömille miehille kertyi työttömyyspäiviä enemmän (keskimäärin 843 päivää) kuin naisille (keskimäärin 748 päivää). Koko viiden vuoden tarkastelujakson työttömänä olleista 61 % oli miehiä. (Tilastokeskus) Sekä kaikista sairaseläkkeellä olevista että mielenterveyssyistä (yleisin peruste 50,4 %) sairaseläkkeellä olevista naisia ja miehiä oli vuonna 2017 lähes saman verran. Kuntoutustuen saajista naisia oli 59,2 %. Myös kuntoutustuessa merkittävin peruste ovat mielenterveyden haasteet (64,8 %) ja näistäkin lähes 60 % oli naisia. (Eläketurvakeskus) Sosiaali-, terveys- ja työllistämispalvelut ovat pitkälti naisten suunnittelemia ja onkin tärkeää, että kohderyhmät otetaan mukaan kehittämiseen ja eri sukupuolten näkökulmat huomioidaan. Toisaalta esimerkiksi Klubitaloilla, joilla toiminta pohjautuu jäsenten vahvaan toimijuuteen, eri sukupuolet ovat olleet suunnittelemassa toimintaa alusta alkaen ja Klubitalojen jäsenistön sukupuolijakauma on suhteellisen tasainen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa tuetaan keikkatyöhön haluavia tunnistamaan omia vahvuuksiaan, osaamistaan ja pystyvyyttään yksilöllisesti, ei sukupuoleen pohjautuen, minkä pitäisi pidemmällä aikavälillä johtaa sukupuolenmukaisen segregaation lieventymiseen. Hankkeen käynnistysvaiheessa tarkistetaan sukupuolinäkökulma hankkeen työ-, viestintä- ja arviointisuunnitelmissa hyödyntäen opasta Tasa-arvon vastavirtaistaminen kehittämisohjelmissa. Hankkeen suunnittelussa ja mallin kehittämisessä keikkatyöpaikkojen hankinnasta arviointiin huolehditaan, että eri sukupuolten edustajat pystyvät aktiivisesti osallistumaan kehittämiseen ja heidän näkökulmansa tulevat huomioiduiksi. Valmennusta, ohjaamista ja arviointia tehdään yksilöllisesti niin, että keikkatyöhön haluavat voisivat ohjautua vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja tarpeistaan lähtien. Myös hankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että eri sukupuolet ovat edustettuina. Mallia tarkastellaan kehittämisen aikana ja sen kuvauksessa myös eri sukupuolten näkökulmasta. Tuotteistamis- ja levittämisvaiheessa huolehditaan, että sukupuolisensitiivisyys välittyy toimintamallien kuvauksesta, jotta niiden toteutus tukisi sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistumista.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on hankkeen näkökulmasta tärkeää, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Keikkatyöpaikoista sovittaessa varmistetaan, mitä keikkatyöntekijöiden tulee kyseisessä työssä huomioida ympäristön suojelun sekä kestävien ja turvallisten työtapojen näkökulmasta sekä miten perehdytys tapahtuu. Keikkatyöhön haluavien valmennuksessa ja perehdytyksessä kiinnitetään huomiota myös ekologisesti kestäviin työtapoihin. Ympäristövastuukysymykset ovat työnantajille jatkuvasti tärkeämpiä ja niihin vastaamisesta voi myös löytyä tuettuun keikkatyöhön sopivaa työtä. Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnonvarojen käyttöön vähentämällä matkustustarvetta mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla ja tuottamalla mahdollisimman suuri osa materiaaleista sähköisessä ja helposti päivitettävässä muodossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Keikkatyöpaikoista sovittaessa varmistetaan, mitä keikkatyöntekijöiden tulee kyseisessä työssä huomioida ympäristön suojelun sekä kestävien ja turvallisten työtapojen näkökulmasta sekä miten perehdytys tapahtuu. Keikkatyöhön haluavien valmennuksessa ja perehdytyksessä kiinnitetään huomiota myös ekologisesti kestäviin työtapoihin. Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnonvarojen käyttöön vähentämällä matkustustarvetta mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Keikkatyöpaikoista sovittaessa varmistetaan, mitä keikkatyöntekijöiden tulee kyseisessä työssä huomioida energia- ja materiaalitehokkuuden näkökulmasta sekä kestävien ja turvallisten työtapojen näkökulmasta sekä miten perehdytys tapahtuu. Keikkatyöhön haluavien valmennuksessa ja perehdytyksessä kiinnitetään huomiota myös ekologisesti kestäviin työtapoihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	4
Hanke tarjoaa keikkatyöntarjoajille hallinnollisesti kevyen ja joustavan mahdollisuuden kokeilla tuettua keikkatyötä osana liiketoimintansa ja perustehtävänsä toteuttamista. Tätä kautta työntekijöiden resursseja voi vapautua uusiin tehtäviin. Tuettu keikkatyö on myös paikallisesti toimiva malli, jota voidaan hyödyntää liiketoiminnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	3
Hankkeessa tuotetaan levitettävissä oleva tuetun keikkatyön malli, jonka avulla voidaan tuottaa aineetonta palvelua - tuettua keikkatyötä. Hankkeessa työtä/työtehtäviä muotoillaan yhdessä keikkatyöntarjoajien ja -tekijöiden kanssa, mikä mahdollistaa myös uudenlaisten palvelujen syntymisen.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	7
Hankkeessa tuotetaan tuetun keikkatyön malli, joka mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien, pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen keikkatöihin, avoimille työmarkkinoille, TES:n mukaisella palkalla. Hanke ja malli keikkatöineen ja valmennuksineen vahvistaa osallisuutta. Lyhyelläkin työkeikalla voi olla positiivisia vaikutuksia ihmisen merkityksellisyyden kokemuksiin, mahdollisuuksiin toteuttaa luovuuttaan sekä hyvinvointiin ja terveyteen. Moninaisuuden vahvistumisen kautta hyvinvointi ja kaikkien osallisuuden parempi huomiointi voi lisääntyä myös keikkatyöpaikoilla. Työnantajien tutustuminen tuetun keikkatyön tekijöihin ja sopivien tehtävien löytyminen voi johtaa myös suoraan työsuhteeseen, työllistymiseen ja elämiseen työstä saatavalla palkalla. Pidemmällä aikavälillä, tuetun keikkatyön mahdollistumisen ja leviämisen myötä, osatyökykyisten työpaikat lisääntyvät ja työllisyys kasvaa.
Tasa-arvon edistäminen	8	7
Hanke edistää sosiaalista tasa-arvoa tuottamalla uudenlaisen mahdollisuuden työelämän ulkopuolella oleville, pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville päästä työelämään ja sitä kautta osallistumaan yhteiskuntaan. Tuettu keikkatyö kannustaa myös työnantajia ja työyhteisöjä miettimään mahdollisuuksiaan vahvistaa sosiaalista tasa-arvoa yhteisössään ja tarjoamalla työmahdollisuuksia. Hankkeessa ja rakennettavassa mallissa keikkatyöhön haluavia tuetaan heidän pystyvyyksistä, vahvuuksista ja tarpeista lähtien työllisyyspoluilla yksilöllisesti, ei sukupuoleen pohjautuen, minkä pitäisi pidemmällä aikavälillä johtaa sukupuolten välisen segregaation vähenemiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	7
Hanke vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia edetä työllistymispoluillaan, osallistua työelämään ja työyhteisöihin sekä tehdä työtä avoimilla työmarkkinoilla TES:n mukaisella palkalla. Tuetun keikkatyön tekijät lisäävät moninaisuutta keikkatyöpaikoilla. Työyhteisöjä tuetaan tarvittaessa moninaisuuden kohtaamisessa. Työtehtävät muotoillaan yhdessä keikkatyöntarjoajien kanssa ja kokemustoimijakouluttajat voivat perehdyttää siihen, mitä huomioida osatyökykyisen työkaverin kanssa työskentelyssä ja työvalmentajalta saa tarvittaessa tukea keikkatyön aikanakin.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen	2	0
Keikkatyöhön haluavien valmennuksessa ja perehdytyksessä kiinnitetään huomiota myös ekologisesti kestäviin työtapoihin sekä varmistetaan, että keikkatyöntekijöillä on keikkatyötehtävissä tarvittava ympäristöosaaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry yhteiskehittivät kohde- ja sidosryhmien kanssa tuetun keikkatyön toimintamallin nykyisten tuettujen työllistämismuotojen ja avoimien työmarkkinoiden välille työmarkkinoiden ulkopuolella olevien, pitkäaikaistyöttömien ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyspolkujen edistämiseksi. Tuettu keikkatyö tarjoaa mahdollisuuden kokeilla työelämävalmiuksia ja saada työkokemusta avoimilta työmarkkinoilta työehtosopimusten mukaisella palkalla. Keikkatyöntarjoajille malli on hallinnollisesti kevyt tapa kohderyhmän työllistämiseen ja yhteiskuntavastuun kantamiseen. Yksilön, hänen läheistensä ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää saada kaikkien työpanos käyttöön, silloinkin, kun mahdollinen työtuntimäärä on pieni.
Toimintamalli on kuvattu kokonaisuudessaan Tuettu keikkatyö - askel kohti työelämää -verkkojulkaisussa osoitteessa: https://tuettukeikkatyo.metropolia.fi/

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus