RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21666, ATK - Asiantuntijatyön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämishanke

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19, PL 214

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Irjala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.irjala(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085177

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa lähes puolet työntekijöistä kuuluu tietotyötä tekeviin ns. aivotyöläisiin, joiden työntekoa leimaavat kiire, informaatiotulva, monitehtävyys ja tehtävien pirstaloituminen sekä keskeytyksellisyys yhdistettynä liikkumattomuuteen sekä organisaatioiden ja työn jatkuvaan muutokseen.

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida asiantuntijaorganisaatioiden työntekijöitä eli ns. aivotyöläisiä osallistavia toimintamalleja, joiden avulla tietointensiiviset palveluyritykset ja asiantuntijaorganisaatiot voivat parantaa tuottavuuttaan ja henkilöstön työhyvinvointia. Tähän päästään tukemalla ja vahvistamalla

1) tietotyötä tekevien työn hallintaa, innovaatiokykyä ja itsensä johtamisen taitoja.
2) tietotyöläisten taitoja fyysisestä toimintakyvystä ja työstä palautumisesta huolehtimiseen.
3) kehittämällä organisaatioiden toimintakulttuuria vahvistavia toimintatapoja, erityisesti proaktiivisuuden johtamista, joka tukee aivotyöläisten tuottavuutta ja työssä jaksamista.

Hanke toteutetaan kolmen toisiaan täydentävän työpaketin ja niiden alla toteutettavien toimenpiteiden avulla COM-B- ja asiakkaan ääni -lähestymistapoja ja osallistavia menetelmiä hyödyntäen.Kehittämistoimenpiteissä huomioidaan siten käyttäytymisen muutoksen kolme edellytystä: fyysinen ja henkinen kyky (Capability), tilaisuus (Opportunity) ja halu sen toteuttamiseen (Motivation).

Hankkeen tuloksena on pilotoitu uusia toimintatapoja, joissa on huomioitu aivotyöläisten työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyviä erityispiirteitä. Hankkeen tuloksena syntyy uudenlaisia toimintamalleja aivotyöläisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseen. Kehitetyt toimintatavat ja -mallit levitetään muiden asiantuntijaorganisaatioiden käytettäviksi ja niistä viestitään myös muille sidosryhmille, mukaan lukien työelämän kehittämisverkostot ja muut työelämä- ja kasvupalvelutoimijat.

Tietointensiivistä työtä tekevien aivojen kuormittuminen ja fyysinen liikkumattomuus on tunnistettu, mutta siitä huolimatta tähän työntekijäryhmään kohdistuvia kehittämishankkeita on vielä varsin vähän. Hanke edistää osaltaan kohderyhmän hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä ja sen kehittämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioissa sekä yrityksissä työskentelevät tietotyötä tekevät työntekijät yksilöinä ja yhteisönä sekä heidän organisaationsa. Mukana olevista koulutusorganisaatioista kohderyhmän valintaan voidaan käyttää työhyvinvointikyselyä ja löytää työhyvinvoinnin kannalta riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä.

Yrityksiä on myös kontaktoitu ja heidän rekrytointiaan hankkeeseen jatketaan. Tällä hetkellä kiinnostuksensa yhteistyöhön on ilmoittanut mm. SpringHouse, Mainostoimisto Ilme, DevNet ja Heinolan Vanha Apteekki.

Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota +54 -vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen, koska ikääntyminen vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn suoraan aivojen fysiologisten ja hermostollisten muutoksien kautta. Lisäksi yleisten kuormitustekijöiden kuten unen, stressin ja terveyden merkitys korostuu ikääntyessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työntekijän hyvinvoinnin parantuminen, kuormituksen ja palautumisen tasapainottuminen, vaikuttaa positiivisesti työntekijän työhön ja vapaa-aikaan. Tästä hyötyy välillisesti työntekijän lähipiiri. Parantunut työhyvinvointi auttaa jaksamaan työssä ja vähentää sairauspoissaoloja, joilla on merkitystä kansantaloudellisesti.

Hankkeesta syntyvä osallistava toimintamalli ja kehitetyt toimenpiteet/työkalut fyysisen aktiivisuuden, palautumisen ja tuottavuuden lisäämiseksi ovat hyödynnettävissä muissa organisaatioissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 247 693

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 235 429

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 257

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 313 905

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen valmistelussa on etsitty tietoa työhyvinvointiin liittyvistä sukupuolten välisistä eroista tietotyöhön liittyen. Tietoa on hyvin vähän tarjolla tai tieto liittyy työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja sitä kautta työhyvinvointiin. Aihepiiriin liittyvää tutkimustietoa etsittiin Työterveyslaitoksen sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tasa-arvotiedon keskuksen Minnan sivuilta. Tarkasteluun voidaan ottaa myös ammattiryhmäkohtaiset erot: tietotyöläisissä on sekä naisvaltaisella alalla toimivia opettajia, kouluttajia ja suunnittelijoita että miesvaltaisella alalla toimivia tai useammin esimies- ja johtotehtävissä toimivia kehittämispäällikötä, projektipäälliköitä ja erityisasiantuntijoita. Tällöin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä voivat olla myös työasemaan liittyvät tekijät, joilla on yhteys sukupuolten tasa-arvoon. Sukupuolten epätasa-arvoinen asema työelämässä jo lähtökohtaisesti asettaa sukupuolet erilaiseen asemaan. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on myös edelleen enemmän naisiin kohdistuva haaste. Kodin- ja lastenhoito jää useimmin naisen harteilla, jolloin se lisää edelleen naisten hyvinvointiin kohdistuvaa kuormitusta, jos palkkatyö on vaativaa, stressaavaa ja pirstaleista. Hankkeella on mahdollista nyt myös tuottaa tietoa nimenomaan tietotyötä tekevien työntekijöiden sukupuolten välisistä eroista.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Toimintamallin ensimmäisessä testaamisen vaiheessa kokeillaan eritavoin toteutettuja työpajoja. Tässä voidaan järjestää alussa esiin tulleiden huomioiden perusteella naisille ja miehille omat työpajat, jotta voidaan nähdä, esiintyykö eri sukupuolen edustajilla erilaisia tarpeita, joiden pohjalta toimintatapoja kehitetään. Ja edelleen voidaan toimenpiteitä suunnata niin, että se vastaa eri sukupuolten erilaisia tarpeisiin. Työpajoista esiin tullutta tietoa voidaan hyödyntää myös toimintakulttuuriin vaikuttavan viestinnän suunnittelussa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	5
Hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavia työntekijöitä. Hankkeessa kehitetään alueen organisaatioiden ja yritysten työhyvinvointia tietotyöläisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tietotyöläiset työskentelevät usein aineettomien tuotteiden ja palvelujen parissa. Työhyvinvoinnin yhteys tuottavuuteen tuodaan mm. työntekijöiden innovaatiokyvykkyyden kasvuna. Hyvinvoivat tietotyöläiset tuottavat parempia ja innovatiivisempia tuotteita ja palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke tähtää tietotyöläisten työhyvinvoinnin parantamiseen ja sillä on suora yhteys myös työntekijöiden muuhun terveyteen ja hyvinvointiin. Hankkeessa myös lisätään työntekijöiden osallisuutta oman työn kontrollointiin työnteon toimintakulttuuria muuttamalla niin, että työntekijöillä on valtaa valita työpäivän aikana omaa hyvinvointia – ja sitä kautta työhyvinvointia – lisääviä toimintamalleja tehdä työtä - tai palautua työpäivän aikana työstä.
Tasa-arvon edistäminen	6	8
Toimintamallin ensimmäisessä testaamisen vaiheessa kokeillaan eritavoin toteutettuja työpajoja. Tässä voidaan järjestää alussa esiin tulleiden huomioiden perusteella naisille ja miehille omat työpajat, jotta voidaan nähdä, esiintyykö eri sukupuolen edustajilla erilaisia tarpeita, joiden pohjalta toimintatapoja kehitetään. Ja edelleen voidaan toimenpiteitä suunnata niin, että se vastaa eri sukupuolten erilaisia tarpeisiin. Työpajoista esiin tullutta tietoa voidaan hyödyntää myös toimintakulttuuriin vaikuttavan viestinnän suunnittelussa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Hanke kohdentuu tietotyötätekeviin aivotyöläisiin, jotka ovat olleet aliedustettuina työelämän kehittämistoimenpiteissä. Hankkeessa huomioidaan aivotyöntekijöiden työnkuormittavuuteen ja tuottavuuteen vaikuttavia erityispiirteitä ja pilotoidaan nämä erityispiirteet huomioivia uusia toimintatapoja.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

ATK-hankkeen kehitystavoitteena on ollut kehittää ja pilotoida asiantuntijaorganisaatioiden työntekijöitä eli ns. aivotyöläisiä osallistavia toimintamalleja, joiden avulla tietointensiiviset palveluyritykset ja asiantuntijaorganisaatiot voivat parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja tuottavuuttaan. Hankkeessa kehitettiin työntekijöitä osallistava työpajamalli, joka toteutettiin hankkeen kymmenessä päijäthämäläisessä kohdeorganisaatiossa, osin kasvokkain LEGO® Serious Play – luovan ratkaisun prosessimenetelmää hyödyntäen ja poikkeusolosuhteiden vuoksi osin etätoteutuksella Jamboard-sovellusta käyttäen. Hankkeessa tuettiin erityisesti tietotyöntekijöiden taitoja fyysisestä toimintakyvystä ja työstä palautumisesta huolehtimiseen sekä vahvistettiin tietotyötä tekevien työn hallintaa, itsensä johtamisen taitoja organisaation innovaatiokyvykkyyden tukemiseksi. Asiantuntijatyötä tekevien yksilöiden lisäksi hankkeessa tuettiin myös organisaatiokulttuurin kehittämistä ja vahvistettiin esihenkilöiden valmiuksia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden proaktiiviseen johtamiseen simulaatiotyöpajoin ajankohtaisia esihenkilötyön teemoja työstäen.
Kohdeorganisaatioissa keskeisiä työhyvinvoinnin kehittämisen kohteita olivat muun muassa aktiivisuuden lisääminen, työn sujuvoittaminen, taukokulttuurin edistäminen ja yhteisöllisyys. Hankkeen toimintamallin osallistava, työntekijän äänen esiin tuova toimintatapa aktivoi työyhteisöjä keskustelemaan ja sopimaan yhdessä uusista toimintatavoista, jotka lisäävät työn sujuvuutta ja tukevat hyvinvointia omassa työyhteisössä. Toimintamallin toteuttamisen tuloksena kohdeorganisaatioissa on otettu käyttöön uusia tai muokattuja toimintatapoja, joissa on huomioitu aivotyöläisten työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyviä erityispiirteitä sekä yksilö, että yhteisötasolla. Esihenkilökyselyn tulosten perusteella esihenkilöt kehittyivät työhyvinvointia tukevien työolojen rakentajina ja olivat vielä entistä kehityshaluisempia sekä kokivat olevansa aiempaa hieman enemmän työhyvinvointia tukevia vuorovaikuttajia ja johtajia. He arvioivat myös organisaation innovaatiokyvykkyyden eri osatekijöiden parantuneen hanketoimien alku- ja lopputilanteiden vertailussa.
Hankkeessa syntynyt osallistava toimintamalli, kohdeorganisaatioissa pilotoituja toimenpiteitä ja niistä kertynyttä tietoa asiantuntijatyön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi on koottu hankkeen julkaisuun Ajatuksille virtaa! oppaaseen. Opas on julkaistu hankkeen päättyessä Theseuksessa ja hankkeessa kertyneet kokemukset ovat hyödynnettävissä myös muissa asiantuntijatyön organisaatioissa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tiedot on koottu oppaaseen niin, että se sopii sekä yksittäisen työntekijän työkaluksi, mutta esittelee kehittämisen työkaluja myös työyhteisöille ja esihenkilöille.
Hanke toteutettiin Päijät-Hämeen alueella yhteishankkeena, jossa päätoteuttajana toimi LAB ammattikorkeakoulu yhdessä Haaga-Helian ammattikorkeakoulun ja Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiön kanssa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke