|
|
|
Hankekoodi: S21677
Hankkeen nimi: FEELIX: Tulevaisuuden työtaidot - Future work skills
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2388924-4
Jakeluosoite: PL 1001
Puhelinnumero: (02) 620 3000
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.samk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maarit Hallia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.i.hallia(at)samk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3257
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
FEELIX-hankkeen päätavoite on kansainvälisen ja kotimaisen yhteistyön kautta kehittää tulevaisuuden työtaitoihin keskittyvä vertaisryhmätoiminta täydentämään nuorten ja vastaavassa asemassa olevien siirtymävaiheiden palveluita.
Kohderyhmänä on nuoret, joilla on eri syistä oppimisen vaikeuksia (esim. terveys- tai elämäntilanne tai kielitaidon puute) sekä ohjauksen ja koulutuksen asiantuntijat. Myös muut sanankaltaisessa tilanteessa olevat voivat osallistua.
Feelix-vertaisryhmät pilotoidaan, arvioidaan, mallinnetaan ja laaditaan niille laadukkaat materiaalit. Lisäksi suunnitellaan lisäkoulutus tukemaan toiminnan jatkumista hankkeen jälkeen.
Nimi FEELIX tulee sanoista Future, Empowerment, Employment, Learning, Innovation and factor X. Riittävät voimavarat ovat pohja kaikessa oppimisessa, luovuutta tarvitaan. Muuttuja X kuvaa tarpeita, joita kohderyhmällä on, mutta joita emme vielä tiedä. Samoin se kuvaa hanketyön myötä yllättävinä nousevia onnistumisen tekijöitä.
Nuoret ovat tuoneet esille, että sirpaleinen, virtualisoituva, muutosjoustavuutta edellyttävä työelämä haastaa. Samoin on tarve tutustua työn uusiin muotoihin, kuten alustatalouteen ja kevytyrittäjyyteen, jotta ne voisi kohdata turvallisesti. Voimaannuttava vertaisryhmä on hyvä alusta koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osaamisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisäämiselle.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet:
1) Tehdään opintokäyntejä, joissa dokumentoidaan eurooppalaisten kumppaneiden parhaimmat käytännöt. Bencmarkingkohteet valitaan alun nuoriso- ja verkostohaastatteluiden perusteella. Tahot, joissa on asiasta osaamista ja jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksena, löytyvät Belgiasta, Bulgariasta, Ruotsista, Italiasta ja Puolasta. Niissä on enemmän kokemusta esim. maahanmuuttajataustaisten kanssa työskentelystä.
2) Pilotoidaaan FEELIX-ryhmiä Valo-valmennusyhdistyksen kohteissa, pääasiassa Raumalla, Porissa ja Tampereella. Niissä tutustutaan tulevaisuuden työtaitoihin ja opiskellaan itselle sopivimpia. Samoin pilotointia tapahtuu niiden SAMKin opiskelijoiden parissa, joilla oppimisvaikeudet vaarantavat tutkinnon suorittamista. Laaditaan ryhmien materiaalit ja kerätään kokemukset.
3) Kootaan Tulevaisuuden työtaidot -verkosto ohjaus- ja koulutusalan asiantuntijoista. Mukaan on jo sitoutunut kattava joukko. Verkostolaiset, kokemusasiantuntijat ja muut kiinnostuneet kutsutaan puolivuosittain Tulevaisuuden työtaidot -päiville, joilla parhaat Euroopasta löydetyt käytännöt (sosiaaliset innovaatiot) sekä Feelix-pilottien kokemukset leviävät. Asioita reflektoidaan omiin käytäntöihin sopiviksi. Joka kerran on esittelyssä myös yksi tulevaisuuden työtaito.
Hankkeen päätulos on Feelix-vertaisryhmätoiminnan malli, joka keskittyy tulevaisuuden työtaitoihin täydentämään nuorten ja vastaavassa asemassa olevien siirtymävaiheiden palveluita. Kaikki ryhmien ohjaukseen ja sisältöihin liittyvä aineisto löytyy hankkeessa perustettavalta www.feelix.fi -sivustolta.
Hankeajan kolmen kuukauden pidennyksen (30.6.2022 saakka) perusteena on Korona-pandemia ja sen johdosta tehdyt rajoitukset, jotka ovat vaikuttaneet toimintaan. Jatkoajan myötä saadaan varmemmin vietyä Feelix-ryhmät loppuun. Näin toiminta, joka kohdistuu suoraan nuoriin, saadaan toteutettua suunnitellussa laajuudessa. Toiminnan rytmitys, sekä kansainvälisten benchmark-käyntien sekä Tulevaisuuden työtaidot -päivien määrä, toteutetaan myös koronatilanteeseen sopien. Samoin toteutetaan uudenlainen, vahvistettu ote ohjaajien ja valmentajien vertaistoimintaan: koulutuksellinen prosessi, jossa peilataan Feelix-ryhmämallia omaan asiakaskuntaan. Tämä tukee myös mallin juurtumista.
Aktiivinen tiedotus ja nettisivujen pysyvyys tuo pitkän aikavälin vaikutuksia. Lisäksi ohjaus- ja koulutusalan asiantuntijoille suunnitellaan hankkeen Feelix-lisäkoulutus. Nämä tukevat sitä, että nuorilla on jatkossakin mahdollisuus päästä Feelix-ryhmiin eri tahoilla. SAMKissa opiskelijat voivat jatkossa valita Feelix-ryhmätoiminnan ns. Hyvinvointitarjottimelta.
FEELIX-toiminnassa otetaan huomioon sukupuolten ja eri taustaisten ihmisten tasa-arvo. Yhdenvertaisuuteen tähdätään myös kohdennetuin keinoin kuitenkin niin, että osallistujat ovat yhteinen, integraatiota tukeva ryhmä. Kaikki mukana -ajattelu luo kestävää kehitystä.
a) Nuoret, joilla eri syistä on oppimisen vaikeuksia (esim. terveys- tai elämäntilanteen tai kielitaidon puutteen vuoksi) ja jotka ovat Valo-valmennustoiminnassa. Myös muut vastaavassa tilanteessa olevat voivat osallistuvat toimintaan. Feelix-ryhmiin ohjataan henkilöitä, jotka eivät samaan aikaan ole toisen ESR- tai muuta hankerahoitusta saavan toiminnan piirissä
b) SAMKin opiskelijat, joilla on tutkinnon loppuunsaattamista uhkaavia tai työelämään siirtymiseen liittyviä oppimisvaikeuksia. Feelix-ryhmään osallistuminen ei kerrytä opintopisteitä.
c) Ohjaus- ja koulutusalan asiantuntijat, erityisesti Valo-valmennustoiminnan ohjaajat ja muut tahot, joiden kautta Feelix-ryhmiin ohjautuu osallistujia (esim. Ohjaamot, Etsivä Nuorisotyö ja TE-toimistot/TYP).
d) Lyhytkestoisiin Feelix-hankkeen tilaisuuksiin osallistuvat henkilöt, joilta ei kerätä aloitus- ja lopetuslomakkeita.
a) Muut siirtymävaiheessa olevat, jotka hankkeen kautta saavat tarvitsemaansa lisäarvoa ja osaamista edetessään kohti tutkintoa ja työelämää.
b) Ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat, jotka hankkeen avulla saavat kaivattuja uudenlaisia ratkaisuja, ennakoivaa lähestymistapaa sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tuovaa lisäarvoa toimenpiteisiinsä ja palveluihinsa.
c) Toiminnasta hyötyy yhteiskunta ja elinkeinoelämä, koska hanke osaltaan edistää sitä, että kaikkien kyvyt saadaan käyttöön. Jo lähiaikoina on odotettavissa osaajapulaa monilla aloilla. Samaan aikaan on paljon erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria, joiden osaamisen kehittämiseen tarvitaan uusia keinoja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 263 688
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 261 796
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 376 699
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 373 994
Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta
Seutukunnat: Tampereen, Pohjois-Satakunnan, Lounais-Pirkanmaan, Porin, Rauman
Kunnat: Kankaanpää, Rauma, Pori, Tampere, Sastamala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 38
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Ekologisuus ja kestävä kehitys otetaan huomioon hyödyntämällä verkkovälitteisiä sovelluksia ja niiden antamia mahdollisuuksia hankkeen tiedotuksessa, markkinoinnissa ja viestinnässä. Hankkeelle tehdään nettisivut (www.feelix.fi), joka tulee toimimaan hankkeen materiaalipankkina ja tiedotuskanavana. Nettisivujen sisällöntuotannossa huomioidaan kv-kumppanit (mm. käännöspalvelut ja monikulttuurisuus). FEELIX-hankkeessa tullaan hyödyntämään myös sosiaalisen median kanavia ajassa kiinni olevia välineillä ja sovelluksilla (mm. Instagram, Facebook, LinkedIn). Some-kanavien kautta tiedotus on helppoa ja nopeaa sekä mahdollistaa matalan kynnyksen vuorovaikutuksen hanketoimijoiden, osallistujien ja sidosryhmien välillä. Hanke hyödyntää verkkovälitteisiä neuvotteluja ja tapaamisia (SAMKin Webex-pohjainen HILL- ympäristö) yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä lisää myös yhteydenpidon helppoutta ja joustavuutta kv-kumppaneiden kanssa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| FEELIX-hankkeen toiminnassa suositaan verkkoneuvotteluja (HILL-ympäristö) ja SAMKin käyttämää Office365 OneDrive-pilvipalvelua tiedostojen ja materiaalien tallentamiseen sekä hanketyöntekijöiden keskinäiseen tiedon jakamiseen. Sähköisten laitteiden ja järjestelmien hyödyntäminen vähentää paperin kulutusta ja tulostusta. Nettisivut ja some-kanavat mahdollistavat myös viestinnän ja yhteydenpidon verkkovälitteisesti kotimaassa ja ulkomailla (kv-kumppanit). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Hankkeessa käytettävät sähköiset järjestelmät (HILL, Office365, OneDrive, Skype) sekä nettisivut vähentävät asiakirjojen tulostamista ja kopiointia sekä näistä aiheutuvaa materiaalien kierrätystarvetta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| FEELIX-hankkeessa luodaan uudenlainen ryhmätoimintamalli, joka täydentää olemassa olevia palveluita. Näin tuetaan ennakoivasti osaamista ja osallisuutta lisäämällä koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä (erityisesti oppimisvaikeuksia kohdanneet nuoret) heidän siirtymävaiheissaan. Näin vaikutetaan myönteisesti ja kestävästi myös paikallisen elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen. Hankkeessa luodaan vahvaa yhteistoimintaa ja verkostoa paikallisten elinkeinotoimijoiden (työelämän edustajat), koulutusta tarjoavien tahojen (mm. oppilaitokset, TE- toimisto, muut tukitoimien tarjoajat) ja kolmannen sektorin kanssa. Kaikkien mukana olevien toimijoiden kanssa muodostetaan Tulevaisuuden työtaidot -verkosto. Kansainvälisilta kumppaneiden parhaat käytännöt (benchmark-käynnit). esitellään hankkeen järjestämillä Tulevaisuuden työtaidot -päivillä, jossa niitä reflektoidaan kotimaisiin käytäntöihin sovellettaviksi. FEELIX-hankkeessa lisätään tulevaisuuden työtaitojen osaamista. Toiminnassa on koko ajan vahvasti mukana vertaisuuden ulottuvuus. Feelix-ryhmien toiminta lisää luottamusta yksilön omiin työtaitoihin, tulevaisuuden suunnitelmien rakentamiseen sekä koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin. Johtavana ajatuksena on, että toiminta vähentää yhteisöstä ja yhteiskunnasta ulkopuolelle jäämistä, koulupudokkaaksi joutumista sekä työelämän ulkopuolelle jäämistä. Kun siirtymävaiheisiin paneudutaan ennakoivasti, pystytään vähentämään tuen tarvetta, tilanteiden kriisiytymistä sekä edistämään osallistujien tasavertaisuutta ja hyvinvointia, samalla paikallista elinkeinoelämää kestävästi palvellen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia tuotteita ja palveluja. Kotimaisten ja kv-kumppaneiden välisen yhteistyön ja virtuaalitapaamisten lisäksi keskeisessä asemassa ovat Feelix-ryhmien toiminnan mallintaminen ja niiden pohjalta rakennettava sähköinen materiaali (mm. julkaisut, video). FEELIX-hankkeen aikana rakennetaan myös Feelix-ryhmänohjaajien koulutus, mikä mahdollistaa toiminnan jatkumisen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tulevaisuuden työtaidot -päivissä esitettävää aineisto tullaan jakamaan www.feelix.fi sivustolla, josta se on jatkossa hyödynnettävissä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Kokouksissa ja neuvotteluissa pyritään hyödyntämään verkon mahdollisuuksia etätapaamisten mahdollistamiseksi ja liikkumisen vähentämiseksi (HILL-yhteys, Office365-palvelut). Verkkoneuvottelut ovat tärkeäitä työvälineitä sekä kotimaisten että kv-kumppaneiden keskinäisen kumppanuuden rakentamisessa ja yhteiskehittämisessä. Hankkeen aikana matkustettaessa suositaan julkisia liikennevälineitä tai useamman työntekijän yhteiskuljetuksia, jos julkista liikennevälinettä ei ole saatavilla tai sen käyttö on haasteellista työntekijän terveydellisen toimintarajoitteen vuoksi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Koulutuksella on merkittävä vaikutus yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Nuorten ja nuorten aikuisten tulevaisuussuuntautuuneisuuden lisääntyminen lähtee siitä, että nuoret otetaan mukaan heitä koskevien palveluiden suunnitteluun. Palveluita ja tukitoimia ei tule tehdä heidän puolestaan, vaan osallistaen yhdessä tekemällä. Tutkimusten mukaan aikuisten suunnittelemien palveluiden kompastuskivenä on usein juuri se, että nuoria ei ole otettu mukaan heille kohdennettujen palvelujen suunnitteluun. (Satakunnan ja Varsinais-Suomen elinkeinokatsaus, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto 2017) Hankkeeseen osallistujien kokemusten sekä palveluntarjoajien ja eri alojen ammattilaisten tietotaidon kautta on mahdollisuus löytää yhdessä ennaltaehkäiseviä keinoja, joilla koulutuksen ja työllistymisen poluilla eteneminen helpottuu ja muuttuu ongelmakeskeisyydestä ratkaisulähtöiseksi. On myös muistettava Factor X, yksi FEELIX-hankkeen keskeinen osatekijä, jota emme vielä ennen hankkeen toimintaa voi ennustaa. Factor X tulee sisältämään sen osallistujien hankkeelle tuoman ennustamattoman tekijän, joka saa muotonsa ja merkityksensä hankkeen aikana. Hallituksen vuoden 2018 talousarvioesityksen painopisteinä ovat työllisyys, välittäminen, osaaminen ja turvallisuus. Siinä työllisyyttä parantavia toimia vahvistetaan ja nuorisotyöttömyyteen etsitään uusia keinoja. Nuorten, joiden toimintakyky on selvästi alentunut, on jatkossa mahdollista saada tarvitsemiaan ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairausdiagnoosia. Tällä tuetaan vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelua ja etenemistä työllistymispolulla. Palveluita uudistetaan henkilökohtaisen tuen ja valmennuksen suuntaan. (Valtioneuvoston viestintäosasto 31.8.2017, tiedote 378/2017.) Maahanmuuttajanuoret 360 -hankkeessa (2017- 2018, Lounais-Suomen aluehallintovirasto) Kohti koko nuoren näkemistä -raportissa (Paavilainen & Tarvainen, 1/2018) kartoitettiin Porin alueella asuvien maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemuksia elämästä, palveluista ja tuen tarpeista. Hankkeessa on todettu haasteena nuorille kohdennettujen palveluiden sirpaloituminen, mikä vaikeuttaa oikeiden palveluiden ääreen hakeutumista. (Satakunnan yhteisökeskus 1/2018: Paavilainen, K. & Tarvainen, T. Maahanmuuttajanuoret 360 - hanke. Kohti koko nuoren näkemistä -raportti.) Monikulttuurisuuden lisääntyminen näkyy myös syrjäytymistilastoissa - maahanmuuttajanuorten kohdalla luku on viisinkertainen kantaväestöön verrattuna (Myrskylä 2012). Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on merkittävästi lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana globalisaation, kansalaisten lisääntyneet liikkuvuuden, koulutusvaihdon ja työelämän monimuotoisuuden myötä. Kolmannen sektorin toimijat (mm. Ohjaamot, Nuorten talot ja paikalliset vapaaehtoiskeskukset) tarjoavat matalan kynnyksen palveluja ja kohtaavat nuoria arjessa. Yhteistyön olisi oltava sujuvaa, tavoitteellista ja ennakoivaa yli sektorirajojen. Osaamisen yhdistäminen on kaikkien etu. (Satakunnan yhteisökeskus 1/2018: Paavilainen, K. & Tarvainen, T. Maahanmuuttajanuoret 360 - hanke. Kohti koko nuoren näkemistä -raportti.) Satakunnan väestökehityksen, ikääntymisen ja muuttoliikkeen tappion vuoksi on tärkeää hyödyntää hankkeen kohderyhmän resursseja. Nuorten kanssa toimiville ja heille palveluja tarjoaville tahoille muodostuu ymmärrys nuorten erilaisuudesta, moninaisista lähtökohdista ja toiveista. Tämä edistää kohdennetumpaa ja määrätietoisempaa verkostotoimintaa sekä auttaa löytämään uudenlaisia palvelumuotoja ja kumppanuuksia niin paikallisella kuin kansainvälisellä tasolla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 8 |
| Tasa-arvon edistämisessä on tärkeää tunnistaa se, että nuoret (15-29-vuotiaat) ovat laaja ja heterogeeninen ryhmä, jota ei voi lokeroida iän, sukupuolen tai muun ominaisuuden perusteella tietynlaisiksi tai joihinkin palveluihin oikeutetuiksi. Nuorten kokemukseen vaikuttaa myös yhteiskunnan vallitseva tilanne. Nuori voi olla esimerkiksi opiskelija, työelämän edustaja tai harrastus- ja vapaaehtoistoimija. Vastaavasti hän voi olla kokonaan pois työelämästä, koulutuksesta ja sosiaalisesta elämästä, mikä luo uhan ulkopuolelle jäämiselle ja voi rajoittaa aktiivisen kansalaisuuden toteutumista. FEELIX-hankkeen ja Feelix-ryhmien toiminnan sekä Tulevaisuuden työtaidot -päivien suunnittelussa huomioidaan tasavertaisuus ja mahdollinen tuen tarve (erityisesti oppimisvaikeudet). Toimintaa ja tapahtumia ei kohdenneta vain tietyn sukupuolen edustajille, mutta mahdolliset erityistarpeet huomioidaan tilannekohtaisesti. Hankkeen toiminnan tavoitteena on erilaisten yksilöiden ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tukemalla aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osallistujien koulutus- ja työelämämahdollisuuksien sekä tulevaisuuden työtaitojen kehittymistä ja lisäämistä. Hankkeessa huomioidaan eri sukupuolten kohtaamat haasteet koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa. Nuorilla on kova halu päästä työelämään. Erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret tarvitsevat joustavuutta opintojen suorittamiseen, tukea kotoutumiseen sekä välittäviä aikuisia rinnalleen. FEELIX-hankkeessa osallistujien elämäntilanteita pyritään huomioimaan kokonaisvaltaisesti. Se tuo arjen, opiskelun, työelämän, vapaa-ajan ja digitaalisen elämän (sosiaalinen media, sähköinen asiointi, digitalisaatio) yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. (Satakunnan yhteisökeskus 1/2018: Paavilainen, K. & Tarvainen, T. Maahanmuuttajanuoret 360 - hanke. Kohti koko nuoren näkemistä -raportti.) | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Ajassa, jossa korkeaa osaamista suositaan teknologian kehityksen ja työmarkkinoiden rakenteellisen muutosten myötä, on kouluttamattomien tai koulupudokkaiden työllisyysnäkymät heikot ja yhteisön yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen vaara merkittävä. Tehokkain keino vaikuttaa nuorten työllistymiseen on koulutukseen investoiminen ja ennaltaehkäisevät toimet. Tämä koskee kaikkia nuoria, mutta erityisesti aliedustettuihin ryhmiin kuuluvia ja maahanmuuttajataustaisia. (Asplund, Rita & Koistinen, Pertti (18.9.2014). ”Nuorten työllistyminen ja työllisyys työvoimapolitiikan valossa”.) Suomessa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli 8,9% nuorista vuonna 2012 (Lähde OECD Youth Scoreboad). FEELIX-hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat Feelix-ryhmiin osallistuvien osaamisen, tulevaisuuden työelämätaitojen, hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä vertaisuuden pitkäjänteiseen lisäämiseen. Toiminnan vaikuttavuus näkyy myös tulevaisuudessa edistäen kestävästi yhdenvertaisuutta sekä työssä vaadittavaien taitojen hankkimista. Vertaistuen merkitys näkyy itseluottamuksen ja kontaktien lisääntymisenä myös hankkeen päätyttyä ja toiminnan uurruttamisen myötä. Hallitusohjelman koulutuspolitiikan kärkihankkeet liittyvät uuden kehittämiseen muun muassa ”oppimisympäristöjen digitalisoinnin” ja "uuden pedagogiikan” muodossa. Koulutuksellisen tasa-arvon säilyttäminen olisi suotavaa myös oppimisvaikeuksia kohdanneiden nuorten näkökulmasta. Ohjelmassa korostetaan myös pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamista. Onnistuessaan tällä voi olla myönteisiä seurauksia nuorille ja nuorille aikuisille, joiden keskuudessa erityisesti pienyrittäjyys on verrattain yleistä. Yrittäjyys on usein potentiaalinen vaihtoehto, kun muulla tavoin työllistyminen on haastavaa (riittävän kielitaidon osaamattomuus, verkostojen puute, syrjintä, ulkopuolisuus). (Kivijärvi, A. 22.12.2015, Nuorisotutkimusseura.) Vuoden 2014 UTH-tutkimuksen mukaan noin noin neljännes ulkomaista syntyperää olevista on suorittanut korkeintaan peruskoulun. Yksi syy on perheen perustaminen nuorempina suhteessa kantaväestöön ja hakeutuminen koulutuksen sijaan useammin työelämään. ulkomaalaistaustaisen väestön. (THL, Koulutus ja kielitaito 7.2.2018.) Tuen antaminen tutkinnon suorittamiseen ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen vähentää eriarvoisuutta ja edistää yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| FEELIX-hankkeessa eri taustoista tulevat ja sidosryhmien edustajat kohtaavat, mikä lisää keskinäistä ymmärrystä, erilaisuuden hyväksymistä sekä erilaisten tapojen ja tottumusten kunnioittamista. Yhdessä tekeminen ja yhteisen asian äärellä oleminen lisää osallisuuden kokemusta. Hankkeeseen osallistujille mahdollistetaan yhteisten tilaisuuksien (Feelix-ryhmät, Tulevaisuuden työtaidot -päivät) ja hankkeessa tuotetun materiaalin kautta mahdollisuus uusien taitojen kehittämiseen sekä tarjotaan kokemuksia vertaisuudesta, osallisuudesta ja voimaantumisesta. Ymmärrys ja luottamus omien vaikutusmahdollisuuksien hahmottamisesta lisääntyy, mikä vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Hankkeen toiminnalla tuetaan koulutus- ja työelämätoimijoiden verkostoitumista ja yhteistyön lisääntymistä. Kv-kumppaneiden yhteistyön kautta hyvät käytännöt voidaan jalkauttaa tilannekohtaisesti myös Suomeen. Verkostomainen yhteistoiminta parantaa nuorille tarjottavien palvelujen ja tukitoimien laatua oppimisen, työllistymisen ja osallisuuden alueilla. Toiminnalla on välillisiä vaikutuksia alueelliseen koulutus-, työelämä- ja yrityskulttuuriin, sillä se ohjaa yhdessä tekemiseen ja yhteiskehittämiseen aliedustettujen ryhmien ja heidän kanssaan toimivien eri alojen ammattilaisten kanssa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeeseen osallistujille mahdollistetaan yhteisten tilaisuuksien kautta uusien taitojen oppimisen, vertaisuuden ja osallisuuden kokemuksia, mikä vaikuttaa edistävästi hyvinvointiin ja osallisuuden kokemukseen. Lisääntynyt hyvinvointi heijastuu välillisesti myönteiseen suhtautumiseen ympäristöasioissa ja niiden huomioimisessa, kun tiedot ja kokemus lisääntyvät. Osallistujat tulevat tietoiseksi myös koulutusalojen sekä työpaikkojen ympäristövaikutuksista ja osaavat huomioida niitä omassa toiminnassaan. | ||
FEELIX-hankkeen päätavoitteena oli kansainvälisen ja kotimaisen yhteistyön kautta kehittää tulevaisuuden työtaitoihin keskittyvä vertaisryhmätoiminta-malli täydentämään nuorten ja vastaavassa asemassa olevien siirtymävaiheiden palveluita. FEELIX tulee sanoista Future, Empowerment, Employment, Learning, Innovation ja Factor X.
Kohderyhmänä Feelix-vertaisryhmätoiminnassa olivat nuoret, joilla oli eri syistä oppimisen vaikeuksia (esim. terveys- tai elämäntilanne tai kielitaidon puute) sekä ohjauksen ja koulutuksen asiantuntijat. Ryhmissä käsiteltävät aiheet nousivat aina ryhmäläisten toiveista. Feelix-ryhmissä ohjaajan tehtävänä oli varmistaa, että nuoret saavat turvallisesti jakaa kokemuksiaan vertaistuen kautta.
Feelix-ryhmät pilotoitiin, arvioitiin sekä mallinnettiin. Pilottiryhmiä toteutettiin pääosin Valo-valmennusyhdistyksen kohteissa Raumalla, Porissa, Sastamalassa ja Tampereella. Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoululla (SAMK) oli erilliset Feelix-pilottiryhmät. Kaikkiaan Feelix-ryhmiä toteutettiin pilotin aikana 14 ja uusia Feelix-ohjaajia koulutettiin koko hankkeen aikana 16.
Ryhmät koettiin hyödylliseksi ja oikea-aikaisiksi. Nuoret kokivat saavansa ryhmistä kaivattua vahvistusta omiin taitoihinsa sekä ennen kaikkea vertaistukea.
Kansainvälisen yhteistyön kautta tutustuttiin benchmarking matkoilla erilaisiin nuorten tulevaisuuden työelämän tukitoimenpiteisiin ja menetelmiin. Tutustumisia tehtiin Ruotsiin, Belgiaan ja Saksaan. Erityisesti kohdemaista haettiin kokemusta maahanmuuttajataustaisten kanssa työskentelystä.
Hankkeessa koottiin Tulevaisuuden työtaidot -verkosto, joka koostui ohjaus- ja koulutusalan asiantuntijoista. Verkosto kutsuttiin Tulevaisuuden työtaidot - päiville, joilla parhaat Euroopasta löydetyt käytännöt ja sosiaaliset innovaatiot sekä Feelix-pilottien kokemukset levisivät. Verkostopäiviä toteutettiin hankkeen aikana neljä.
Hankkeen päätuloksena oli Feelix-vertaisryhmätoiminnan malli, joka keskittyy tulevaisuuden työtaitoihin täydentämään nuorten ja vastaavassa asemassa olevien siirtymävaiheiden palveluita. Kaikki ryhmien ohjaukseen ja sisältöihin liittyvä aineisto löytyy hankkeen kotisivuilta www.feelix.fi.
Feelix-hankkeelle haettiin jatkoa 1.7.2022-31.3.2023, jolloin kehitettiin OVET-työkalu. OVET tulee sanoista Omat Vahvuudet Esiin Työelämässä. Työkalun pohjana toimi Olympic tool, joka löytyi benchmarking matkalta Belgiasta Upgrade2Work-hankkeesta. Alkuperäinen Olympic tool oli suunnattu pääosin maahanmuuttajien työllistämistä tukevaksi työkaluksi. OVET-työkalu muokattiin belgialaisten luvalla Suomen olosuhteisiin sopivaksi erityisesti nuorille ja siirtymävaiheessa oleville. Työkalu suunnattiin työhön valmentajille, uravalmentajille, mentoreille, opintoneuvojille sekä työnvälityksessä työskentelevien käyttöön.
OVET-työkalun keskeisenä ideana on kokonaisvaltaisesti vahvistaa ja eheyttää ohjattavana olevan minäkuvaa, itsetuntoa ja minäpystyvyyttä sekä lisätä käyttäjänsä tuntemusta omista toimintaa ohjaavista arvoista ja arvopohjasta. Työkalu opastaa valmentajaa auttamaan valmennettavaa CV-kertomuksen hissipuheen rakentamisessa. Hissipuhe kuvaa ytimekkäästi valmennettavan vahvuuksia ja sitä, mitä hän tarvitsee suoriutuakseen työpaikan hakuprosessin alkutaipaleella.
OVET-työkalun käyttöön koulutettiin 22 ohjausalan ammattilaista. Lisäksi työkalu pilotoitiin vapaaehtoisten SAMKin opiskelijoiden toimesta. Pilottiin osallistui 32 henkeä. Ammattilaiset kokivat OVET työkalun helppokäyttöiseksi ja helposti sovellettavaksi. Työkalu toimi esim. keskusteluiden avaajina. Työkalua testanneet nuoret kokivat työkalun selkeäksi ja omia vahvuuksiaan sekä kehittämiskohteitaan selventäväksi. Työkalu auttoi myös huomaamaan uusia piirteitä itsestään sekä pohtimaan syvällisemmin asioita.
OVET-työkalun materiaali sekä käsikirja löytyvät hankkeen kotivisuilta. Ammattilaisten toivomuksesta OVET-työkalua myös painettiin rajoitettu määrä.