RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21678, HYVÄ MINÄ

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liikunta ja ravinto ovat keskeisiä ihmisten hyvinvoinnin lähteitä. Liikunnalla ja ravinnolla voidaan tukea ihmisten hyvinvointia, vastuunottoa ja voimaantumista. Niillä on tutkitusti myönteisiä terveysvaikutuksia niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Niiden avulla voidaan lisätä sosiaalista osallisuutta ja sosiaalisuhteita, vahvistetaan omia voimavaroja sekä omaehtoista toimintaa. Nämä ovat tärkeitä osa-alueita tavoiteltaessa työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantumista.
HYVÄ MINÄ -hankkeen tavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantumisen lisäksi, koetun hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy, vastuunoton edellytysten parantaminen sekä voimaantumisen lisääntyminen. Tavoitteena on lisätä sosiaalista osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta erityisesti niissä kohderyhmissä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Tavoitteena on lisätä omaehtoisuutta sekä harjaannuttaa vastuunottoa itsestään ja omasta arjestaan.
Lisäksi tavoitteena on monipuolistaa asiakaslähtöisiä toimintatapoja, palveluita ja ohjausta, sekä tukea rajapintapalveluita uudenlaisten ohjaavien, aktivoivien ja hyvinvointia lisäävien palveluiden yhdistelmillä ja kokonaisuuksilla. Hankkeen on mahdollista esitellä myös yksilöllisiä, joustavia ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia lähestyä koulutusta ja työelämää esim. osaamisen tunnistamisen, opinnollistamisen, opintopisteiden avulla.
Hankkeen toteutuksessa Etelä-Hämeen Marttojen ja Lasten Liikunnan Tuen yhteistyö mahdollistaa monipuolisen ja moniammatillisen palvelukokonaisuuden. Eri elämän ja hyvinvoinnin osa-alueiden yhdistelmä tukee parhaalla mahdollisella tavalla kohderyhmää. Hankkeen on mahdollista tarjota sekä yksilö- että pienryhmäohjausta ja tukea vastuunoton kehittymistä hyödyntäen ohjauksessa liikuntaa sekä kotitaloustaitojen harjoittelua. Yhteistyöntoimintamalli tuo lisäarvoa ja uudenlaisia ratkaisuja olemassa oleviin työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia lisääviin palveluihin sekä vahvistaa kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä ja hyvinvointia ylläpitävissä palveluissa. Hankkeen toiminta edistää monialaisten palveluiden hyödyntämistä koordinoidusti ja lisää eri toimijoiden välistä yhteistyötä: kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kolmannen sektorin ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Palveluorganisaatioiden yhteistyö lisääntyy ja syntyy monipuolisempia palveluprosesseja.
Hankekokonaisuus koostuu seuraavista toimintakokonaisuuksista:
1. Hyvä minä -liikunta
Liikunta ohjauksen välineenä pyrkii koetun henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisen sekä työ- ja toimintakyvyn paranemisen lisäksi harjoittamaan osallistujien vastuunottamisen taitoja
2. Hyvä minä -ruoanvalmistuskurssit
Ryhmätoimintana toteutettava kotitalousneuvonta tarjoaa ruoan valmistuskursseilla ohjausta miten valmistetaan edullista, terveellistä ja sesongin mukaista kotiruokaa.
3. Liikkumiseen ja terveellisempiin valintoihin kannustavat pop up -tapahtumat matalan kynnyksen paikoissa
Lasten Liikunnan Tuki ja Etelä-Hämeen Martat yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa osallistuvat erilaisiin matalankynnyksen tapahtumiin ja ovat tavoitettavissa kohtaamispaikoilla. Tavoitteena tavoittaa kohderyhmää sekä kertoa hankkeen toiminnan lisäksi terveellisten elämäntapojen merkityksestä hyvinvoinnille sekä antamaa helppoja vinkkejä ja innostaa omatoimiseen aktiivisuuteen.
Hankkeen tuloksena kohderyhmän koettu hyvinvointi, elämänhallinta ja -laatu sekä toimintakyky ja sosiaalista osallisuus kohoavat. Hankkeen toimenpitein vahvistetaan henkilökohtaisia voimavaroja, yhteisöllisyyttä sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Palveluorganisaatioiden yhteistyö lisääntyy ja syntyy monipuolisempia palveluprosesseja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat työelämän ulkopuolella olevat (mm. pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, nuoret, ikääntyneet). Erityisesti huomioidaan ne ryhmät, joiden hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus on uhatuin. (vähintään 50 henkeä)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat työ- ja palveluorganisaatiot, joiden yhteistyötä ja palveluprosesseja pyritään monipuolistamaan sekä henkilöstön osaamista lisäämään. Tällaisia organisaatioita ovat mm. kuntouttavan työtoiminnan yksiköt, aikuisten ja nuorten työpajat, sosiaalipalvelut, työvoimahallinto, lähiökeskukset, ohjaamo, Kumppanuustalo.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 211 890

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 192 151

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 234 140

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 214 401

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Janakkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Liikkumattomuuden yhteiskunnallisista kustannuksista on tehty tutkimus (Liikkumattomuuden hinta kasvaa - vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset, 2018 mikä osoittaa liikkumattomuuden käyvän kalliiksi. Tilastokeskuksen (2014) mukaan nuorten työttömyysaste on kasvanut vuodesta 2013. Nuorten miesten työttömyysaste oli korkeampi (22,8 %) kuin nuorten naisten (18,4 %)työttömyysaste. Vuoteen 2013 verrattuna nuorten miesten työttömyysaste pysyi kuitenkin lähes ennallaan, mutta nuorten naisten työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. Työttömyyden yleisyys vaihtelee koulutusasteen mukaan. Hämeen ELY-keskuksen kuntien alueella oli 2019 helmikuunlopussa 18 314 työtöntä työnhakijaa. Nuoria alle 25-vuotiaita oli helmikuun lopussa työttömänä 2435. Työttömistä työnhakijoista oli helmikuussa miehiä 10 518 (57 %) janaisia 7 796 (43 %). Ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista oli helmikuussa miehiä 702(50 %) ja naisia 716 (50 %). Hämeenlinnassa 2019 helmikuussa työvoima oli 31 280, työttömien työnhakijoiden osuus oli 10,1%. Miehiä oli 1 836 ja naisia 1 332. Alle 20 vuotiaita oli 82, alle 25 vuotiaita 427 ja yli 50 vuotiaita 1 210 sekä pitkäaikaistyöttömiä 1 046. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien työttömyysaste oli vuonna 2013 yli kolminkertainen (15,9 %) verrattuna korkeaasteen tutkinnon suorittaneisiin (4,7 %). Ero on erityisen selvä naisilla: ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien naisten työttömyysaste oli 17,5 prosenttia, kun korkeaasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla vastaava osuus oli 4,3 prosenttia. Miehillä korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneiden työttömyysaste oli 14,9 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla 5,1 prosenttia. Vuoden 2012 alusta alkaen vaikeasti työllistyvän työvoiman asema vaikeutui ja heidän määränsä alkoi lisääntyä. Tämä kehitys jatkuu edelleen varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa. Siihen vaikuttaa erityisesti työllistymisen vaikeutuminen sekä myös työttömyyseläkkeelle pääsyn loppuminen. Heinäkuun lopussa 2016 pitkäaikaistyöttömiä oli 127 200, mikä on 14 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 72 800 ja naisia 54 300. Miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 12 % ja naisten 14 %. (Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) Maahanmuuttajien kohdalla sukupuolten väliset erot työllisyydessä ovat merkittäviä. Miesten työllisyys on yleisesti ottaen korkeammalla tasolla kuin naisten, mutta maassaoloajan positiivinen vaikutus työllisyyteen on selvästi korkeampi naisilla kuin miehillä. Miesten työllisyyden kasvu välittömästi maahanmuuttoa seuraavien vuosien jälkeen on verrattain hidasta, kun taas naisten työllisyys kasvaa tasaisemmin ja pidempään. (TEM 2014)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen tavoitteena ja toimenpiteiden tuloksena pyritään tukemaan molempien sukupuolten toiminta- ja työkykyä sekä edistymistä kohti työllistymistä. Toimenpiteet pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan huomioiden kuitenkin ensisijaisesti yksilölliset tarpeet ja toiveet.Yksilöllisellä ohjauksella sekä toteutusten henkilökohtaistamisella pyritään huomioimaan molempien sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet. Hankkeessa huomioidaan kuitenkin sukupuolten mahdollisesti tuomat kulttuuritaustoista johtuvat tekijät. (http://www.wom.fi/Tasa-arvon_valtavirtaistaminen_opas_2011.pdf https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/tyokalut/sukupuolinakokulman-valtavirtaistaminen https://stm.fi/tasa-arvo/sukupuolisilmalasit)

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen. Se on huomioitu yhtenä tekijänä hankesuunnitelmassa sekä hankkeen toimenpiteissä. Hanke tukee toimenpiteillään sukupuolten välitä tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaisuutta

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä taloudelliseen kestävyyteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä taloudelliseen kestävyyteen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä taloudelliseen kestävyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä taloudelliseen kestävyyteen.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä taloudelliseen kestävyyteen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	7
Hankkeen toimenpiteet lisäävät välittömästi kohderyhmän hyvinvointia (liikunta, terveelliset elämäntavat) ja elämänhallintaa sekä sosiaalista kanssakäymistä. Liikunnan hyvinvointivaikutukset lisäävät yleistä hyvinvointia, lisäävät lisäksi osallisuutta ja toiminta- ja harrastemahdollisuuksia.Hyvinvoinnin lisääminen on myös yksi EUn Itämeren alueen strategian tavoitteista (vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen).
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hankkeen toimenpiteet tukevat tasa-arvoa huomioimalla yksilölliset tarpeet ja mahdollistamalla henkilökohtaiset toteutussuunnitelmat vastaamaan kunkin tarpeita. Yhdenvertaisuus on tärkeä teema hankkeen toimenpiteissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Toimenpiteillä vahvistetaan kohderyhmän hyvinvointia ja elämänhallinnan edellytyksiä riippumatta yhteiskunnallisesta tai sosiaalisesta taustasta. Yhdenvertaisuus toteutuu hakijan perustoiminnassa.
Kulttuuriympäristö	2	3
Toimintaympäristöinä osittain toimivat alueet kuuluvat merkittäviin luonto- ja kulttuuriympäristöihin.Toimenpiteiden yhteydessä pyritään säilyttämään ja vahvistamaan niiden kulttuuriperintöä, maisemaa, virkistyskäyttöarvoa tuomalla nämä asiat osallistujien tietouteen.
Ympäristöosaaminen	2	3
Ympäristöosaaminen ja ympäristötietoisuus lisääntyvät hankkeen toimenpiteiden välityksellä, liikutaan luontoalueilla niiden luontoarvoja ja monimuotoisuutta kunnioittaen, kotitalousneuvonnassa kierrätys, lähiruoka ja ympäristöosaaminen tulevat osallistujille tutuiksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat suuria yhteiskunnallisia haasteita. Toisaalta ohjausresurssien riittävyys on haaste kaikilla sektoreilla. Tarvitaan lisää sosiaalista osallisuutta ja omaehtoisuutta lisääviä sekä syrjäytymistä ehkäiseviä asiakaslähtöisiä palveluita ja ohjausta sekä uudenlaisia ohjaavien, aktivoivien ja hyvinvointia lisäävien palveluiden yhdistelmiä ja kokonaisuuksia.
Liikunta ja ravinto ovat keskeisiä ihmisten hyvinvoinnin lähteitä. Liikunnalla ja ravinnolla voidaan tukea ihmisten hyvinvointia, vastuunottoa ja voimaantumista. Näistä lähtökohdista hankkeen toimenpiteet liittyen ravintoon ja liikuntaan olivat erityisen perusteltuja. Ravinnon ja liikunnan vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on merkittävä. Hanke tarjosi merkittävän lisäresurssin asiakasryhmän ohjaukseen arjen aktivoinnin, syrjäytymisen ehkäisyn, sosiaalisen osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn lisäämisen näkökulmasta. Hanketoimijoiden yhteistyö ja toimijaverkosto mahdollisti laajan ja kokonaisvaltaisen asiakasryhmän hyvinvoinnin kehittämisen ja haasteisiin vastaamisen.
Hankkeen toiminta-aika ajoittui aikaan, jolloin Covid -19 pandemia rajoituksineen haastoi kaikkea toimintaa ja asiakkaiden osallistumista ohjattuun-/ryhmätoimintaan. Tämä haastoi myös toteuttajat miettimään ja ideoimaan vaihtoehtoisia tapoja toteutukselle. Kohderyhmälle ajanjakso oli kuitenkin erityisen haastava tilanteessa, jossa valmiudet ja resurssit selviytyä poikkeusajasta olivat jo lähtökohtaisesti usein haastavat.
Hankkeen toimintaan osallistuneet ovat kokeneet työ- ja toimintakykynsä parantuneen sekä hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisääntyneen.
Kirjallisesti ja suullisesti kerätyn palautteen perusteella hankkeesta on saatu arjen ympärille toimintaa, joka tukee hyvinvointia. Ruokakurssi ja viikoittainen liikunta koettiin myös hyväksi virikkeeksi kotoa lähtemiseen. Ruokakurssin aikana on saatu kokea uusia ruokatottumuksia. Ruokarytmin koettiin parantuneen, joka on yksi osa hyvinvoinnin lisääntymistä. Liikunnassa on tutustuttu ja kokeiltu uusia lajeja. Toiminta koettiin hyväksi hyvän ruoan ja seuran takia ja on opittu toimimaan ryhmässä. Ruokakurssilla opittiin enemmän kasvisten ja kalan käyttöä ja sitä on lisätty ruokavalioon, joka tutkitusti tukee ihmisen hyvinvointia. Lisäksi palautteiden perusteella osallistujat ovat ymmärtäneet, että liikunnalla on hyvinvointivaikutuksia ja terveellinen ruoka voi olla hyvää ja että sitä kannattaa valmistaa itse. Ryhmähenki on koettu mukavaksi ja iloiseksi.
Asiakkaiden kokema yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuuden tunne sekä osallisuus ovat lisääntyneet. ja osallistujat ovat olleet samanarvoisia.
Osallistujien omaehtoisuus ja vastuunotto omasta arjesta on lisääntynyt.
Vastuunotto omasta arjesta on lisääntynyt. Vaikka liikkeelle lähteminen on koettu vaikeaksi, niin toimintaan tuleminen on koettu sen verran tärkeäksi, että on päästy paikalle. Yhdessä tekeminen ja muiden ihmisten seura on koettu piristäväksi ja päivä onkin saanut paremman suunnan, kuin jos olisi jäänyt kotiin neljän seinän sisälle.
Asiakaslähtöisiä toimintatapoja, palveluita ja ohjausta on lisätty ja rajapintapalveluita uudenlaisten ohjaavien, aktivoivien ja hyvinvointia lisäävien palveluiden yhdistelmillä ja kokonaisuuksilla tuettu.
Kaikki eivät uskalla tulla ryhmätapaamisiin ja varsinkin jos kokemus ruoanlaitto- tai liikuntataidoista on heikot. Siihen on tarjottu mahdollisuutta yksilöohjaukseen. Tämä on hyvä tapa myös silloin, jos ohjausta tarvitaan paljon. Ryhmätapaamisissa ei ole aina aikaa tai mahdollisuutta perehtyä yksittäisiin tarpeisiin.
Kotitaloustaitojen ja liikunnan ohessa vahvistuvat myös sosiaaliset valmiudet ja ryhmässä työskentelyn taidot. Toiminta tarjoaa tärkeitä onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä, oman arjen hallintaa helpottavia taitoja sekä terveellisiin elämäntapoihin liittyvää osaamista.
Ryhmissä on tapahtunut jonkin verran vaihtuvuutta ja tämä on osalle osallistujista saattanut olla haastavaa. Sosiaaliset tilanteet ja vuorovaikutus ovat usein haastavia mutta ryhmähenki on pysynyt hyvänä asiakkaat ovat saaneet onnistumisen kokemuksia.
Hankkeen aikana järjestettiin ruokaryhmiä Etelä-Hämeen Marttojen opetuskeittiöllä ja liikuntatoimintaa Hämeenlinnan uimahallin liikuntasalissa. Osallistujat kävivät myös retkellä ja kokkailivat ja nauttivat retkieväitä. Kaikki ryhmäläiset eivät osallistuneet ulkotapaamisiin. Syynä saattoi olla se, että tapaamiset järjestettiin kauempana kuin Marttojen toimisto, bussirahat tiukalla ja vaikeuksia päästä paikalle. Liikunnassa tutustuttiin myös lähiliikuntapaikkoihin.
Asiakaslähtöiset toimintatavat, palvelut ja ohjausta ovat monipuolistuneet. Rajapintapalveluita on tuettu uudenlaisten ohjaavien, aktivoivien ja hyvinvointia lisäävien palveluiden yhdistelmillä ja kokonaisuuksilla, joissa huomioidaan ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä arjen mahdollisesti kasaantuneet haasteet. Hankkeen toiminnan tuloksena asiakasryhmälle on voitu tarjota yksilöllisiä ja joustavia palveluita ja tukea yksilöllisellä polulla kohti parempaa hyvinvointia.
Eri elämän ja hyvinvoinnin osa-alueiden yhdistelmä tukee parhaalla mahdollisella tavalla kohderyhmän toimintakykyä sekä voimaantumista. Osallisuutta tukeva, toiminnallisiin ohjausmenetelmiin perustuva työote huomioi osallistujien erilaiset valmiudet. Toiminta on tarjonnut tärkeitä onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä, oman arjen hallintaa helpottavia taitoja sekä terveellisiin elämäntapoihin liittyvää osaamista.
Hankkeen toiminta on tuonut lisäarvoa ja uudenlaisia ratkaisuja olemassa oleviin työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia lisääviin palveluihin sekä vahvistaa kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä ja hyvinvointia ylläpitävissä palveluissa. Hankkeen toiminta on edistänyt monialaisten palveluiden hyödyntämistä ja lisännyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Myös kolmannen sektorin toimijoiden välinen yhteistyöjulkisen sektorin kanssa on tiivistynyt.
Hankkeen kokemuksia hyödynnetään ja edelleen kehitetään hankkeen päättymisen jälkeen asiakkaille tarjottavissa palveluissa. Toteuttajaorganisaatioiden yhteistyö jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Organisaatioiden kehittämistyössä hyödynnetään hankkeen esiin nostamia kehittämistarpeita ja niihin pyritään vastaamaan jatkotoimenpiteillä.
Hanketta toteutettiin Hämeenlinnan ja Janakkalan kuntien alueella. Tavoitteena oli saada hankkeen toimenpiteisiin osallistumaan viisikymmentä kohderyhmän edustajaa. Virallisten aloitusilmoitusten perusteella osallistujia oli 72. Näiden lisäksi toimenpiteissä oli mukana useita kymmeniä, jotka eri syistä eivät halunneet antaa itsestään tarvittavia tietoja. Osallistujista naisia oli 39 ja miehiä 33. Nuorissa (yht. 35) miesten osuus oli suurempi (24) ja yli kolmekymmentävuotiaissa (yht. 37) puolestaan naisten (28). Ruokakurssikertoja toteutui 69 ja liikuntakertoja toteutui lähiohjauksessa 310. Tämän lisäksi rajoituksista johtuen osa ohjauksesta ja aktivoinnista tapahtui sosiaalisen median kanavissa.
Rajoitukset haastoivat myös suunnittelemaan vaihtoehtoisia ohjausmenetelmiä kuten etäohjausta ja videoiden välityksellä toteutettua toimintaa. Eniten korona -aika vaikutti kuitenkin suunniteltujen Pop up -tapahtumien toteutukseen. Tavoitteena olleista noin kahdestakymmenestä tilaisuudesta toteutui ainoastaan neljätoista (14). Pop Up tapahtumien tavoitteena oli markkinoida olemassa olevia ryhmiä, kertoa toiminnasta ja löytää kohderyhmää, jotta saataisiin lisää osallistujia. Jokaisessa tapahtumassa oli oma teema, joka sopi tapahtumaan tai tilaisuuteen.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat