RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21690, Potentiaali - Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanke

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Potentiaali-hankkeessa kehitetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen toimintamallia ja työvälineitä opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Hankkeen kohderyhmänä on sekä ohjauspalveluita tarjoavien tahojen henkilökunta että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajat ja ohjaajat. Yläkoulujen opinto-ohjaajien kautta hanke tavoittaa myös oppilaiden vanhempia, joiden asenteilla on merkittävä vaikutus nuorten koulutusvalintoihin. Hankkeessa pyritään siis lisäämään opetus- ja ohjaustyötä tekevien aikuisten tietoa ja osaamista liittyen sukupuolen ja muiden erojen merkityksestä ohjauksessa ja vaikuttamaan sitä kautta segregaatioon.

Edellisellä ohjelmakaudella tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä ja segregaatiota purkavia menetelmiä tuotettiin mm. VALTAVA-kehittämisohjelman eri hankkeissa. Tietoa segregaatiosta ja hyviä käytänteitä sen purkamiseksi on siis jo olemassa, mutta jostain syystä niillä ei ole ollut vaikutusta asenteisiin ja valintoihin. Potentiaali-hankkeen taustalla on Purkutalkoot-hankkeessa tehty tutkimustyö nuorten ammattikäsityksistä ja koulutusvalintoihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteuttajaorganisaatioissa pitkään tehty moniammatillinen ohjauksen kehittämistyö.

Purkutalkoot-hankkeen selvitysten (Valtioneuvosto/Policy Brief 18/2018) pohjalta yksi keskeisistä segregaation purkamisen keinoista on tiedon ja tuen antamisen nuorille. Tämä tarkoittaa muun muassa eri aloihin liittyvien mielikuvien ja ennakko-oletusten käsittelyä ja purkamista sekä vaihtoehtoisten näkökulmien avaamista. Tässä työssä avainasemassa ovat ohjaajat ja opettajat, joiden kanssa opiskelija tai asiakas pohtii opintojaan ja uraansa eri koulutusasteilla sekä erilaisissa palvelupisteissä kuten Ohjaamoissa.

Sukupuolittuneet koulutusvalinnat johtavat sukupuolittuneisiin työmarkkinoihin, eikä tätä ole mahdollista purkaa jollei yritetä vaikuttaa ratkaisevasti nuorten tekemiin koulutusvalintoihin ja niihin ohjaamiseen. Olennaista on, millaisia mielikuvia tietyistä aloista ja sen työntekijöistä nuorilla on ja vahvistetaanko vai puretaanko näitä mielikuvia ohjauksessa. Tärkeää on myös se, millä tavoin tuetaan ja kannustetaan sukupuolelleen epätyypillisen ammatinvalinnan tekeviä opiskelijoita ja millä tavoin segregaatiota vahvistavaan tai sitä purkavaan toimintakulttuuriin suhtaudutaan. Hankkeessa edistetään myös opiskelijoiden ja asiakkaiden osaamisidentiteetin kehittymistä, osaamisen kuvaamista ja uskallusta nähdä ja kokeilla erilaisia urapolkuja. Segregaatiota purkavan toimintakulttuurin edistämisellä voidaan vaikuttaa myös ns. kohtaanto-ongelmaan.

Hankkeen kohderyhmä on:
1. Yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö
2. Nuorten ohjauspalveluja tarjoavien tahojen, kuten järjestöt, työpajat, TE-toimistot ja Ohjaamot, henkilöstö.
3. Välillisesti kaikki yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevat sekä muita ohjauspalveluja käyttävät
4. Välillisesti kaikki ohjaajat, opettajat ja näihin tehtäviin opiskelevat

Tässä hankkeessa:
1) Selvitämme mitä segregaatiota ylläpitäviä sukupuoleen tai muihin eroihin liittyviä ennakko-oletuksia ja käytäntöjä opetus- ja ohjaushenkilöstöllä ja opiskelijoilla mahdollisesti on.
2) Selvitämme hyödynnetäänkö oppilaitoksissa ja ohjauspalveluissa jo kehitettyjä hyviä käytänteitä segregaation purkamiseksi ja jos ei, niin miksi?
3) Kehitämme opetus- ja ohjaushenkilöstölle työskentelymenetelmiä ja välineitä, joiden avulla segregaatiota ylläpitäviä ajatusmalleja ja toimintatapoja on mahdollista käsitellä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti ja ohjata nuorta tekemään omannäköisiä valintoja jatkopolkunsa suhteen.
4) Toteutamme koulutuksia tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta sekä sukupuolitietoisesta ohjauksesta sekä segregaation purkamisesta.

Hankkeen selvitys- ja kehitystyö nivoutuvat yhteen ja niissä käytetään toiminnallisia menetelmiä. Kehitystyötä tehdään ammattikorkeakoulujen, toisen asteen, yläkoulujen ja ohjauspalveluita tarjoavien tahojen yhteistyönä ja yhdessä ohjauspalveluita käyttävien kanssa (nuoret, opiskelijat). Hankkeen yhteistyökumppanit, joiden kanssa kehitystyötä tehdään ja menetelmiä testataan ovat:
- Vantaan Ohjaamo sekä
- Muut Ohjaamot ohjaamoiden kehittämishankkeiden kautta
- Raahen koulutuskuntayhtymä Brahe
- Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu
- Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
- Monimuotoiset perheet -verkosto
- Turun Tyttöjen talo
- Yläkoulut (alueellisesti osatoteuttajien paikkakunnilta)
- Varsinais-Suomen ELY-keskus / Välityömarkkinoiden vaikuttavuuden kehittäminen Varsinais-Suomessa – FEMMA

Hankkeessa kartoitetaan samanaikaisesti ongelmakohtia ja kehitetään ja testataan kyseisiin kohtiin sopivia menetelmiä ja työkaluja. Menetelmien kehitystyössä hyödynnetään digitaalisia alustoja sekä palvelumuotoilua ja erityisasiantuntijoita. Hankkeen toteuttajat ovat olleet mukana useissa tämän hankkeen tavoitteita tukevissa hankkeissa, joiden tuloksia voidaan hyödyntää Potentiaali-hankkeen kehittämistyön pohjana. Erityisesti uraohjauksen hankkeissa syntyneiden tulosten hyödynnettävyys on Potentiaali-hankkeen kannalta hyvä. Hankkeessa panostetaan erityisesti helposti lähestyttävän ja havainnollisen koulutusmateriaalin tuottamiseen, jonka tarkoituksena on muuttaa tieto konkreettiseksi ymmärrykseksi ja toiminnaksi segregaation purkamiseksi. Hankkeen kehitystyön tulokset ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä eri koulutusasteilla ja ohjauspalveluissa.

Hankkeen tuloksena syntyy:
1) Selvitys siitä, miten sukupuolen ja muiden yksilöiden välisten erojen merkitys tiedostetaan ja huomioidaan opetuksessa ja ohjauksessa.
2) Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen toimintamalli sukupuoleen ja muihin eroihin liittyvien ennakko-oletusten tunnistamiseen ja käsittelyyn ohjauksessa
3) Toiminnallisia ja pelillistämistä hyödyntäviä materiaaleja sukupuolittuneiden valintojen käsittelyyn ja purkamiseen ohjauksessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat:
- Yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö.
- Nuorten ohjauspalveluja tarjoavien tahojen - kuten järjestöt, työpajat, TE-toimistot ja Ohjaamot - henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki yläkoulujen oppilaat ja toisen asteen opiskelijat sekä heidän huoltajansa, ja muita nuorten ohjauspalveluja käyttävät samoin kuin ohjaaja- ja opettajaopiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 714 363

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 687 084

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 856 239

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 831 109

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 320

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanke pohjautuu segregaatiotutkimukseen ja sukupuolivaikutusten arviointi on hankkeen keskeisiä toimenpiteitä. Purkutalkoot-hankkeen Policy Briefissä (Policy Brief 18/2018) “Toisen asteen ammatillisten koulutusvalintojen sukupuolittuminen ja nuorten epätyypilliset valinnat” todetaan, että Suomessa koulutusvalinnat ovat vahvasti sukupuolittuneet nais- ja mies-enemmistöisille aloille. Sukupuolen mukaiset valinnat puolestaan johtavat voimakkaasti segregoituneisiin työmarkkinoihin. Eriytyminen miesten ja naisten aloihin näkyy muun muassa mies- ja naisenemmistöisten alojen palkkaeroina sekä miesten ja naisten erilaisina urapolkuina. Monilla aloilla myös hyödyttäisiin entistä monipuolisemmasta työntekijöiden kirjosta, joka voisi tuottaa uudenlaisia näkökulmia ja työskentelytapoja. Segregaatio voi aiheuttaa myös alueellisesti kohtaanto-ongelman työpaikkojen ja työntekijöiden välillä ja yksipuolistaa alueen elinkeinoelämää. Siksi tiukka eriytyminen on myös kansantaloudellinen ongelma. Suomessa segregaation on pysynyt lähes samana 1970-luvulta saakka ja työmarkkinat ovat EU-maiden vertailussa viidenneksi voimakkaimmin sukupuolittuneet. (Lähde: Tilastokeskus)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma 1) hankkeen toteuttajien osalta, 2) hankkeen kohderyhmätoiminnassa, 3) hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä 4) hankkeen viestinnässä. Hankkeen tavoite on nimenomaan valtavirtaistaa sukupuolinäkökulmaa ohjaustyössä ja lisätä ohjaajien ja opettajien ymmärrystä sukupuolen (ja muiden erojen) merkityksestä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Sukupuolitietoisen, sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen kehittäminen ja segregaation purkaminen on hankkeen keskeinen tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	4	3
Hankkeen toteuttajat pyrkivät toiminnassaan vähäiseen kuormitukseen mm. matkustuksen, kokousjärjestelyjen ja kohderyhmätoiminnan osalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	4	0
Ilmastokuormitus huomioidaan mm. matkustusvalinnoissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
-
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hanketoimijat noudattavat omien organisaatioidensa kestävyysperiaatteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hanketoimijat noudattavat omien organisaatioidensa kestävyysperiaatteita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	2
Hankkeessa hyödynnetään alueellisia palveluita kohderyhmätoiminnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	7
Hankkeessa tuotettavat toimintamallit ja menetelmät ovat pääosin aineettomia palveluja
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hanke on valtakunnallinen, joten liikkumisvalinnoilla on merkitystä ja niihin kiinnitetään huomiota.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen ohjaus parantaa yksilöiden osallistumismahdollisuuksia sekä omaan elämään vaikuttamista ja siten edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	10	7
Hankkeessa kehitetyt menetelmät ja ohjaajien asiantuntemuksen kehittäminen edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	7
Hankkeessa segregaatiota tarkastellaan myös muusta kuin sukupuolinäkökulmasta. Erilaisten ennakko-oletusten ja stereotypioiden purkaminen parantaa ihmisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa yhdenvertaisesti. Hankkeeseen on tarkoitus myös palkata työkokeilijoita ja harjoittelijoita ja parantaa siten yksilöiden yhteiskunnallista asemaa.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Potentiaali-hankkeessa kehittämistyö kohdistui opetus- ja ohjaustyötä tekevien ammattilaisten sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjausosaamisen lisäämiseen. Tavoitteena oli lisätä opetus- ja ohjaustyötä tekevien tietoa, ymmärrystä ja osaamista siitä, miten ohjattavan sukupuoli ja muut yksilöön liittyvät ominaisuudet vaikuttavat yksilöiden valinnan mahdollisuuksiin ja toimintaan ja miten ja miksi nämä erot tulisi huomioida ohjauksessa ja opetuksessa.

Hankkeen laajempana tavoitteena oli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen koulutuksessa ja ohjauksessa sekä koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvän sukupuolisegregaation purkaminen. Hankkeen lähestymistapa koulutusvalintojen ja ammattialojen sukupuolittumiseen ja ohjauksen kehittämiseen oli intersektionaalinen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiva.

Hankkeen yhtenä lähtökohtana toimi Purkutalkoot-hankkeen selvitys nuorten koulutusvalintojen taustoista ja koulutus- ja ammattialojen sukupuolisegregaation lieventämisen keinoista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68). Selvityksessä yksi keskeinen esitetty toimi segregaation purkamiseksi oli tiedon ja tuen antamisen nuorille. Tämä tarkoittaa muun muassa eri aloihin liittyvien mielikuvien ja ennakko-oletusten käsittelyä ja purkamista sekä vaihtoehtoisten näkökulmien avaamista. Tässä työssä avainasemassa ovat ohjaajat ja opettajat, joiden kanssa opiskelija tai asiakas pohtii opintojaan ja uraansa eri koulutusasteilla sekä erilaisissa palvelupisteissä kuten Ohjaamoissa.

Lisäksi kehittämistyötä tehtiin aiempien kehittämishankkeiden ja aiheesta tehdyn tutkimuksen sekä Potentiaali-hankkeen itsensä tekemän kysely- ja haastattelututkimuksen (2020) tuloksien pohjalta. Hankkeen kohderyhmänä oli yläkoulujen ja toisen asteen opettajat ja ohjaajat sekä muiden ohjausta tarjoavien (kuten Ohjaamot, Te-toimisto) työntekijät.

Hankkeen kehittämistyötä tehtiin yhdessä kaikkien hankkeen osatoteuttajien kesken, mutta kullakin osatoteuttajalla oli hankkeessa tietyt vastuualueet.

HANKKEEN TULOKSET

1) Selvitys siitä, miten sukupuolen ja muiden yksilöiden välisten erojen merkitys tiedostetaan ja huomioidaan opetuksessa ja ohjauksessa. Selvitys pohjautuu keväällä 2020 hankkeessa toteutettuun valtakunnalliseen kyselyyn sekä tutkimushaastatteluihin. Tulokset löytyvät erillisinä julkaisuina: www.potentiaalihanke.fi/julkaisut

2) Sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen toimintamalli sukupuoleen ja muihin eroihin liittyvien ennakko-oletusten tunnistamiseen ja käsittelyyn ohjauksessa. Toimintamalli ”Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen opetus ja ohjaus opiskelijan polulla” kokoaa yhteen hankkeen selvityksessä ja koulutuspilotoinneissa tehdyt havainnot ja hankkeessa kehitetyt menetelmät ja materiaalit. Malli havainnollistaa missä kohtaa toisen asteen opiskelijan polkua tulee kiinnittää erityisesti huomiota tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen ja millä tavoin sen voi tehdä. Mallia voi soveltaa myös peruskouluun. Malli on julkaistu hankkeen sivuilla: https://www.potentiaalihanke.fi/materiaalit-2/#toimintamalli

3) 11 eri materiaalia tai harjoitusta segregaation sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemojen käsittelyyn opiskelijoiden ja ohjattavien kanssa. Materiaaleissa ja harjoituksissa panostettiin helppokäyttöisyyteen ja havainnollisuuteen. Sisällöissä painotettiin sukupuoleen ja muihin yksilön ominaisuuksiin liittyvien normien, stereotypioiden ja oletusten tunnistamista ja purkamista. Lisäksi sisällöt tukivat omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden sekä eri vaihtoehtojen tunnistamista. Hankkeessa ohjauksen tueksi tuotettu Potentiaalipolku.fi -sovellus, valmiit tietopaketit oppitunneille ja ohjaustyöhön sekä erilaiset harjoitukset ja infovideot löytyvät: https://www.potentiaalihanke.fi/materiaalit

4) Kaksi uutta verkkokurssia opettajille tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista:
https://www.potentiaalihanke.fi/materiaalit-2/#tasaarvonjayhdenvertaisuudenedistaminenopetuksessajaohjauksessa
https://www.potentiaalihanke.fi/materiaalit-2/#Yhdenvertaisuusopetuksessajaohjauksessakurssi

5) Koulutuksia opetus- ja ohjaustyötä tekeville järjestettiin läpi hankkeen sekä isoina webinaareina että pienempinä kehittämistyöpajoina. Koulutusten sisällöt rakentuivat kulloinkin hankkeessa kehittämistyön alla olevista sisällöistä. Koulutukset toimivat sekä eri materiaalein ja koulutusmenetelmien pilotteina että myöhemmin hankkeen tulosten levittämisväylinä.

Hankkeessa käynnistettiin yhdessä THL:n kanssa valtakunnallinen tasa-arvokehittämishankkeiden yhteistyöverkosto, joka järjesti 2020–2022 yhteensä kuusi puolen päivän verkostotapaamista, joihin osallistui yhteensä n. 20 eri hanketta. Verkoston Facebook ryhmään kuuluu 2022 yhteensä 107 tasa-arvohanketoimijaa. Toiminta vahvisti hankkeiden välistä tiedonkulua sekä kehittämistyötä.

Hankkeen kaikki tulokset löytyvät kootusti sivulta: www.potentiaalihanke.fi/materiaalit ja www.potentiaalihanke.fi/julkaisut

Osa materiaaleista viedään Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön Avointen oppimateriaalien kirjastoon: https://aoe.fi/
Kaikki hankkeessa tuotettu materiaali on avoimesti käytettävissä ja saatavilla viisi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen toiminta-aikana 1.4.2019–30.6.2022 hankkeessa järjestettiin 33 koulutustilaisuutta tai työpajaa ja hanketta esiteltiin yli 40 eri tilaisuudessa. Yli tunnin pituisiin koulutuksiin tai kehittämistyöhön osallistui hankkeen aikana yhteensä 329 henkilöä, joista 112:ta henkilön aloitus- ja lopetustiedot on raportoitavissa. Hanke tavoitti toteutusaikanaan kuitenkin huomattavasti suuremman määrän opetus- ja ohjausalan ammattilaisia: yhteensä erilaisiin koulutuksiin, kehittämistyöhön tai tiedotustilaisuuksiin osallistui noin 2000 opetus- ja ohjaustyössä toimivaa (tilaisuuksista ja osallistujista pidettiin erillistä kirjanpitoa).Lisäksi hankkeen tuottamia videoita ja webinaaritallenteita on katsottu 22.8.2022 mennessä lähes 1200 kertaa.

Potentiaali-hankkeen toteuttavat Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinoija), Hämeen ammattikorkeakoulu/HAMKEdu, Oulun ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö, OTUS ja Nuoristutkimusseura.

Kehittämisyhteistyötä tehtiin lisäksi seuraavien tahojen kanssa: Ohjaamoiden kehittämishanke Kohtaamo, Turun Tyttöjen talo, Ekvalita Ab, TAT- Talous ja nuoret, Koulutuskuntayhtymä Gradia, yläkoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset (alueellisesti osatoteuttajien paikkakunnilta), Terveyden- ja hyvinvoinnin tutkimuslaitos/Tasa-arvotiedon yksikkö, Opetus- ja kulttuuriministeriö/Oppilaan ohjauksen kehittäminen.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat