|
|
|
Hankekoodi: S21691
Hankkeen nimi: MATCH - Yritysten ja maahanmuuttajatyönhakijoiden osaamisen kohtaannon ja nopean työllistymisen hanke Vantaalla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Vantaan kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0124610-9
Jakeluosoite: Vernissakatu 1, 2.kerros
Puhelinnumero: 0983911
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.vantaa.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Virva Arffman
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virva.arffman(at)vantaa.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404805047
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yritysten ja maahanmuuttajatyönhakijoiden osaamisen kohtaannon ja nopean työllistämisen MATCH - hanke Vantaalla tähtää parantamaan koulutuksen ja työllistymistä edistävien palveluiden työllistyvyysvaikuttavuutta sekä lisäämään maahanmuuttajien koulutussopimusten sekä oppisopimuskoulutuksen käyttöä ja vetovoimaa.
Hanke pyrkii tehostamaan kohtaantoa kehittämällä uudenlaista yritysten osaavan työvoiman tarpeisiin ja maahanmuuttajan osaamistarpeisiin keskittyvää yhdistelmäkartoitusta sekä kohtaantoa parantavaa toimintamallia. Laajemmin hanke pyrkii edistämään sekä maahanmuuttajien, alueen yritysten että julkisen palvelujärjestelmän sopeutumiskykyä työelämän tulevaisuuden haasteisiin.
Maahanmuuttajatyövoiman ennakoidaan edelleen kasvavan ja Vantaa strategiansa mukaisesti haluaa hoitaa suomalaisista kunnista parhaiten kotouttamisen, tukea maahanmuuttajien koulusta työllistymistä ja yrittäjyyttä sekä kehittää näihin liittyen innovatiivisia koulutus- ja työllisyysratkaisuja kumppaneidensa kanssa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana maahanmuuttajataustainen työvoima onkin 2,5 -kertaistunut Vantaalla ja kehitys on ollut nopeinta suurista kaupungeista. Vaikka työttömyysaste on laskenut, on se edelleen Vantaalla 14 %-yksikköä muuta väestöä korkeammalla. Tunnusomaista myös on, että suurin osa maahanmuuttajista on työllistymistä edistävissä koulutuksellisissa palveluissa, joista työllistyminen pysyvämmin on oma haasteensa.
Match-hankkeessa panostetaan entistä työelämäintegroituvampiin ratkaisuihin ja palveluihin, joiden yhteyteen kytketään koulutusta ja osaamisen kehittämistä tarve- ja tarjontalähtöisyyttä uudella tavalla yhdistäen. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi toimintamalli, jonka avulla – hankkeen toiminta vakinaistaen - voidaan myöhemmässä vaiheessa jopa kolminkertaistaa työelämään kiinnittymisen palvelut maahanmuuttajille: koulutussopimukset, oppisopimukset sekä palkkatuettu työ. Hankeaikana pyritään edistämään yhteensä 40 uuden oppisopimuksen tai työllistymisen toteutuminen, joita voidaan pohjustaa koulutussopimuksilla. Myös muita työllistämistä ja osaamista edistäviä täsmäratkaisuja toteutetaan lisäksi 60 maahanmuuttajalle.
Maahanmuuttajanaiset sekä – nuoret ovat hankkeen erityiskohderyhmiä. Yrityksiä hankkeen palveluiden piiriin tavoitellaan yhteensä 30, joissa yhteensä 60 olemassa olevan henkilön odotetaan osallistuvan hankkeen toimintojen, ohjauksen ja valmennusten piiriin. Yritysvalmennuksissa edistetään yritysten palvelujärjestelmätuntemusta sekä parannetaan perehdytys- työyhteisö - ja esimiestaitoja maahanmuuttajien työllistämisessä. Yrityskohderyhmiä ovat pienet työllistävät yritykset, maahanmuuttajien perustamat yritykset sekä keskisuuret yritykset Vantaalla. Yrityksille suunnataan koulutusta erityisesti rekrytointiosaamiseen ja julkisiin palveluihin ja tukijärjestelmien hyödyntämiseen liittyen. Koronapandemian aiheuttamien merkittävien työmarkkinavaikutusten vuoksi muutoshakemuksessa MATCH:n toiminta- ja tavoitekentässä nousevat julkisen sektorin oppisopimukset yhdenvertaiseksi yksityisten yritysten oppisopimusten kanssa.
Hanke integroituu tiiviisti uuteen maahanmuuttajien osaamiskeskukseen tuottaen sen toiminnan vaikuttavuuteen erityisesti yritys- ja kohtaantonäkökulmista lisäarvoa. Hanketta toteuttaa Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut yhteistoiminnassa elinkeinopalveluiden, maahanmuuttajapalveluiden sekä ammattiopisto Varian kanssa. Hankekumppaneina ovat lisäksi Vantaan Uusyrityskeskus ja Vantaan Yrittäjät. TE-toimisto on myös hankkeelle ratkaisevan kumppani.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työnhakijoina joko työttömänä tai työllistymistä edistävissä palveluissa olevat maahanmuuttajat. Erityissegmentteinä ovat nuoret alle 30- vuotiaat maahanmuuttajat sekä maahanmuuttajanaiset. Näiden kahden erityissegmentin edustavuutta hankkeen asiakkaissa painotetaan ja heille myös etsitään ja räätälöidään mahdollisia erillispalveluita. Kohderyhmät ohjattaisiin hankkeen palveluihin mm. TE-toimiston kautta.
Toisena varsinaisena kohderyhmänä hankkeessa ovat maahanmuuttajia työllistävät yritykset.Lisäksi koronapandemian vaikutusten vuoksi julkinen sektori työllistäjänä nousee yhdenvertaiseksi yksityisten yritysten kanssa. Yrityksistä painotetaan kolmentyyppisiä yrityksiä:
• Vantaalaiset pienet (työllistävät) yrityksiä, jotka tarvitsevat täsmäosaamista ja joille oikeanlaisista ”matcheistä” ja hankkeen turvin tarjottavista tuki- ja täsmäpalveluista olisi suuri lisäarvo.
• Maahanmuuttajien perustamat yritykset. Vantaan uusyrityskeskuksen tilastojen perusteella vuosittain n. 1700 alkavan yrittäjän neuvonnassa olevista noin 40 % on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja perustetuista noin 1200 yrityksestä puolestaan 32 % (lähes 400) on maahanmuuttajien perustamia yrityksiä. Nämä yritykset ovat hanketta kiinnostava kohderyhmä monessakin mielessä: heiltä saatava osaaminen sekä työmahdollisuudet esimerkiksi hieman erityyppisesti painottuvilla kielivaatimuksilla.
• Työllistävät keskisuuret yritykset, joilla on useampien työntekijöiden työvoimatarpeita ja joihin hankkeesta voitaisiin asiakkaita työllistää
Jotta edellä kuvatut yritykset tavoitetaan hankkeen palveluiden piiriin, tehdään tiivistä yhteistyötä Vantaan elinkeinopalveluiden sekä hankekumppaneiksi lupautuneiden Vantaan Uusyrityskeskuksen ja Vantaan Yrittäjien kanssa. Myöhemmin hankesuunnitelmassa sana yritys voi tarkoittaa sekä yksityistä yritystä työnantajana että julkisen sektorin työnantajaa.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ainakin muut kuin hankkeeseen ohjautuvat maahanmuuttajataustaiset työnhakijat sekä yritykset. He hyötyvät hankkeen tuottamasta lisäarvosta, kuten entistä työintensiivisempien palveluiden, koulutussopimusten sekä oppisopimuskoulutuksen vetovoimaisuuden kasvusta, yhdistelmäanalyysin käyttöön otosta sekä Vantaan kaupungin ja muun palvelujärjestelmän paremmista kyvyistä palvella maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita. Toimintamallista ja hyvistä käytännöistä voivat hyötyä myös etenekin muut suu-remmat kunnat, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Toimintamalli integroituu tiivisti Vantaan maahanmuuttajien osaamiskeskukseen ja tätä kautta käytäntö on levitettävissä myös esimerkiksi Helsingin ja Espoon osaamiskeskuksiin.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös hankkeen avaintoimijoiden henkilöstö Vantaan kaupungilla (työllisyyspalvelut, elinkeinopalvelut, ammattiopisto Varia), Vantaan Uusyrityskeskus ja Vantaan Yrittäjät sekä Työvoimahallinto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 403 679
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 345 277
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 538 239
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 460 369
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Vantaa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Vantaan kaupunki on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös Vantaan kaupungin toteuttamiin projekteihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Vantaan kaupunki on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös Vantaan kaupungin toteuttamiin projekteihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Vantaan kaupunki on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös Vantaan kaupungin toteuttamiin projekteihin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Vantaan kaupunki on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös Vantaan kaupungin toteuttamiin projekteihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Vantaan kaupunki on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös Vantaan kaupungin toteuttamiin projekteihin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Vantaan kaupunki on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös Vantaan kaupungin toteuttamiin projekteihin. Hankeen toimeenpanossa (raportointi, viestintä korostetaan sähköisiä formaatteja painettujen esitteiden ym. sijaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Vantaan kaupunki on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös Vantaan kaupungin toteuttamiin projekteihin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat paikalliset yritykset. Elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä tukevia hankkeen toimenpiteitä ovat mm. osaamisen kehittäminen (rekrytointiosaaminen ja julkisen palvelujärjestelmän hyödyntämisosaaminen), Osaavan työvoiman ja monikulttuurisuuden edistäminen Vantaalaisissa yrityksissä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 0 |
| Hankkeessa kehitettävä osaamistarpeiden yhdistelmäanalyysi on aineeton tuote, jota kehitetään mahdollisesti myös teknologiseksi sovellukseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 0 |
| Vantaalaisten maahanmuuttajatyönhakijoiden ja uusien osaajien tarpeessa olevien vantaalaisten yritysten kohtauttaminen hankkeessa edistää mm. tehokkaampaa työmatkaliikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 0 |
| maahanmuuttajien korkerampi työllisyysaste, pienempi työttömyysaste ja korkeampi osaamisaste lisäävät kokonaishyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 0 |
| Maahanmuuttajanaiset ovat hankkeen työnhakijoiden henkilöasiakkaista erityiskohderyhmä, jota tullaan yliedustamaan määrällisesti ja huomioimaan erityistarpeita laadullisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 0 |
| Maahanmuuttajien parempi työllistyminen Vantaan työmarkkinoille edistää monikulttuurista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hanke edistää etnisen yrityskulttuurin moninaistumista, mm. huomioiden maahanmuuttajien perustamat yritykset uudella tavalla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Mahdollisia vaikutuksia, esimerkiksi osaamistarpeiden painottuessa ympäristöalalle. Vantaan elinkeinorakenteessa yliedustuu ympäristöalan yritykset. Osasta tämän alan yrityksiä löytyy todennäköisesti työllistymis- oppisopimus- ja valmentautumispaikkoja maahanmuuttajille. | ||
Vantaan kaupungin Työllisyyspalveluiden Match-hanke käynnistyi syyskuussa 2019 ja päättyy helmikuussa 2022. Hankkeen tavoitteena on ollut yritysten ja maahanmuuttajatyönhakijoiden osaamisen kohtaannon ja nopean työllistämisen parantaminen koulutuksen ja työllistymistä edistävien palveluiden avulla. Tarkoituksena lisätä ammatillista oppisopimuskoulutusta, mikä toteutetaan yhdistämällä työ ja opiskelu. Hanke pyrki tehostamaan kohtaantoa kehittämällä uudenlaista toimintamallia yritysten ja julkisen sektorin tarpeeseen osaavasta työvoimasta ja maahanmuuttajan tarpeesta kouluttautua ammattiin työssä oppimisen ja koulutuksen avulla. Tavoitteena edistää sekä maahanmuuttajien että julkisen palvelujärjestelmän sopeutumiskykyä tulevaisuuden haasteisiin.
Hankkeen erityiskohderyhmät olivat vantaalaiset työttömät alle 30-vuotiaat nuoret ja työikäiset naiset. Tavoitteena ammatillinen toisen asteen työvaltainen koulutus työkokeilun ja oppisopimuksen avulla. Hankesuunnitelman kohderyhmä perustuu Vantaalla asuvaan maahanmuuttajataustaiseen suureen työvoiman määrään, mikä edelleen on kasvussa. Vantaa haluaa strategiansa mukaisesti hoitaa suomalaisista kunnista parhaiten kotouttamisen ja tukea maahanmuuttajien koulutusta, työllistymistä ja yrittäjyyttä. Toinen varsinainen kohderyhmä oli maahanmuuttajia työllistävät yksityiset yritykset.
Jo hankkeen alkuaikana puhjenneen koronapandemian vuoksi yritysten työntekijöiden lomautukset, irtisanomiset ja heikko taloustilanne johti siihen, että julkinen sektori nostettiin yhdenvertaiseksi työllistäjäksi yksityisten yritysten rinnalle. Nämä työpaikat olivat hyvä vaihtoehto kohderyhmälle, missä valtaosan tavoitteena oli saada ammatti lasten- tai vanhusten hoitoon. Työllistävinä yhteistyökumppaneina hankkeella oli Vantaan kaupungilta kaksi peruskoulua, seitsemän päiväkotia, neljä palvelu/toimintakeskusta, suun ja terveydenhuolto sekä terveyskeskus, mistä asiakkaat saivat työkokeilu ja oppisopimuspaikan.
Koronan vaikutuksesta selvästi pienentynyt asiakasmäärä sekä työpaikkojen väheneminen johti siihen, että hankesuunnitelmaan tehtiin muutos 11.2020, missä mm. puolitettiin alkuperäinen asiakasmäärä 100 ->50 asiakkaaseen.
Valtaosa hankkeen asiakkaista oli naisia, jotka olivat kotoisin 18 eri lähtömaasta erilaisine koulutus- ja työkokemustaustoineen. Useimmilla asiakkailla oli vähäinen työkokemus Suomessa kotoutumisen yhteydessä, tai ei työkokemusta lainkaan ja useampi vuosi kotona lasten kanssa. Tämän vuoksi kielitaito melko alhainen, varsinkin kirjoittaminen heikkoa. Hankkeeseen ohjatuista nuorista, alle 30-vuotiaat, oli osa suorittanut peruskoulun Suomessa. Suurin osa ei ollut kiinnostuneita opso-opiskelusta, vaan halusi suoraan palkkatyöhön. Hyvin koulussa menestyneet hakeutuivat ammatilliseen päiväopiskeluun.
Hankesuunnitelmassa tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi oli kirjattu työllisyyspalveluiden eri yksiköt, elinkeinopalvelut, TE-palvelut, joiden tarkoituksena oli ohjata hankkeelle kohderyhmän mukaisia asiakkaita, sekä Varian oppisopimustoimisto ja ammattiopisto.
Hankeen alkuaikana puhjennut koronapandemia toimintarajoituksineen aiheutti muutoksia asiakasohjauksiin kaikille suunnitelluille yhteistyökumppaneille, mikä käytännössä tarkoitti asiakasohjausten keskeytystä hankkeelle. Tilanteeseen saatiin apua aktiivisella yhteistyöllä maahanmuuttaja- ja kotouttamistyötä tekevien järjestöjen kanssa. Heidän toimintansa kautta hanke sai useita asiakasohjauksia, joista osa kuului kohderyhmään ja eteni S2- sekä ammatillisen opettajan koulutuksen tuella työkokeiluun ja edelleen oppisopimukseen tai ammatilliseen päiväkouluun.
Hankkeen aikana noin 80 asiakasta ohjattiin ja tuettiin erilaisin ratkaisuin. Kaikki hankkeessa ohjatut asiakkaat kontaktoitiin joko ohjaavan tahon tai hankkeen haastattelemana. Vaikka osalla heidän ammatillinen etenemisensä ei jatkunutkaan, he saivat hankkeen avulla tietoa eri mahdollisuuksista edetä ammattiin ja työelämään.
Kohderyhmään kuuluvien 54 asiakkaan kanssa jatkettiin etenemisprosessia, joista 27 valikoitui varsinaiseksi asiakkaaksi. Se, miksi kaikkien kohderyhmään kuuluvien polku ei jatkunut Match-hankkeessa oli monia syitä, kuten pääsy työelämään tai päiväkoulutukseen, terveydelliset ongelmat ja riittämätön kielitaito tavoiteltuun ammattiin.
Hanke tarjosi asiakkailleen tärkeitä yksilöllisiä tukipalveluita hankkeen ohjaajan toimesta, kuten ansioluettelon tekeminen, haastattelun valmistautuminen, työkokeilupaikan löytäminen, opiskelupaikan hakeminen jne. Lisäksi asiakkaille tarjottiin jo haastattelujakson aikana opetusta suomi toisena kielenä sekä ammatillisen opettajan työelämään perehdytys palveluita. Osalla opetus jatkui myös työkokeilujakson aikana. Nämä tukipalvelut valmistivat asiakkaita selviytymään haasteista ja tähtäämään oppisopimuspolulle.
Ammattialat, joihin asiakkaat pääsivät oppisopimuspolulle, päiväopetukseen tai palkkatyön muodossa, olivat pääosin sosiaali- ja terveysalalla. Moni asiakas on valmistunut tai valmistumassa työskentelemään lasten tai ikääntyneiden kanssa, päiväkodeissa tai vanhustenkeskuksissa. Palautekyselyyn vastanneet asiakkaat (yhteensä 10 kpl) pitivät valittu ala heille oikeana. Tämä on erittäin tärkeä onnistuminen sekä hankkeelle että asiakkaille itselleen.
Vaikka lähes koko hankkeen elinkaaren aikana 9.2019-2.2022 on toimintaa hankaloittanut koronapandemia ja varsinkin uusien asiakkaiden hankinnassa kuntakokeilun käynnistymisvaiheet sekä suomen kielen ja ammatillisen opetuksen vaihtelu lähi- ja etätapaamisissa, oppi hanke uusia etenemisen toimintatapoja. Myös verkostoyhteistyö eri järjestöjen, oppilaitosten ja julkisen sektorin työnantajien kanssa toi uusia näkökulmia ja laajensi hankeosaamista.
Näiden kaikkien kontaktien sekä asiakkaiden myötä on tieto oppisopimus opiskelusta, ja sen antamasta työllistymismahdollisuudesta levinnyt laajalle ja on rohkaissut niin työnantajia kuin asiakkaitakin tarttumaan oppisopimusmahdollisuuteen.
Tavoitteellisen ja asiakaslähtöisen työtavan lisäksi toimintakauden aikana hanke saavutti monia positiivisia tuloksia, kuten luomalla oppisopimuksen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi monille vieraskielisille, monikulttuurisempien työyhteisöjen edistämistä, mallinnusta ja erilaisten materiaalien tuottamista, mistä hanke toivoo olevan hyötyä käytännössä myös muille.
Asiakkaat, jotka ovat jo valmistuneet, tai vielä etenemispolulla oppisopimuksessa, päiväkoulutuksessa, palkkatukityössä, tms. ovat saaneet kokea elämässään onnistumisia ja uuden suunnan, missä ovat itse olleet aktiivisesti mukana sen rakentamisessa. Match-hankkeen kaltaiselle työelämälähtöiselle ammattiin johtavalle toiminnalle on tarvetta.