|
|
|
Hankekoodi: S21704
Hankkeen nimi: Action! Audiovisuaalisen alan tasa-arvon ja työllistymisen hanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.5.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Aalto-korkeakoulusäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2228357-4
Jakeluosoite: PL 11000
Puhelinnumero: 09 47001
Postinumero: 02160
Postitoimipaikka: Espoo
WWW-osoite: http://www.aalto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Reinola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: management.actionproject(at)aalto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 478 2605
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Action!-hankkeen tavoitteena on edistää naispuolisten ammattilaisten työllistymistä audiovisuaalisella alalla, kehittää toimenpiteitä esteiden poistamiseksi ja tukea työllistämistoimia sektorilla. Viimeisten vuosien aikana on käynyt selväksi, että sukupuolten tasa-arvo Suomen audiovisuaalisella alalla toteutuu huonosti tai ei lainkaan. Epätasa-arvo on ilmeinen este ja naisten potentiaali käyttämätön mahdollisuus.
Tasa-arvoon liittyvää tietoa ei ole riittävästi saatavilla, sillä alalla toimivat tahot eivät ole pitäneet tilastoja. Tämä kertoo kiinnostuksen puutteesta ja julkisten toimijoiden kohdalla lain saneleman päätösten sukupuolivaikutusten arvioinnin laiminlyönnistä.
Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että vaikka naisia ja miehiä koulutetaan alalle yhtä paljon, naisten ohjaamille ja tuottamille elokuville ohjautuu vain neljännes elokuvan julkisesta tuesta. Tilanne on sama Euroopassa ja eri tahot ovat julkaisseet toimenpideohjelmia alan tasa-arvotilanteen korjaamiseksi.
Hanke keskittyy näiden esteiden poistamiseen suomalaisella audiovisuaalisella alalla. Toimenpideohjelma koostuu mentoroinnista, ammattilaisuuden kehittymistä ja työllistymistä tukevista työkaluista, päättäjille suunnatusta ns. unconscious bias – koulutuksesta, hankehautomosta, tutkimuksesta, tilastoinnin kehittämishankkeesta ja tiedottamisesta.
Kolmevuotinen hanke toteutetaan Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Elokuva- ja lavastustaiteen laitoksessa yhteistyössä Women in Finland and Television Finland (WIFT Finland) ry:n kanssa.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat audiovisuaalisen alalla työskentelevät naisoletetut. Lisäksi on tärkeää saada aikaan ajattelutavan muutos, siksi päärahoittajien edustajat Suomen elokuvasäätiössä ja Yleisradiossa sekä tuotantoyhtiöt muodostavat toissijaisen kohderyhmän sukupuolesta riippumatta. Ns. unconscious bias -koulutuksen (toimenpide 2.) tavoitteena on herättää alan vallankäyttäjät tarkistamaan ja tiedostamaan ennakkoluulojaan ja asenteitaan ja tämä koulutus on suunnattu sekä miehille että naisille.
Kohdassa 6.1. on esitelty hankkeen toimenpiteet tarkemmin. Toimenpiteiden kohderyhmät ovat toimenpiteittäin ovat seuraavat:
Toimenpiteesä 1: Ammattilaisuuden kehitys ja aktiivisen työllistymisen työkalut on kolme moduulia, jotka ovat: 1.1. koulutus, joka tähtää parempiin elokuva-alan ammattilaisten työelämävalmiuksiin, 1.2. koulutus, jonka tähtäimessä on oman ammattilaisuuden kehitys sekä 1.3. koulutus, jossa kiinnitetään huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen. Action! -hankkeen Toimenpiteet 1.1 -1.3. järjestetään ja tarjotaan elokuva-alan kaikenikäisille naispuolisille freelancereille ja työttömille. Osallistujia on arviolta noin 140, joista samoja osallistujia on arviolta 60% ja naisia 100%.
Toimenpide 2: Unconscious bias -koulutus sisältää kaksi moduulia, joista ensimmäinen pitää sisällään kaksi seminaaria (2.1. Unconsious bias -seminaarit) ja toinen työpajoja (2.2. Unconsious bias työpajakurssit). Työpajakurssit on suunnattu audiovisuaalisen alan päättäjille, rahoittajille ja tuotantoyhtiöiden edustajille, elokuvien levittäjille sekä elokuvakriitikoille. Seminaarit ovat avoimia edellisten lisäksi myös alan työntekijöille, taiteilijoille, opettajille ja opiskelijoille. Hankevuonna 2021 pidetään kaikille avoin aloitusseminaari ja vuosina 2021-2022 työpajakurssit. Päätösseminaari on vuonna 2022. Aiheesta on mahdollista kehittää nettiopetusmateriaali, joka sekin on avoin kaikille. Toimenpiteeseen osallistuu arviolta yhteensä noin 170 osallistujaa, joista samoja osallistujia on arviolta 60% ja naisia arviolta 50%.
Toimenpide 3: Tuotannollinen hankehautomo
Action! -hankkeen hankehautomo on suunnattu kaikille (myös uransa muissa vaiheissa kuin alussa oleville) naispuolisille käsikirjoittajille ja tuottajille. Hankehautomo järjestetään pääsääntöisesti vuonna 2021, ja mukaan hankehautomoon valitaan avoimen haun kautta eri moduuleihin enintään 150 naispuolista käsikirjoittajaa ja tuottajaa (samoja 60%, naisia 100%). Hankkeeseen osallistuvat tuottajat osallistuvat tuotantoyrityksensä (mikäli sellainen on) edustajina, mutta yksityishenkilöinä. Toimenpiteeseen ei siis täten osallistu yrityksiä.
Toimenpiteen 4: Tilastoinnin ja tiedonkeruun kehittäminen kohderyhmänä ovat rahoittajat, päättäjät, alan ammattilaiset sekä myös yleisö. Hankkeelle palkattu tutkija tekee vuosittain seurantaa, tilastointia ja raportointia ja tuottaa vuosittaisen tasa-arvoraportin.
Toimenpide 5A ja 5B: Tiedotus ja tiedon jakaminen
Aloitus- ja lopetusseminaareihin osallistuu arviolta noin 100-150 osallistujaa kuhunkin ja kohderyhminä ovat av-ala ja Action! -hankkeen kaikki osallistujat ja sidosryhmät. Toimenpiteen tiedotuksen, eli uutiskirjeiden ja muun tiedotuksen sekä palautteen keräämisen moduuleiden kohderyhminä oat niin ikään koko av-ala ja hankkeen kaikki osallistujat ja sidosryhmät.
Toimenpide 6: Mentorointi
Toimenpiteeseen Mentorointi osallistuu 3 vuoden aikana 4 x 5-10 paria, yhteensä vähimmillään 15 osallistujaa ja 15 mentoria. Mentorit ovat suomalaisia audiovisuaalisen alan ammattilaisia, jotka valitaan tukemaan aktoreiden urapolkua. Aktorit ovat WIFT Finlandin jäseniä ja audiovisuaalisen alan ammattilaisia, jotka ovat urallaan tilanteessa, jossa ovat tukossa eivätkä pääse etenemään. Tukostilanne johtuu usein tekijän ulkopuolisista seikoista, mutta monet alan prosessit ovat myös heikentäneet tekijöiden ammatti-identiteettiä. Aktoreita on saman verran kuin mentoreita eli osallistujia on vähimmillään 15 henkilöä kolmen vuoden aikana. Mentorit ja aktorit edustavat samaa ammattiryhmää, he ovat esim. ohjaajia, leikkaajia, kuvaajia, käsikirjoittajia, äänisuunnittelijoita, tuottajia jne.
Toimenpiteeseen 7: Akuutit ja ajankohtaiset koulutustarpeet, eli Ad hoc -toimintaan osallistuu noin 1578 henkeä 3 vuoden aikana (60% samoja, 80% naisia). Tähän toimintaan sisältyy yksipäiväisten seminaarien ja koulutusten (joista ei kerry osallistujamääriä) lisäksi pop-up-, speedmeeting-, speed dating-, pitchaus- yms. Verkostoitumistapahtumia, joihin osallistuu yhteensä noin 65 henkilöä, joista noin 40% on samoja ja noin 80% naisia. Toimenpiteen kohderyhmät ovat avoimia ja tapahtuvat julkisen haun kautta. Kaikki alalla toimivat voivat hakeutua toimintaan. Kohderyhmät ovat siis alan ammattilaisia, niin naisia kuin miehiä, arviolta 5-1000 henkeä per tapahtuma.
Toimenpiteen 8: Kiltatoiminta puitteissa järjestetään säännöllisiä koulutuksia ja tapaamisia. Killat ovat kullekin alalle ominaisia epämuodollisia ryhmittymiä, joissa kehitetään ja kehitytään tälle ryhmälle ominaisella tavalla, osallistujien omaa ammattitaitoa kehittäen. Alustavien tutkimusten perusteella on todettu, etteivät naiset työllisty tietyissä elokuva- alan ammattikunnissa tutkinnosta huolimatta. Vain naisille suunnattu kiltatoiminta tukee täten suoraan naisten työllistymistä ja ammatillista kehitystä. Kiltatoimintaan osallistuu kolmen vuoden aikana arviolta 88 alalla olevaa naista (samoja 40 %) ja kiltatoiminta työllistää asiantuntijoina arviolta 15 henkeä, niin naisia kuin miehiä.
Tarkempi arvio koko hankkeen osanottajamääristä on purettu kohdassa 12: Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista.
Hankkeen toimenpiteet 1, 2, 3, 4, 6, 7 ja 8 ovat helposti monistettavissa muille luoville aloille, musiikkiin, kuvataiteisiin, esittäviin taiteisiin jne. Se kehittää naisten strategia- ja liiketoimintaosaamista sekä kykyä itsensä työllistämiseen ja oman työn johtamiseen. Nämä taidot ovat hyödyllisiä luonnollisesti millä tahansa alalla.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 268 882
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 256 498
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 336 927
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 321 409
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 319
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Lahjakkuuspotentiaalin täysimittainen käyttöönotto parantaa myös audiovisuaalisen alan elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Lahjakkuuspotentiaalin täysimittainen käyttöönotto kehittää aineettomien tuotteiden ja palvelujen tasoa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa edistetään audiovisuaalisen alan naisten hyvinvointia työllistymismahdollisuuksia parantamalla sekä välittömästi että välillisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää audiovisuaalisen alan naisten tasa-arvoa sekä välittömästi että välillisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat eri alojen toimintakulttuurien sekä yhteiskunnan yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 9 |
| Hankkeella on merkittävä rooli tasa-arvoisen kulttuuriympäristön kannalta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Sukupuolten tasa-arvo Suomen av-alalla toteutuu huonosti tai ei lainkaan. Epätasa-arvo on ilmeinen este ja naisten potentiaali käyttämätön mahdollisuus. Kolmivuotisen Action!-hankkeen tavoitteena oli edistää naispuolisten ammattilaisten työllistymistä audiovisuaalisella alalla, kehittää toimenpiteitä esteiden poistamiseksi ja tukea työllistämistoimia sektorilla. Hanke toteutui Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuvataiteen laitoksessa yhteistyössä Women in Finland and Television Finland (WIFT Finland) ry:n kanssa.
AV-alan työelämässä vallitsee 2020-luvun alussa merkittävä osaajapula. Yhtäällä alan tunnistamattomat toimintaperiaatteet eivät edistä AV-alan kehitystä ja vähennä osaajapulaa ja toiseksi, toimintaperiaatteet syrjivät korkeakoulutettuja naisia AV-alan työelämässä, mistä seuraa sekä työttömyyttä, matalaa palkkakehitystä sekä alaltapakoa.
Tasa-arvoon liittyvää tietoa ei ole av-alalla vieläkään riittävästi saatavilla. Julkisrahoittajat eivät ole suunnitelleet yhtenäisiä tilastoja, ja nykyiset tilastot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Tämä kertoo jännitteistä julkisrahoittajien keskinäisessä työnjaossa, kiinnostuksen puutteesta vastuullisuustiedon keräämisen merkityksestä AV-alan kehittämisessä ja karkeasti tulkiten Tasa-arvolain mukaisten sukupuolivaikutusten arvioinnin toteuttamisen laiminlyönnistä. Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että vaikka naisia ja miehiä koulutetaan alalle yhtä paljon, naisten ohjaamille ja tuottamille elokuville ohjautuu vain neljännes elokuvan julkisesta tuesta.
Sarajevon julistuksessa 2015 EU-maat sitoutuivat vähentämään audiovisuaalisen alan epätasa-arvoa vuoteen 2020 mennessä. Euroopan neuvoston av-alan rahoitusorganisaatio Eurimages suosittaa keräämään ja julkistamaan tasa-arvoon liittyvää tilastotietoa ja edistämään sen tutkimusta. Erilaisia monitorointimenetelmiä ja suoritusmittareita kehitetään tai niitä on jo saatavilla. (Eurimages 2018). Suomessa näitä ei ole otettu käyttöön.
Korkeakoulutettujen ammattinaisten työelämän segmentoitumista voidaan muuttaa tietoisesti. Julkisrahoittajien päätöksenteko- ja arviointikriteerit ovat tekijöille ja hakijoille näkymättömiä, mikä tukee rahoituksen sukupuolittuneisuutta. Koko kenttää haittaa rahoituksen ennakoimattomuus. Uuden kokeilu ja riskinotto minimoidaan, joten työntekijällä voi olla projekteja päällekkäin, mikä aiheuttaa psyykkisen ja fyysisen työturvallisuuden heikkenemistä. Av-alan sulkeutuneen työkulttuurin avoimuuden kehittämisen ja johtamisen edellytyksenä on näiden ongelmien näkyväksi tekeminen.
AV-alan työvoimapulaa voidaan ratkaista koulutettujen naisten käyttämättömällä potentiaalilla. Hankkeen konkreettinen tavoite oli, että naiset otetaan rekrytoinnissa tekijöinä ja ammattilaisina tasavertaisesti huomioon. Hanke lähestyi tätä tavoitetta edistäen naispuolisten ammattilaisten työllistymistä audiovisuaalisella alalla, kehittäen toimenpiteitä esteiden poistamiseksi ja tukien työllistämistoimia sektorilla. Kohderyhmänä oli av-alan ammatissa toimivat suomenkieliset naiset, jotka olivat hankkineet ammattitaitonsa joko koulutuksena tai ammatissa.
Hanke onnistui paikantamaan, tarkentamaan ja kuvaamaan rahoituksen, työhönoton ja alaltapaon syitä 2020-luvulla ja piti yllä keskustelua työkulttuurin, erityisesti johtamisen ammatillisista tarpeista. Av-alan rahoituksen niukkuuden takia ammattilaiset eivät tee koulutustaan ja osaamistaan vastaavia töitä, ja työhakuprosessi on kiireinen. Rekrytoinnin ja työkulttuurin kehittäminen edellyttävät muutoksia erityisesti julkisrahoituksessa.
Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia tilaisuuksia, seminaareja ja koulutuksia rahoittajien tavoitteiden mukaisesti, eli työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämiseksi. Action-hankkeen toimenpiteiden tuloksina voitiin osallistujapalautteen perusteella havaita toivotunlaisia tuloksia. Työpajoihin osallistuneet naiset ja työryhmät ovat saaneet elokuvahankkeilleen rahoitusta ja uusia yhteistyökumppaneita varmistamaan hankkeen kehittelyn eteneminen valmiiksi elokuvaksi.
Tietylle ammattiryhmälle suunnattu vuorovaikutteinen koulutus on toiminut tärkeänä apuna alalla toimivien työelämävalmiuksissa, ammatillisessa kehittymisessä, työhyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa, tiedostamattomien ennakkoluulojen purkamisessa sekä käsikirjoittamisen tason nostamisessa. Osallistujat hyötyivät erityisesti verkostoitumisesta kollegoiden kanssa. Mentorointiin osallistuneet ovat kehittyneet ammatillisesti ja saaneet uudenlaisia valmiuksia uralla etenemiseen.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi