Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21705

Hankkeen nimi: Rakennusalan koulutustehtaan konseptointi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: PL 62

Puhelinnumero: 06 868 0200

Postinumero: 84101

Postitoimipaikka: Ylivieska

WWW-osoite: http://www.centria.fi/tki

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sakari Markus Kinnunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sakari.kinnunen(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 628 0087

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakennus- ja rakennustuoteteollisuus on Pohjois-Pohjanmaalla yksi merkittävimmistä teollisuuden aloista. Erityisesti rakennustuoteteollisuuden osuus on merkittävä ja alueellisesti keskittynyt maakunnassa Oulun eteläiselle alueelle. Rakentaminen ja puutuoteteollisuus työllistää Oulun eteläisellä alueella yli 4000 henkilöä ja yritysten yhteen laskettu vuotuinen liikevaihto on yli miljardi euroa. Rakennusalan tuottavuus on laahannut pitkään jäljessä muun teollisuuden tuottavuuskehitystä, minkä yhtenä merkittävä syynä on rakennushankkeiden toteuttaminen ainutkertaisilla rakenneratkaisuilla, jolloin vakioinnin ja toistamisen tuottavuus- ja laatuhyötyjä ei saavuteta. Rakennusala on tällä hetkellä voimakkaassa murroksessa ja murroksen ajureina toimivat mm. rakennustuotteiden lisääntyvä teollinen esivalmistus ja digitalisaatio. Muutokset ovat suurusluokassaan merkittäviä ja muuttavat alalla toimintatapoja ja käytäntöjä. Teollinen valmistus itsessään myös vaatii toimialalle uusien prosessienhallinnan menetelmien käyttöönottoa ja työmaille uusia kokoonpanomenetelmiä. Alalle syntyy näin ollen myös uuden tyyppisiä työtehtäviä.

Rakennusalan koulutustehtaan konseptointi -hankkeen tavoitteena on selvittää rakennus- ja rakennustuotealan yritysten käsityksiä alan tulevista osaamistarpeista, selvittää koulutustehdas-konseptin mahdollisuudet alan osaamisen edistäjänä sekä muodostaan niistä lähtötiedot rakennusalan koulutustehtaan konseptointia varten. Hankkeessa luodaan rakennusalan koulutustehdas-konsepti. Koulutustehdas-konseptia kehitetään yhteistyössä muiden Pohjois-Pohjanmaan rakennus- ja rakennustuotealan koulutustoimijoiden kanssa, jotta koulutustehdas toimisi olemassa olevaa koulutustarjontaa täydentävänä ratkaisuna. Hankkeen keskeisimpinä yhteistyökumppaneita ovat Pohjois-Pohjanmaan rakennus- ja rakennustuotealan suurimmat yritykset ja rakennus- ja rakennustuotealan koulutusta tarjoavat oppilaitokset (Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu) sekä järjestöistä Pohjois-Suomen rakennusklusteri ry. Lisäksi yhteistyötä tehdään Pohto Oy:n kanssa.

Koulutustehdas-konsepti sovellettuna rakennusteollisuuteen on uusi ajatus. Koulutustehdas-konseptilla on saavutettu merkittäviä hyötyjä Oulun alueen prosessi- ja elektroniikkateollisuuden yritysten ja verkostojen osaamisen kehittämisessä. Vuosien saatossa Pohton koulutustehtaissa on koulutettu yhteensä yli 10 000 henkilöä, mikä kertoo menetelmän suosiosta. Koulutustehdas-konseptin avulla halutaan tehostaa rakennus- ja rakennustuotealalla tarvittavan uuden osaamisen kehittämistä tehokkaaksi todetuilla simulaatiomenetelmillä. Tämän osaamisen avulla luodaan edellytyksiä rakennus- ja rakennustuotealan uudistumiseen sekä tuottavuuden ja laadun parantamiseen. Hankkeen tulosten avulla arvioidaan tarvittavat jatkotoimenpiteet.

Toteutuessaan koulutustehdas-konsepti tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan oppilaitoksille mahdollisuuden luoda yhteistyössä moderni oppimisympäristö rakennus- ja rakennustuotealan koulutusten toteuttamiseen ja se mahdollistaa käytännönläheisten simulaatioihin perustuvien opetussisältöjen kehittämisen ja toteuttamisen. Hankkeen avulla oppilaitokset tiivistävät rakennus- ja rakennustuotealaan liittyvää koulutusyhteistyötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat rakennus- ja rakennustuotealan alan yritykset rakennusliikkeistä komponenttitoimittajiin. Kohderyhmänä ovat myös Pohjois-Pohjanmaan rakennusalan koulutustoimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat rakennusalan yritysten henkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 49 091

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 49 091

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 61 364

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 61 364

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Ii, Ylivieska, Oulainen, Alavieska, Oulu, Tyrnävä, Kalajoki, Siikajoki, Utajärvi, Raahe, Lumijoki, Sievi, Pyhäjärvi, Muhos, Reisjärvi, Kempele, Siikalatva, Kärsämäki, Merijärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Pudasjärvi, Haapavesi, Liminka, Haapajärvi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali, mutta sillä on välillisesti vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Koulutustehdas-konseptin yksi keskeinen idea on lisätä alalla teolliseen valmistamiseen liittyvää osaamista. Isossa kuvassa alan prosessien teollistaminen ja tehdastuotannon lisääntyminen tarkoittaa käytännössä mm. naisten osuuden kasvamista alan työvoimasta (esim. Pohjois-Karjalassa v. 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan rakennusalan työvoimasta yli 93 % oli miehiä, kun teollisuudessa vastaava luku oli 76 %).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden kohdistamisessa sukupuoli ei ole määrittävä tekijä. Sukupuolinäkökulma huomioidaan siten, että toiminta ja tulokset hyödyttävät kaikkia kohderyhmään kuuluvia organisaatioita
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on rakennusalan koulutustehdas-konseptia varten tehtävä taustatyö ja konseptin kehittäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Rakennusalan tuottavuuden parantuminen saavutetaan osittain eri resurssien tehokkaammalla käytöllä, mikä säästää luonnonvaroja. Koulutustehtaan avulla lisätään henkilöstön osaamista resurssien tehokkaammasta käytöstä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Rakennusalan tuottavuuden parantuminen saavutetaan osittain eri resurssien tehokkaammalla käytöllä, mikä pienentää ilmastovaikutuksia. Koulutustehtaan avulla lisätään henkilöstön osaamista resurssien tehokkaammasta käytöstä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei tunnistettua oleellista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Rakennusalan tuottavuuden parantuminen saavutetaan osittain eri resurssien tehokkaammalla käytöllä, mikä vähentää kasvihuonekaasujen tuottamista. Koulutustehtaan avulla lisätään henkilöstön osaamista resurssien tehokkaammasta käytöstä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei tunnistettua oleellista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Rakennusalan tuottavuuden parantuminen saavutetaan osittain eri resurssien tehokkaammalla käytöllä, mikä vähentää kasvihuonekaasujen tuottamista. Koulutustehtaan avulla lisätään henkilöstön osaamista resurssien tehokkaammasta käytöstä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 9
Hankkeen toimenpiteidellä on suora ja välillinen vaikutus Pohjois-Pohjanmaan elikeinorakenteen kestävään kehitykseen. Rakennus- ja rakennustuoteala ovat yksi keskeisimmistä työllistävistä toimialoista, joka tuo hyvinvointia alueen ihmisille. Erityisen myönteiset vaikutukset elinkeinorakenteen kehitykseen saavutetaan välillisesti siinä vaiheessa, kun koulutustehdas toimii alan henkilöstön osaamista lisäävänä toimijana.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeen toimenpiteillä valmistellaan uusien koulutuspalveluiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Uusi koulutustehdas lisää hieman ihmisten liikkumista koulutuksiin, mutta teollisten prosessien tehostumisen ja reusrssitehokkuuden lisääntymisen kautta nettovaikutukset ovat positiiviset.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 6
Hankkeen suorat vaikutukset hyvinvoinnin edistämiseen ovat vähäiset, mutta välillisesti ihmisten osaamisen lisääntyminen parantaa heidän edellytyksiään menestyä työelämässä, mikä edistää ihmisten hyvinvointia. Osaaminen on myös avaintekijä toimialan yritysten kehittymiseen ja menestymiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hanke on sukupuolineutraali, mutta sillä on välillisesti vaikutuksia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Koulutustehdas-konseptin yksi keskeinen idea on lisätä alalla teolliseen valmistamiseen liittyvää osaamista. Isossa kuvassa alan prosessien teollistaminen ja tehdastuotannon lisääntyminen tarkoittaa käytännössä mm. naisten osuuden kasvamista alan työvoimasta (esim. Pohjois-Karjalassa v. 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan rakennusalan työvoimasta yli 93 % oli miehiä, kun teollisuudessa vastaava luku oli 76 %). Teolliset prosessit, joita kehitetään osaamisen lisäksi automaation, robotiikan ja digitalisaation avulla, tekevät alasta yhä houkuttelevamman naisille työn rasittavuuden vähetessä ja työympäristöjen kehittyessä. Koulutustehdas-konseptin avulla lisätään alan henkilöstön osaamista myös näissä uusissa teknologioissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Hankkeella vaikuttaa välillisesti jossain määrin yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen. Rakennus- ja rakennustuotealan yritysten menestyminen Oulun eteläisellä alueella lisää alueellista tasa-arvo maaseudun ja kasvukeskusten välillä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 3
Koulutustehdas-konseptiin voidaan yhdistää tarpeen mukaan myös ympäristöosaamiseen liittyviä teemoja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Rakennusalan koulutustehtaan konseptointi -hankkeen tavoitteena oli selvittää rakennus- ja rakennustuotealan yritysten käsityksiä alan tulevista osaamistarpeista, selvittää koulutustehdas-konseptin mahdollisuudet alan osaamisen edistäjänä sekä muodostaan niistä lähtötiedot rakennusalan koulutustehtaan konseptointia varten. Hankkeessa luotiin rakennusalan koulutustehdas-konsepti.

Hanke toteutettiin neljän työpaketin kokonaisuutena, joissa tehtiin seuraavat toimenpiteet:

- Työpaketti 1: Kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan rakennusalan yritysten näkemykset alan tulevista osaamistarpeista ja selvitettiin koulutustehdas-konseptin mahdollisuuksia osaamisen lisääjänä
- Työpaketti 2: Kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan rakennusalan koulutustoimijoiden koulutustarjonta, selvitettiin koulutustehtaan tehtävää ja roolia osana koulutustarjontaa
- Työpaketti 3: Selvitettiin digitaalisien uusien ratkaisujen mahdollisuudet koulutustehdas-konseptin kehittämisessä
- Työpaketti 4: Konseptoitiin rakennusalan koulutustehdas sekä suunniteltiin koulutustehtaan toteuttamistapa

Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden avulla saatiin muodostettua hyvä käsitys alan nykytilanteesta ja erityisesti alan teollistamisen vaatimista muutoksista ja sitä kautta myös tulevista oppimistarpeista. Koulutustehtaan konsepti-tasoiset suunnitelmat luotiin ja jatkotoimenpiteet on jo käynnistetty koulutustehtaan toteutusvaiheen rahoittamiseksi.