Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21718

Hankkeen nimi: Työelämäyhteistyötä strategiseen tutkijakoulutukseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.7.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Tulppo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.tulppo(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844379

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen lähtökohtana on kansallisellakin tasolla tunnistettu tarve yliopiston tohtorikoulutuksen kehittämiseen työelämäyhteistyön vahvistamiseksi. Hankkeen tavoitteena on luoda ja juurruttaa yliopiston toimintaan sellaisia tutkijakoulutuksen muotoja, toimintamalleja, käytänteitä ja palveluita, jotka edesauttavat tohtoreiden työllistymistä, rakentavat vahvempaa vuorovaikutusta akateemisen sektorin ja työelämän välille, sekä parantavat tohtoriopiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja koulutuksen tarjoamia työelämävalmiuksia.

Hankkeessa lisätään tohtorikoulutuksen monimuotoista työelämäyhteistyötä kahden keskeisen toimenpiteen kautta: 1) työelämävalmiuksien parantaminen osana strategisen tohtoriohjelman päivitystä, sekä 2) työelämäyhteistyön vahvistaminen kahdensuuntaisten työelämävierailujen kautta. Toimenpiteissä pilotoidaan ja arvioidaan sopivimpia välineitä ja käytänteitä yliopiston tutkijakoulutuksen työelämäyhteistyön lisäämiseksi, sekä päivitetään yliopiston strateginen tohtoriohjelma vastaamaan työelämäyhteistyön haasteisiin. Tuloksena syntyy kursseja, käytänteitä ja toimintamalli, joilla työelämäyhteistyö asettuu luontevaksi osaksi yliopiston tohtorikoulutusta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä muodostuu ensijaisesti Lapin yliopiston jatkokoulutettavista, koska heidän osaamispääomaansa työelämäyhteyksien vahvistamisella panostetaan. Muita ensisijaisia kohderyhmiä ovat väitöstutkimusohjaajat, sekä tutkijakoulun kanssa yhteistyössä jatkokoulutukseen tukea antavat opinto- ja tukipalvelut, sekä työelämä- ja rekrytointipalvelut. Hankkeen toimenpiteiden kohteena on yliopiston tutkijakoulutus kokonaisuudessaan (437 jatko-opiskelijaa yhteensä), mutta mukaan valikoituvat jatkokoulutettavat tulevat edustamaan vain osaa tästä joukosta perustuen ensisijaiseen valintakriteeriin: kytkeytyminen yliopiston arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkimusprofiiliin mutta myös heidän omaan halukkuuteensa ja motivaatioonsa osallistua hankkeen tavoitteiden mukaiseen toimintaan.

Yliopiston väitöskirjatutkijoissa erottuu kolme toisistaan poikkeavaa ryhmää - väitöskirjatutkijat tekevät jatko-opintojaan joko: päätoimisesti työsuhteessa yliopistoon, apurahalla ansiotyöstä vapaana, tai sivutoimisesti oman työnsä ohessa. Käytännössä eri ryhmiä edustavilla tutkijoilla on usein keskenään erilaiset valmiudet ja tuentarpeet joten oletettavasti myös toteutus työelämäyhteistyölle tulee suunnitella siten, että se ottaa huomioon väitöskirjatutkijoiden työtilanteen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat tohtorikoulutettavien potentiaaliset tulevaisuuden työnantajat, eli koko alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen pohjoinen elinkeinoelämä mitään alaa poisrajaamatta. Työelämää edustavat organisaatiot hyötyvät hankkeesta myös suoraan osaamisen kasvun kautta hankkeessa toteutettavan vuorovaikutuksen ja yhteistyön myötä. Lähtökohtaisen haasteen työlle asettaa alueen elinkeinorakenne suhteessa Lapin yliopiston edustamiin aloihin. On hyvä olla tietoinen haasteesta ja tietoisuus asettaakin työlle omanlaisensa kehyksen, jonka kautta pyritään löytämään myös alakohtaisuudesta irrottautuvia lähestymiskulmia työllistymisväylien rakentamiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 213 304

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 003

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 266 632

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 248 756

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 18

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tällä hetkellä suomalaisista korkeakouluopiskelijoista keskimäärin 53% on naisia ja miesten osuus opiskelijoista siis 47%. Lapin yliopisto on tässä joukossa erityisen naisvaltainen: jopa yli 70% opiskelijoista on naisia. Lapin yliopiston jatko-opiskelijoista naisia on noin 65 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa seurataan toimenpiteisiin osallistuvien sukupuolijakaumaa suhteessa tohtoriohjelmien sukupuolijakaumaan. Mikäli osallistuvien opiskelijoiden sukupuolijakauma toimenpiteissä (esim. konferenssit, yritysyhteistyö) poikkeaa tohtoriohjelmien sukupuolijakaumasta, kyseistä toimenpidettä tarkastellaan erityisesti sukupuolinäkökulmasta ja pyritään etsimään syyt sekä korjaamaan tilanne siten, että opiskelijat sukupuolesta riippumatta kokevat toimenpiteet heitä hyödyttäviksi ja kiinnostaviksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen sillä toimintaympäristön analyysissa ei ole tunnistettu erityisiä epätasa-arvoa tuottavia tekijöitä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutuksia vesistöön, maaperään tai ilmaan
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutuksia materiaalien ja jätteiden taloudelliseen kestävyyteen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hankkeella on oletettavasti välittömiä ja välillisiä vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen mm. taloudellisesta näkökulmasta yliopisto-yritysyhteistyön lisäämisen kautta. Välilliset vaikutukset ovat oletettavasti suurempia osaamisen kasvun ja siirtymisen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeella on välittömiä vaikutuksia aineettomiin tuotteisiin ja palveluihin yliopistollisen jatkokoulutuksen kehittämisen kautta. Välillisiä vaikutuksia syntyy lisäksi alueellisesti tärkeän osaamisen kehittämisen kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeella on oletettavasti suoraa ja välillistä vaikutusta hyvinvoinnin edistämiseen työllistymisen mahdollisuuksien, osaamisen kasvattamisen, koulutuksen laadun parantamisen ja työvoiman osaamisen kehittämisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei tavoitella erityisiä vaikutuksia tasa-arvon edistämisen näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei tavoitella vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työelämäyhteistyötä strategiseen tutkijakoulutukseen eli PhD Work -hankkeen tavoitteena oli luoda ja juurruttaa tutkijakoulutuksen muotoja, jotka edesauttavat tohtoreiden työllistymistä sekä vahvempaa vuorovaikutusta akateemisen sektorin ja työelämän välillä, kehittämällä ja vahvistamalla väitöskirjatutkijoiden työelämään siirtymistä tukevia opintojaksoja, toimintamalleja, käytäntöjä ja palveluita. Hankkeessa toteutettiin useita eri toimenpiteitä, jotka tukivat näitä tavoitteita. Lapin yliopiston tutkijakoulutusta vahvistettiin hankkeen toimesta muun muassa tunnistamalla ja tukemalla urasuunnittelua ja työelämän rajapintoja opintojaksoilla sekä tuottamalla väitöskirjatutkijan työ- ja asiantuntijaharjoittelulle rakenteet. Hankkeessa myös tuettiin yrittäjien ja väitöskirjatutkijoiden verkostoitumista, tuotettiin tohtoreiden urapoluista kertovia videoita, ja hyödynnettiin työelämäprofessorien verkostoja ja asiantuntijuutta mahdollistamalla väitöskirjatutkijoiden ja työelämäasiantuntijoiden vuorovaikutusta. Lisäksi hanke osallistui työelämäyhteistyötä tukeviin tapahtumiin kuten Mätsis-rekrytointimessuille. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä useiden yritysten, yhdistysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Hankkeessa laadittiin toimintamalli ja sen tueksi tehtiin arviointiraportti, joka tarjoaa suuntaviivat tehtyjen toimenpiteiden jatkohyödyntämiselle.