RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21764, JOKOS - Työtä ja hyvinvointia kylissä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Jokos -hankkeen päämääränä on lisätä työtä ja hyvinvointia Rovaniemen kaupungin haja-asutusalueiden kylissä ja yhteisöissä. JOKOS-hankkeen päämääränä on vahvistaa maaseutualueiden kyläyhdistysten ja muiden toimijoiden elinvoimaa, sekä kykyä työllistää ja tukea niihin työllistyvien henkilöiden työelämävalmiuksia, osallisuutta, osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja vahvistumista. Työllistämispisteissä niin hanketyöntekijät, kuin muu yhteistyöverkosto (Rovaniemen kaupungin työllisyyspalvelut, TE-toimi, Kela ym.) toimii joustavasti ja innovatiivisesti niin kyläyhdistysten, paikallisten yritysten, osuuskuntien ym. työllistämistä edistävien toimien, kuin työttömien työvalmiuksien kehittämisen edistämiseksi. Verkostomaisesti toimien esim. pienissä ryhmissä ja yksilöohjauksin mahdollistetaan yksilöllisten palveluiden tarjoaminen, ja uusien palvelumallien kehittäminen. Sosiaalisen osallisuuden vahvistuminen tarjoaa edellytyksiä motivointiin ja omaehtoiseen aktiivisuuteen työmarkkinoille pääsyssä ja palveluiden piiriin ohjautumisessa.
Jokos-hankkeessa on kolme päätavoitetta:
A) Vahvistetaan haja-asutusalueiden pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edellytyksiä
B) Tuetaan kyläyhdistyksiä ja muita alueen toimijoita työllistämisosaamisen vahvistamisessa sekä järjestötyöllistämisen tukirakenteiden luomisessa
C) Perustetaan sektorirajat ylittäviä verkostoyhteistyöhön pohjautuvia työllistymisen mahdollisuuksia tukevia Työllisyyspisteitä pilottikylille yhteisiksi työllisyyden edistämistoimien ohjaus- ja neuvontapisteiksi sekä monitoimijaisiksi toiminta- ja kohtaamispaikoiksi.

Tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat A) kohderyhmälle suunnatut yksilölliset tai ryhmämuotoiset toimet, jotka vahvistavat yksilön työllistymisvalmiuksia B) kyläyhdistyksiin kohdistuvat koulutukset ja tukitoimet, joiden avulla lisätään yhdistysten valmiuksia toimia työnantajana ja lisätä järjestöaktiivien voimavaroja, C) Perustetaan ja kehitetään sektorirajat ylittäviä verkostoyhteistyöhön perustuvia matalan kynnyksen Työllistämispisteitä. Pisteet perustetaan tarvelähtöisesti kuudelle Rovaniemen aluelautakunta-alueelle: Yläounasjoki, Alaounasjoki, Sodankyläntien suunta, Yläkemijoki, Ranuantien suunta, Alakemijoki.

Tuloksina A) kohderyhmän työllistymisen edellytykset ja osaaminen vahvistuvat mm. olemalla mukana oman alueen Työllisyyspisteen verkoston toiminnassa, osallistumalla hankkeen tuottamaan työllistymistä tukevaan ohjaus- ja tukipalveluun, räätälöityyn koulutukseen ym., osallistumalla työkokeiluun tai työllistymällä palkkatuen avulla tai yrittäjämäisesti toimimalla. Toimenpiteissä huomioidaan aktiivimallin kriteerit ja mahdollistetaan kylillä asuvien pitkäaikaistyöttömien aktiivisuuden osoittaminen, mikä vähentää tämän ryhmän syrjäytymisen riskiä. B) Koulutuksiin osallistuneiden yhdistysten osaaminen työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä kasvaa ja kynnys työllistämiseen madaltuu. Tämän lisäksi yhdistystoimijoiden jaksaminen ja voimavarat vahvistuvat ja kehittyneiden tukimuotojen sekä syntyneen yhteistyöverkoston avulla mahdollisuudet järjestötyöllistämiseen kasvavat. C) Työllisyyspisteiden perustamisen ja kehittämisen myötä kylien asukkaiden palveluiden saatavuus paranee, yhteisöllisyys vahvistuu ja koettu hyvinvointi lisääntyy. Kylissä toimivien yhdistysten välinen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy sekä kylien välinen yhteistyö vahvistuu. Myös pilottikylien kylätilojen käyttö lisääntyy ja alueen palvelutarjonta monipuolistuu eri toimijoiden osallistuessa pisteiden sisällöntuottamiseen ja kehittämiseen. Lisääntyneen osaamisen, resurssien ja saadun tuen myötä yhdistystoimijoiden jaksaminen ja voimavarat vahvistuvat ja kehittyneiden tukimuotojen avulla mahdollisuudet järjestötyöllistämiseen kasvavat. Hankkeen aikana luotu järjestötyöllistämisen toimintamalli-verkkopalvelu ja yhteistyöverkosto jäävät toimijoiden tueksi hankkeen jälkeen. Hankkeen aikana on selvitetty järjestölähtöisen Työllistämiskeskus POINTIn perustamisen edellytyksiä ja perustettava keskus integroituu osaksi Rovaniemen Järjestötalon toimintaa myös kylille perustettujen Työllisyyspisteitten tueksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisina kohderyhminä ovat maaseudulla asuvat pitkäaikaistyöttömät ja muut heikommassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on erityisen suuri syrjäytymisen riski. Yksilöiden lisäksi hankkeen toiminta kohdistuu erityisesti kyläyhdistyksiin ja muihin alueen toimijoihin potentiaalisina työnantajina.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat maaseudulla asuvat kuntalaiset, muut yhdistykset sekä niissä toimivat vapaaehtoiset henkilöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 332 808

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 323 136

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 412 808

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 403 136

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 186

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Lapin työllisyyskatsauksen joulukuu 2018 mukaan Rovaniemen kaupungissa asuvista työttömistä työnhakijoista miehiä on 2 083 hlöä ja naisia 1 364 hlöä. Hankkeessa pyritään parantamaan erityisesti haja-asutusalueella asuvien pitkäaiaikaistyöttömien miesten työllistymistä, koska heitä on toiminta-aluella enemmän kuin naisia. Koko Lapin aluella trendinä on havaittu että naisten työttömyys vähenee nopeammin, joten hankkeen palveluilla pyritään saamaan myös miesten työttömyys vähenemään.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankketta suunniteltaessa on tiedostettu Suomessa edelleen vallalla oleva työelämän segrekaatio. Hankkeen aikana pyritään välttämään työtehtävien jakaantumista esimerkiksi kyläyhdistyksissä "miesten ja naisten töihin". Työtehtäviä räätälöitäessä ja työnhakijoita niihin ohjatessa kiinnitetään huomio tekijän osaamiseen, motivaatioon ja muihin tekijöihin. Myös yhdistystoimijoita työllistämisprosessin aikana tuettaessa ohjataan segregaation välttämiseen. Maaseutualueilla perinteiset jaot, joissa kärjistetysti naiset hoivaavat ja miehet huolehtivat piha- ja rakennustöistä, voivat elää yhä vahvoina ja tämän asenteen purkamiseen kiinnitetään hankkeen toiminnassa huomiota.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Toiminta kohdistuu kohderyhmän edustajiin sukupuolesta riippumatta. Asiakastyöskentelyssä huomioidaan tasapuolisuus eri sukupuolten välillä koko hankkeen keston ajan. Asiakkaiden valmennuksissa, koulutuksissa sekä aktivointitoimissa, kuten työkokeilussa, edistetään sukupuolineutraliteettiä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	1
Kohderyhmälle tarjotut palvelut toteutetaan hyödyntäen olemassa olevia rakenteita ja lähellä asiakkaiden asuinympäristöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	1
Hankkeen toiminta-alue on laaja, eikä julkista liikennettä ole käytettävissä, joten hankehenkilöstö joutuu liikkumaan henkilöautolla alueella. Ajoreitit ja mahdollisuudet yhteiskujetuksiin suunnitellan hyvin etukäteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään etä yhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	1
Monipalvelupisteiden toiminnassa kierrätetään jätteet asianmukaisesti ja opastetaan toimintaan osallistuvia oikeaan tapaan kierrättää. Hankkeen aikana selvitetään mahdollisuuksia hävikkiruoan hyödyntämiseen monipalvelupisteissä alueen vähävaraisten hyväksi (koulujen ylimääräruoka, kyläkaupan päiväysvanhat tuotteet).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	1
Hankkeessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja soveltuvin osin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	7
Hankkeen perustoiminnan ideaan kuuluu alueen oman elinvoimaisuuden vahvistaminen ja monipuolisten toimeentulon tapojen kartoittaminen maaseutualueilla. Toiminnassa pyritään hyödyntämään paikallisia palveluntuottajia esim. tarjoiluissa ja muissa hankinnoissa sen mukaan, kuin se on mahollista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	2
Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia sähköisiä palveluita ja tuetaan erityisesti ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksia käyttää etäpalveluita ja verkkoasiointia monipalvelupisteissä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	4
Palveluiden tuominen lähemmäs asukkaita pitkien välimatkojen Rovaniemellä sekä etäyhteyksien hyödyntäminen asiakaspalvelussa ja neuvottelutilanteissa vähentävät tarvetta maaseudun asukkaiden yksityisautoiluun, joka on huomattava ympäristön kuormittaja. Hyödynnetään kimppakyytejä ja julkisia kulkuvälineitä mahdollisuuksien mukaan. Myös asukkaiden mahdollisuus työllistyä omalla asuinalueella vähentää työmatkaliikenteen aiheuttamaan kuormaa ympäristölle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	2
Hankkeessa edistetään Rovaniemen kylien asukkaiden hyvinvointia tarjoamalla heille matalan kynnyksen toimintaa monipalvelupisteissä ja lisätään palvelutarjontaa kylien alueella. Vapaaehtoistyön tekemisen mahdollisuudet monipalvelupisteissä lisäävät asukkaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuinympäristöön. Vahvistamalla kylien palvelutarjontaa ja siten elinvoimaa, vähennetään alueellista epätasa-arvoisuutta Rovaniemellä, kun pääsääntöisesti palveluiden järjestämisen suunta yhteiskunnallisesti on keskittäminen, mikä aiheuttaa pitkien välimatkojen kunnissa haasteellista. Monipalvelupisteiden toimintoja kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa heidän tarpeitaan kuunnellen ja kannustetaan yhteistyöhön eri kylien toimijoiden välillä. Näin yhteisöllisyys voi vahvistua ja me-henki kasvaa kylillä.
Tasa-arvon edistäminen	2	3
Hankkeessa pyritään huomioimaan miesten suurempi osuus työttömistä työnhakijoista ja parantamaan miesten osallisuutta ja hyvinvointia sekä ehkäisemään heidän syrjäytymistään. Hankkeen toiminta kohdistuu kuitenkin molempien sukupuolien edustajiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	9	2
Hankkeessa edistetään erityisesti maaseudulla asuvien henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista palveluiden saatavuuden näkökulmasta.
Kulttuuriympäristö	3	5
Kyläyhdistykset ja muut maaseudun yhdistykset ovat merkittäviä toimijoita omien alueidensa kulttuuriympäristöjen vaalijoina ja rahoituksen hakijoina erilaisiin kulttuuriympäristöä kehittäviin ja ylläpitäviin toimintoihin (perinnemaisemat, virkistysalueet tulipaikkoineen). Hankkeessa yhdistyksille tarjottava tuki ja mahdollisuus saada resurssia omaan toimintaan työllistämisen kautta voi kohdentua myös näihin osa-alueisiin vaikkapa kyläyhdistyksessä. Yhdistysten tulevaisuuden tukeminen turvaa myös kulttuuriympäristöjen säilymistä laajemmassa mittakaavassa.
Ympäristöosaaminen	2	1
Hankkeessa perustettavissa monipalvelupisteissä järjestetään tarpeen mukaan ympäristöjärjestöjen ja kaupungin kanssa jäteneuvontaa tai yhteisiä tempauksia ympäristön hyväksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päämääränä oli vahvistaa maaseutualueiden kyläyhdistysten ja muiden toimijoiden elinvoimaa, sekä kykyä työllistää ja tukea niihin työllistyvien henkilöiden osallisuutta, osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja vahvistumista sekä työelämävalmiuksia.
Hankkeen tavoitteet olivat:
1.) Vahvistetaan haja-asutusalueiden pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edellytyksiä
2.) Tuetaan kyläyhdistyksiä ja muita alueen toimijoita työllistämisosaamisen vahvistamisessa sekä järjestötyöllistämisen tukirakenteiden luomisessa
3.) Perustetaan sektorirajat ylittäviä verkostoyhteistyöhön pohjautuvia työllistymisen mahdollisuuksia tukevia Työllisyyspisteitä pilottikylille yhteisiksi työllisyyden edistämistoimien ohjaus- ja neuvontapisteiksi sekä monitoimijaisiksi toiminta- ja kohtaamispaikoiksi.

JOKOS-Työtä ja hyvinvointia kylissä -hankkeessa vahvistettiin haja-asutusalueiden pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edellytyksiä mm. järjestämällä koulutuksia ja valmennuksia, tukemalla työnhaussa sekä työelämävalmiuksissa. Kylille perustettuihin JELPPI-työllisyyspisteisiin jalkautettiin kaupungin työllisyyttä edistävien toimijoiden mm. TE-palvelut ja Rovaniemen kaupungin työllisyyspalvelut, sekä oppilaitosten ja hankkeiden tarjoamia palveluita lähelle asiakkaita. Kylien työttömille etsittiin töitä oman alueen yhdistyksistä, jotta pitkät työmatkat eivät olisi työllistymisen esteenä. Hankkeessa toimittiin ”välittäjinä”, jotta yhdistyksiin löytyi sopiva työntekijä tai työnhakijalle löytyi työpaikka kylän yhdistyksestä. Yhdistyksissä olevia työtehtäviä räätälöitiin vastaamaan työnhakijan osaamisen vahvistamisen tarpeita ja työkykyä. Koulutusten ja ryhmävalmennusten lisäksi tarjottiin yksilövalmennusta tarpeen mukaan. Hankkeen aikana 21 työllistyi yhdistyksiin ja 2 muualle töihin. Lisäksi hanke oli mukana kokeilussa, jossa 14 nuorta työllistyi kylien yhdistyksiin Rovaniemen kaupungin kesätyösetelin ja Rovaniemen kylien kehittämissäätiön tuen turvin. Näin myös nuorille tarjoutui työmahdollisuuksia läheltä omaa asuinaluettaan. Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin, joten välimatkat ovat pitkiä.

Yhdistyksille järjestettiin järjestötyöllistämiseen ja sen taloushallintoon liittyviä koulutuksia ja infoja kylillä sekä etäyhteyksin. Koulutuksia toteutettiin yhteistyössä viranomaisten, oppilaitosten ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Lisäksi hankehenkilöstön tarjoama, yksilöllinen yhdistyskohtainen tuki oli tärkeää mm. palkkatuki- ja muiden tukien hakemiseen, palkkojen laskemiseen ym. työnantajavelvoitteisiin liittyen. Koulutukset ja infot toteutettiin tarvelähtöisesti ja niiden materiaalit sekä tallenteet löytyvät hankkeen nettisivuilta sekä hankkeessa työllistämisen ja työllistymisen tueksi toteutetusta JOKOS.FI-Järjestötyöllistämisen työkalupakista. Työkalupakkiin on koottu runsaasti tietoa työnantajana toimimisesta, siihen liittyvistä velvoitteista sekä taloushallinnosta. Sivustolta löytyy myös materiaaleja ja nauhoitteet hankkeessa toteutettavista infoista sekä muita oppaita, lomakkeita ym. Yhdistykset voivat ilmoittaa sivustolle avoinna olevia työ- ja harjoittelupaikkojaan. Lisäksi JOKOS.FI sivustolta löytyy työn hakemiseen, muuhun työllistymistä edistävään tukeen sekä työelämävalmiuksiin liittyvää tietoa, oppaita ja lomakkeita. JOKOS.FI-työkalupakki löytyy www.jokos.fi -sivustolta ja sen voi liittää oman organisaation nettisivuille ja sen päivittämisestä huolehtii Rovaniemen Neuvokas. Verkostoyhteistyön tukemiseksi sivustolle on koottu tietoa työllistämistä edistävistä toimijoista, oppilaitoksista, hankkeista, säätiöistä ym. sekä Lapin järjestötyöllistämisen verkostosta.
Hanke kokosi ja koordinoi järjestötyöllistämisen verkoston toimintaa ja se toimi tärkeässä roolissa järjestötyöllistämisen rakenteiden kehittämisessä, työkalupakin sisältöjen suunnittelussa, järjestötyöllistämisen viestinnän tukemisessa sekä edunvalvonnassa. Verkostossa on järjestöjen ja Lapin järjestökeskusten lisäksi TE-palveluiden, ELY-keskuksen, kuntien, Lapin liiton, oppilaitosten ym. työllistämistä tukevia toimijoita ja verkosto on kiinnitetty yhdeksi Lapin Järjestöneuvottelukunnan verkostoksi.

Hankkeessa käynnistettiin kuusi JELPPI-työllisyyspistettä eri puolille Rovaniemen kyliä: Muurola, Sinettä, Narkaus, Tennilä, Tiainen ja Porokari. Työllisyyspisteet toimivat kylien yhteisten kokoontumispaikkojen, yleensä kylätalojen yhteydessä, ja joihin jalkautettiin työllisyyttä edistävien toimijoiden, oppilaitosten ja hankkeiden tarjoamia palveluita työllistymisen tueksi. Lisäksi JELPEISSÄ toteutettiin yksilövalmennuksia sekä kylien yhteinen INNOSTAMO -tilaisuus Järjestötyöllistämisen kesäverstas. Huolimatta siitä, että hankkeen toteutus ajoittui juuri korona-aikaan, hankkeen toteutus onnistui hyvin mm. etäyhteyksin ja tavoitteet saavutettiin. Kerätyn palautteen myötä myös yhdistykset, sidosryhmät, koulutuksiin osallistuneet sekä ohjausryhmä arvioi hankkeen toteutuksen onnistuneeksi ja toiminnan vaikuttavaksi.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot