Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21771

Hankkeen nimi: Nuoret PySTyY (PsykoSosiaalinen tuki, Työllisyys ja Yhteistyö) - hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Siilinjärven kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0172718-0

Jakeluosoite: PL 5

Puhelinnumero: 044-7401102

Postinumero: 71801

Postitoimipaikka: Siilinjärvi

WWW-osoite: http://www.siilinjarvi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Kauhanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.kauhanen(at)siilinjarvi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7401102

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuoret PySTyY (PsykoSosiaalinen tuki, Työllisyys ja Yhteistyö) – hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta, kokonaisvaltaista elämänhallintaa, psyykkistä hyvinvointia ja arjen toimintakykyä. Näiden myötä yhteiskuntaan kiinnittyminen sekä koulutukseen ja työelämään sijoittumisen edellytykset paranevat. Hankkeen avulla tavoitetaan 15-29 vuotiaita haastavassa elämäntilanteessa olevia nuoria, jotka ovat jumiutuneet kotiin, kärsivät mielen hyvinvoinnin haasteista, oireilevat päihteillä, eivätkä kiinnity tarvitsemiinsa palveluihin.

Hankkeessa kehitetään nuorille suunnattu kynnyksetön monitoimijainen palvelukokonaisuus, joka rakentuu yksilöllisesti kunkin nuoren ympärille tukemaan hänen tavoitteitaan. Palvelukokonaisuuden luomiseksi nuoria ja eri toimijoita osallistetaan monimenetelmällisen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen hyödyntäen palvelumuotoilua. Tukea tarvitsevien nuorten tavoittamiseksi hyödynnetään digitaalisuutta ja vahvistetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Nuoren lähtökohdista ja tavoitteista lähtevän ohjauksen toteuttamiseksi kullekin nuorelle nimetään ohjaaja ja lisäksi toteutetaan ryhmävalmennusmalleja; suljettua sekä avointa ryhmätoimintaa. Ryhmävalmennusmallien jaksot jakautuvat kolmeen moduuliin: arjen sujuvuus, mielen hyvinvointi ja sosiaalinen vahvistuminen. Moduulien teemat ja sisällöt liittyvät arjen hallintaan, mielenhyvinvoinnin tukemiseen eli konkreettisiin keinoihin tunnistaa tunteita ja omia toimintamalleja ja niiden vaikutuksia itsessä, oman elämän vastuunottoon sekä sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen. Ryhmään sitoutuminen toteutuu yksilövalmennusprosessin kautta. Ryhmävalmennukseen integroidaan kunnan palveluja siten että ryhmävalmennusta toteutetaan ja suunnitellaan osittain yhdessä sektorirajat ylittäen. Toimintamallissa hyödynnetään digitaalisuutta myös ohjauksessa ja toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisessa. Käyttöön juurtuvan, toimivan ja vaikuttavan toimintamallin luomiseksi sen kehittämisen kaikissa vaiheissa toteutetaan prosessikehittämistä. Osana prosessikehittämistä toteutetaan myös henkilöstön koulutus- ja valmennusprosessi. Prosessi sisältää työpajatyöskentelyä, koulutustilaisuuksia, työntekijöiden valmennusta ja yhteiskehittämistä.

Hankkeen tuloksena syntyy nuorten tarpeista lähtevä, yksilöllinen ja eri toimijoita osallistava monitoimijainen ja – menetelmällinen palvelumalli. Vuorovaikutteisuus mallin kehittämisessä yhdessä nuorten ja eri toimijoiden kanssa on lisännyt molemminpuolista ymmärrystä palvelutarpeista ja luonut näin uudenlaista hallintorajat ylittävää toimintakulttuuria myös muiden kunnallisten palvelujen kehittämiseen vastaamaan kuntalaisten tarpeita aiempaa paremmin. Yksilötasolla nuorten varhainen ja vahvempi psykososiaalinen tuki on edistänyt laaja—alaisesti nuoren hyvinvointia, elämänlaatua ja osallisuutta, joiden kautta edistetään pidemmällä aikavälillä myös opiskeluun ja työelämään siirtymistä. Hankkeen tuloksena nuorten työ- ja toimintakyky paranevat ja tapahtuu etenemistä myös työllisyyden polulla kohti työllistymistä tai opintoihin siirtymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat 15–29-vuotiaat tukea tarvitsevat nuoret, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella tai sen kohonneessa riskissä. Erityisen kohderyhmän muodostavat NEET-nuoret ja nuoret, joilla..
•riski syrjäytymiselle on kohonnut (nuoret, jotka eivät ole päässeet kiinnittymään yhteisöihin ja yhteiskuntaan opiskelun ja työn avulla)
•psyykkisiä, sosiaalisia ja elämänhallinnan ongelmia (mielenterveys- ja päihteet, yksinäisyys, sosiaalisen eristäytyminen tai ohuet sosiaaliset verkostot, pelot, toimettomuus ja jaksamattomuus)
•nuoret, jotka eivät pysty osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan
◦työttömät työnhakijat, kuntoutustuella olevat, sairaslomalla olevat, koulunsa keskeyttäneet, jotka vielä koulun kirjoilla ja koulun keskeyttäneet

Nuorten kohderyhmän koon arvioidaan olevan noin 200 nuorta Siilinjärvellä ja Lapinlahdella.

Hankkeen kohderyhmän muodostavat myös hankkeen suunnittelussakin mukana olleet toimijat: kuntien eri hallinnonalojen toimijat (työllisyyspalvelut, nuorisopalvelut, sosiaalitoimi ja terveyspalvelut), TE-palvelut, seurakunta ja ammatilliset oppilaitokset. Hankkeen kohderyhmiin kuntatoimijoista Siilinjärven ja Lapinlahden kuntien lisäksi kuuluvat muut Pohjois-Savon kunnat, joille tarjotaan mahdollisuutta osallistua prosessikehittämisen ja -valmennuksen koulutuksiin ja työpajoihin. Näin edistetään yhtenäisten palvelumallien muodostumista ja pohjoissavolaisten tasavertaista asemaa palvelujen saatavuudessa. Yhtenäiset palvelumallit ovat osaltaan myös lisäämässä palvelujen tunnettuutta ja madaltamassa näin kynnystä palvelun piiriin siirtymisessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat työnantajat ja yrittäjät. Yhteistyötä tehdään nuorten työllistymisen tukemisessa. Yritykset tarvitsevat valmennuksellista tukea ja osaamisen lisäämistä, jotta valmiudet tukea nuorten kestävää työllistymistä paranevat.

Keskeisen välillisen kohderyhmän muodostavat myös nuoren läheiset. Haastavat elämäntilanteet nuorille kuormittavat usein myös nuoren lähipiiriä ja näin ollen nuoren kohentuneen tilanteen voidaan nähdä edistävän myös hänen koko lähipiirin hyvinvointia ja elämänlaatua.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 256 206

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 255 506

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 288 723

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 287 935

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Lapinlahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminnot kohdentuvat kaikkien sukupuolten henkilöihin tasavertaisesti. Toimintojen suunnittelussa otetaan huomioon mahdolliset sukupuolten väliset erot palvelutarpeessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnot kohdentuvat kaikkien sukupuolten henkilöihin tasavertaisesti. Toimintojen suunnittelussa otetaan huomioon mahdolliset sukupuolten väliset erot palvelutarpeessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite. Sukupuolinäkökulma on kuitenkin huomioituna hankkeen toiminnoissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Neutraali, ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Neutraali, ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Neutraali, ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Neutraali, ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Neutraali, ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Neutraali, ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Neutraali, ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Neutraali, ei vaikutusta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 9
Hankkeessa kehitetään palvelumalli nuorten elämänhallinnan, osallisuuden ja työllistymisen tukemiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Neutraali, ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen toiminnot tähtäävät kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Hankkeessa luotava toimintamalli pyrkii vähentämään polarisoitumista kohdentamalla toimia erityistä tukea tarvitseviin nuoriin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hankkeessa luotava toimintamalli pyrkii vähentämään polarisoitumista kohdentamalla toimia erityistä tukea tarvitseviin nuoriin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali, ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Neutraali, ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Siilinjärven kunnan, Diakonissalaitoksen Vamos- palvelun ja Lapinlahden kunnan ESR-rahoitteinen yhteishanke ”Nuoret PySTyY” (PsykoSosiaalinen tuki, Työllisyys ja Yhteistyö) toteutui ajalla 1.10.2019-30.4.2022. Kohderyhmänä olivat 15-29- vuotiaat työ/opiskeluelämän ulkopuolella olevat siilinjärveläiset ja lapinlahtelaiset nuoret. Hankkeessa tarjottiin nuorille yksilövalmennusta, kotiin vietävää valmennusta ja ryhmävalmennusta. Yksilövalmennukseen osallistui hankeaikana yhteensä 51 nuorta, joista avoimille työmarkkinoille eteni 16% ja koulutukseen 21%. Hankkeessa tehtiin huomio, että alueella on tarvetta erityisesti kotiin vietävälle valmennukselle. Hanke teki tiivistä yhteistyötä etenkin mielenterveyspalvelujen kanssa.

Hankkeen tavoitteena oli monitoimijaisen palvelukokonaisuuden rakentaminen toiminta-alueella. Osana hankkeen prosessikehittämisen osuutta hanke järjesti useita, ammattilaisille suunnattuja yhteiskehittämisen työpajoja, joiden koettiin tiivistäneen alueen monitoimijaista yhteistyötä. Yksi kehittämisen teemoista oli kohderyhmän nuorille suunnattujen palveluiden vaikuttavuus. Tähän liittyen hanke koordinoi molempien kuntien peruspalveluiden käyttöön Työterveyslaitoksen Kykyviisarin, sähköisen työ/toimintakyvyn itsearviointimenetelmän (www.kykyviisari.fi). Hanke loi Siilinjärven kunnan käyttöön Kykyviisaridataan pohjautuvan tiedolla johtamisen mallin, jonka avulla voidaan tarkastella kuntatasoisesti esim. palveluiden piirissä olevien työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää, asiakasprofiilia sekä työ- ja toimintakykyä. Kehittämispajojen tuotoksena hanke loi sähköisen palvelukartan ”Tuki- ja kuntoutuspalvelut siilinjärveläisille nuorille, jotka tarvitsevat vahvistusta toimintakyvylleen” (https://www.siilinjarvi.fi/nuoret-pystyy-hankkeen-materiaalit/)Palvelukarttaan kootun tiedon avulla ammattilaiset voivat entistä paremmin ohjata nuoria heidän tarvitsemiinsa, oikea-aikaisiin ja toimintakyvyn mukaisin tukipalveluihin. Hankkeessa on myös tehty näkyväksi alueellisia, nuorten palveluihin liittyviä palvelukatveita, joita ovat mm. kotiin vietävän valmennuksen, kuntouttavan ryhmävalmennuksen, nuorten työpajatyyppisen toiminnan sekä ohjaus- ja neuvontapalvelun puuttuminen Siilinjärven kunnasta. Osaan näistä palvelukatveista vastaa elokuussa 2021 alkanut Vamoksen ja Siilinjärven kunnan ”Siilin nuoret”- yhteishanke (ESR).