|
|
|
Hankekoodi: S21804
Hankkeen nimi: Saamen kielten tulkkaus -hanke
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.1.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Saamelaisalueen Koulutuskeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244767-4
Jakeluosoite: Menesjärventie 4
Puhelinnumero: 040 723 7309
Postinumero: 99870
Postitoimipaikka: INARI
WWW-osoite: http://www.sogsakk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Jäppinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.jappinen(at)sogsakk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405559650
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Saamelaisten kielelliset oikeudet on turvattu saamen kielilailla (1086/2003), jolla turvataan mm. saamelaisten oikeus asioida saamen kielellä viranomaisissa. Saamen kielellä tarkoitetaan saamen kielilaissa Suomessa puhuttuja saamen kieliä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Lakia sovelletaan saamelaisten kotiseutualueella laajasti eri viranomaisiin. Lain mukaan asian suullisessa käsittelyssä asiakkaalla on oikeus tulkkaukseen ja käännökseen pohjois, inarin- ja koltansaameksi. Käytännössä tämä oikeus voi koskea hyvin erilaisia tilanteita, kuten esimerkiksi kokoustilanteita, kuntien järjestämiä palveluita tai asiointia saamen kielellä virastoissa. Saamen kielilain noudattaminen saamelaisten kotiseutualueella vaatii paljon tulkkaustyötä, koska kuntien ja valtion viranomaisissa on erittäin vähän saamen kielen taitoisia työntekijöitä. Lisäksi eri aloilla saamenkielistä ammattihenkilöstöä on vähän, jolloin saamenkielisten palveluiden saatavuus joudutaan turvaamaan tulkkauksen välityksellä. Useimmiten tulkkaustilanteet vaativat simultaanitulkkaustaitoa ja tulkkauspyynnöt tulevat nopealla aikataululla. Ajoittain koetaan mahdottomaksi reagoida palvelun toteuttamiseen tulkkaajien vähäisyyden vuoksi. Hankkeen tavoitteena on vastata saamen kielten pitkään jatkuneeseen tulkkauksen tarpeeseen ja koulutukseen mm. pätevöittämällä henkilöitä erityisesti saamelaiskuntien lakisääteisten palvelujen toteuttamiseen ja eri kokous- sekä konferenssitulkkauksiin.
Saamen kielten tulkkaus -hankkeen (ESR, 1.1.2020-31.6.2021) toteuttavat Saamelaisalueen koulutuskeskus, Diakonia ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutti. ESR-hankkeen ulkopuolisia rahoittajina toimivat Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnat sekä Saamelaiskäräjät. Hankeyhteistyönä rakennetaan ja toteutetaan saamen kielten tulkkauskoulutus, jota lakisääteisestä tarpeesta huolimaatta ei ole olemassa. Laajuudeltaan koulutus on 25 opintopistettä. Mm. Saamelaiskäräjät tuo saamen kielten ja kulttuurin asiantuntemuksensa koulutukseen jo suunnitteluvaiheessa. Koulutus pätevöittää henkilöitä juuri saamen kielten tulkkaamiseen. Koulutuksen suunnittelussa ja opetussuunnitelmassa huomioidaan, että tulkkauskoulutuksen osallistujien toinen kieli on vähemmistökieli
ja sen vaikutukset rakennetaan opetussuunnitelmaan saamen kielten asiantuntijoiden avulla. Hankkeessa selvitetään myös etätulkkauksen keinoja ja mahdollisuuksia ja koulutukseen sisällytetään etätulkkausosaamista.
Hankkeen avulla lisätään pätevien tulkkaajien määrää Saamelaiskäräjien listoilla, ja sitä kautta pystytään turvaamaan nopea ja laadukas palvelu tulkkausta tarvitsevalle asiakkaalle. Hankkeen tuloksena saadaan saamelaisalueelle lisää tulkkauksen asiantuntijoita kaikkiin kolmeen saamen kieleen ja pystytään paikkaamaan tällä hetkellä toimivien tulkkauksen asiantuntijoiden eläköitymisestä johtuvaa vajetta ja nopeasti kasvavaa tarvetta. Tärkeä ja yhteiskunnallisesti merkittävä tavoite hankkeella on pilotoida mallia,
jonka pohjalta voidaan tulevaisuudessa rakentaa saamen kielien tulkkikoulutusta.
Hanke toteutetaan yhteishankkeena, koska kenelläkään toteuttajalla ei ole kokonaisuudessaan koulutuksen järjestämisen edellyttämää osaamista. Saamelaisalueen koulutuskeskus tuo hankkeeseen ja koulutuksen toteuttamiseen saamen kielien ja kulttuurin osaamisen sekä koordinoi hankkeen toteutuksen ja vastaa hankkeessa toteutettavan koulutuksen käytännönjärjestelyistä ja opiskelijoiden rekrytoinnista yhdessä muiden osatoteuttajien kanssa. Oulun yliopiston alaisuudessa toimivalla Giellagas-Instituutilla on tieteellinen ja tutkimuksellinen osaaminen saamen kielien kieliopin opettamisessa, ja se tuo tätä osaamista hankkeeseen. Diakonia-ammattikorkeakoululla on järjestämislupa tulkkikoulutuksen toteuttamiseen. Diakonia-ammattikorkeakoulu tuo koulutuksen suunnitteluun, opetussuunnitelman rungon rakentamiseen ja koulutuksen toteutukseen tulkkauksen sisällöllisen asiantuntijaosaamisen. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien kanssa, joilla on suurin tarve tulkkauksen asiantuntijoista sekä Saamelaiskäräjien kanssa, joilla on tulkkauksen asiantuntijoiden tarve sekä ajantasainen tieto saamen kielien tulkkauksen tilanteesta.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on saamen kielten tulkkaus -hankkeen toteuttamaan koulutukseen osallistuvat opiskelijat. Koulutusta tullaan markkinoimaan jo tulkkauksen tehtävissä toimineille henkilöille, jotta heidän osaamisen laatua voidaan parantaa sekä madaltaa kynnystä osallistua vaativimpiinkiin tulkkaustilanteisiin.
Hankkeen välillinen kohderyhmä on laaja, joka osaltaan myös kuvastaa sitä, miten suuri merkitys tulkkaajilla on saamelaisessa yhteisössä. Välillisesti kohderyhmänä ovat tulkkauspalvelujen tilaajat, kuten saamelaiskäräjät, kunnat (erityisesti saamelaiskunnat: Enontekiö, Inari, Utsjoki ja Sodankylän pohjoisosa), valtion eri viranomaistahot kuten, Kela, terveyskeskukset, keskussairaalat, yliopistolliset sairaalat, poliisi ja muut kunnan eri toimet. Huomattavaa on, että Utsjoen kunta ostaa osittain palveluja Norjasta ja näissä palveluissa yhteinen kieli on usein pohjoissaame. Näitä palveluita ajatellen tulkkausapua voidaan tarvita pohjoissaamesta suomeen, eikä oletetusti suomesta pohjoissaameen.
Lisäksi välillisesti kohderyhmään kuuluvat tulkkausta saavat, esim. perheenjäsenet ja suku. Ammatillisesta näkökulmasta puolestaan eri moniammatillisiin työryhmiin kuuluvat asiantuntijat hyötyvät tulkkauksesta eri asiointitapausten yhteydessä.
Iso välillinen kohderyhmä on tietysti eri tapahtumiin sekä konferensseitilaisuuksiin osallistujat, jotka saavat kokea ja kuulla tapahtuman tulkkauksen välityksellä omalla äidinkielellään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 193 682
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 777
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 242 096
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 204 982
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Oulun
Kunnat: Enontekiö, Oulu, Inari, Utsjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 15
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta luonnonarvoihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 0 |
| Koulutuksessa hyödynnetään etäopetusta ja yhteistyöneuvotteluissa mahdollisuuksien mukaan skype- ja muita etäkokoumahdollisuuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia Natira 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään ja hyödynnetään sähköisiä oppimisalustoja- ja sähköisiä materiaaleja jolloin paperijäte vähenee. Hankeorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalit ekologisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hanke tarjoaa koulutusmahdollisuuden tulkkausalasta kiinnostuneille sekä jatko-opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia. Hankkeessa hyödynnetän paikallista osaamista, ja hanke nostaa positiivisella tavalla esiin saamenkieliä sekä lisää niiden tunnettavuutta laajemmin valtakunnan tasolla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Hanke lisää saamenkielten tulkkausosaamista, koulutuksen laajuus on 25 op. Saamenkielten lisääntynyt tulkkausosaaminen parantaa saamenkielisten palveluja alueella. Tietoisuus saamenkielistä ja -kulttuurista lisääntyy hankkeen aikana sekä alueellisella tasolla (eri sidosryhmät, esim. kuntien sote-henkilöstö, opetushenkilöstö jne.). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 1 |
| Opiskelijat ja kouluttajat joutuvat jonkin verran liikkumaan, koska hankkeessa on lähiopetusjaksoja, jotka toteutetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään kuitenkin mahdollisimman paljon etäyhteyksiä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke edistää saamenkielisten hyvinvointia, koska tulkkauspalvelujen tarjonta alueella paranee, ja he saavat tarvitessaan tulkkausapua esim. sote-palveluissa aikaisempaa paremmin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke edistää saamenkieltä puhuvien sekä eri saamenkielten tasa-arvoa. Hanke edistää myös alueellista koulutuksellista tasa-arvoa ja tuo uudenlaisen koulutusmahdollisuuden alueelle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 9 |
| Hanke on yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti merkittävä, koska sen myötä saamenkielten tulkkausosaaminen vahvistuu. Hanke lisää yhdenvertaisuutta ja nostaa esiin monipuolisesti saamenkulttuuria. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 8 |
| Saamenkielet ja -kulttuuri ovat hankkeen keskeistä sisältöä. Kulttuuriperintö liittyy oleellisesti ihmisen elinympäristöön, arvoihin, kieleen jne. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Ympäristöosaaminen huomiodiaan sikäli kun se liittyy opetusmateriaaleihin ja kestävään kehitykseen. | ||
Hankkeessa rakennettiin ja toteutettiin 25 opintopisteen laajuinen saamen kielten tulkkauskoulutus, josta valmistui yhteensä 15 opiskelijaa. Tulkkauskoulutuksen opetussuunnitelma rakennettiin hankkeessa yhteistyönä päätoteuttajan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä osatoteuttajien Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Giellagas-instituutin kanssa. Hanke teki myös tiivistä yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa. Koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden mukaan koulutus oli suunniteltu hyvin. Opiskelijoille kertyi ammattimaiseen tulkkaukseen ja tulkkauspalvelun tuottamiseen liittyvää ammatillista tietoa ja he kokivat, että he pystyivät soveltamaan koulutuksen sisältöjä omassa työssään. Koulutuksen vaikutus tulkki-identiteettiin sekä saamen kielten tulkkiyhteisöön koettiin merkittäväksi. Koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden tulkkauksen ammattitaito kehittyi ja heidän kykynsä toimia eri tulkkaustehtävissä parani. Eläköityvien tulkkaajien tilalle saatiin koulutettua ammattitaitoisia ja luotettavia tulkkauksen osaajia.
Hankkeen loppuseminaari “Myötätuuleen - toimivat tulkkauskäytännöt luodaan yhdessä” järjestettiin 14.5.2021 ja toteutettiin hybridimuotoisena. Seminaarin teemana oli toimivat tulkkauskäytännöt ja niiden yhdessä rakentaminen. Paneelikeskustelussa nostettiin esille alueellisia huomioita tulkkauksen käytössä. Webinaari simultaanitulkattiin koltan-, inarin- ja pohjoissaamen sekä suomen kielille ja seminaarin tallennetta jaettiin tarvittaessa osatoteuttajille sekä rahoittajille. Seminaariin osallistui yhteensä 78 henkilöä, joka on alueellisesti suuri määrä.
Hankkeessa selvitettiin myös tulkkivälityspalveluiden, tulkkiverkostojen ja etätulkkauksen mahdollisuuksia. Etätulkkauksen osalta tehtiin selvitystyötä, miten Suomessa tällä hetkellä etätulkkaus toimii ja minkälaisia erilaisia ratkaisuja tähän on tarjolla. Saamen kielten tulkit eivät toimi tulkkivälityspalveluiden kautta, vaan suurimmaksi osin freelancer –tulkkeina. Tulkkia tarvitsevat tahot käyttävät Saamelaiskäräjien sivuilta löytyvää tulkkien yhteystietolistaa etsiessään saamen kielten tulkkeja. Hankkeessa päivitettiin tulkkilistaa uusien tulkkien yhteystiedoilla sekä uudistettiin listaa tarpeellisilla tiedoilla mm. tulkkien osaamisalueista ja etätulkkauksen mahdollisuudesta. Listalle kerättiin 30 tulkin yhteystiedot, joista noin 30 % uusia tulkkeja.
Hankkeessa kartoitettiin tulkkauksen koordinointia tulkkien, tulkin tilaajien tai viranomaisen sekä saamenkielisen asiakkaan välillä. Hankkeessa tehtiin esitteet, joissa selkiytettiin tulkkauksen koordinointia niin asioimistulkkauksen kuin yleisötilaisuuksien tulkkauksen järjestämisen osalta. Esitteet lisäsivät tietoisuutta tulkkauksen tarjoamista mahdollisuuksista asioimistilanteissa sekä kokous- ja konferenssikontekstissa.
Hanke järjesti lähikoulutuspäivät 29.-30.10.2021 varsinaisen koulutuksen päättymisen jälkeen hankkeen jatkoajalla. Lähikoulutuspäivien yhteydessä järjestettiin myös verkostoitumisilta, jossa keskusteltiin saamen kielten tulkkausalan mahdollisuuksista ja vahvistettiin verkostoja toisten tulkkien kanssa. Verkostoitumisen lisäksi aiheena oli tulkkiosuuskunnan perustamiseen liittyvät asiat. Saamen kielten tulkit tekevät pääosin työtään freelancereina ja he ovat tuoneet esiin toiveen järjestäytyä jollain tapaa yhteen, esimerkiksi osuuskunnan kautta. Tämä toisi monenlaisia etuja toimintaan, kuten tulkkauksen laadun ja hinnoittelun yhdenmukaistaminen sekä tulkkauksen saatavuuden parantuminen.
Koulutuksessa pilotoidun tulkkauskoulutusmallin pohjalta on laadittu esitys saamen kielten tulkkauskoulutukselle tulevaisuudessa. Koulutusmuodoista parhaiten saamen kielten tulkkauskoulutukseen soveltuisi erikoistumiskoulutus, joka mahdollistaa koulutuksen rakentamisen kohderyhmän ja saamelaisalueen tarpeisiin joustavasti. Tarkoituksena on esittää päätoteuttajan sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun toimesta hankkeen tuloksia opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä opetushallitukselle saamen kielten tulkkikoulutuksen tutkinnon rakenteesta ja tarpeellisuudesta. Viimeisessä ohjausryhmän kokouksessa päätetiin, että Diakonia-ammattikorkeakoulu ottaa vastuun asian edistämisestä yhteistyössä hankkeessa olleiden osatoteuttajien sekä Saamelaiskäräjien kanssa.
Koulutuksen ja uuden toimintamallin myötä saamenkielisten tulkkauspalveluiden laatu ja saatavuus on parantunut. Tulkkauksen osaajien määrän kasvaessa myös viranomaisten ja kuntien kynnys tarjota saamenkielisiä palveluita pienenee. Tulkkauskoulutuksen myötä tulkkien ammattitaidon kehittyminen sekä tulkkien määrän lisääntyminen vaikuttavat ennaltaehkäisevästi tulkin työstä aiheutuvaan henkiseen paineeseen ja stressiin.
Yleisesti saamenkielisen tulkkausosaamisen lisääntyessä ja tulkkaajien ammattikunnan vahvistuessa myös yhteistyö vakiintuu ja lisääntyy eri toimijoiden välillä. Kokonaisuudessaan hankkeen tulosten vaikutukset ovat merkittäviä uhanalaisille vähemmistökielille. Hanke on edistänyt osaltaan saamen kielten elpymistä ja elvyttämistä vahvistamalla saamen kielten tulkkaajien verkostoa ja ammattitaitoa.