|
|
|
Hankekoodi: S21834
Hankkeen nimi: TKT- Työnantajat koulutuksen tukena
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan kauppakamari ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0279033-3
Jakeluosoite: Torikatu 21 c 2.keros
Puhelinnumero: +358 503277732
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: https://pohjoiskarjalankauppakamari.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Toivanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.toivaneni(at)kauppakamari.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 503277732
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2019 -raportissa kerrotaan, että työttömyyden ripeä aleneminen on jatkunut koko maassa ja työttömien kokonaismäärän ja pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan laskevan edelleen, vaikkakin laskun odotetaan hidastuva. Työttömyyden ei odoteta kasvavan missään päin maata kevääseen 2020 mennessä. (Työ- ja elinkeinoministeriö. 2019. Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2019. 12)
Talouskasvun myötä avointen työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti eri puolilla maata. Tämä on johtanut jopa siihen tilanteeseen, että monilla työnantajalla on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa tarpeeseen. Työvoiman saatavuusongelmaa kärjistää työikäisen väestön väheneminen. (Työ- ja elinkeinoministeriö. 2019. Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2019. 13)
Pohjois-Karjalassa työllisyystilanteen odotetaan parantuvan, mutta samaan aikaan osaavan työvoiman saatavuuden odotetaan heikentyvän. Pohjoiskarjalaisella työelämällä on edessään merkittäviä haasteita rekrytoinnin suhteen. Alueen väestömäärä vähenee, työelämästä pois siirtyvien korvaaminen vaikeutuu ja kilpailutilanne tulevaisuuden tekijöistä kovenee. Tutkimusten mukaan tällä hetkellä työelämään siirtyvien työntekijöiden määrä ei riitä Pohjois-Karjalassa paikkaamaan työelämästä poistuvien määrää.
Paikallisen elinkeinoelämän edunvalvojana olemme Pohjois-Karjalan Kauppakamarilla huomanneet, että pohjoiskarjalaiset yritykset eivät ole vielä täysin heränneet tulevaisuuden haasteisiin. Aiemmin hakijoita on ollut ”oven takana”, mutta yrityksistä viestitään, että tilanne on muuttunut. Eniten apua näyttäisivät tarvitsevan mikro (<10 hlö) ja pienet yritykset (<50 hlö), joissa ei ole nimettyä hr-henkilöä tai -osastoa.
80 % uusista työpaikoista tulee syntymään näissä yrityksissä. Tulevien rekrytointitarpeiden ennakointia alle 50 työntekijän yrityksissä voidaan kohentaa mm. paremmille yhteyksillä alueen oppilaitoksiin, mistä tulevaisuuden tekijät pääosin tulevat. Muita tärkeitä kohderyhmiä ovat mm. työssä olevat tai työtä hakevat uudelleenkoulutettavat henkilöt, sekä vieraskielinen työvoima. Hyvään työnantajamielikuvaan ja näkyvyyteen panostamalla pystytään yrityksestä tekemään houkuttelevampi työnantaja ja parantamaan työvoiman saatavuutta.
Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toteuttaman Työnantajat koulutuksen tukena -hankkeen pitkän aikavälin kehitystavoitteena on luoda yritysten ja oppilaitosten välille pysyväksi tarkoitettu vuorovaikutteinen toimintamalli, joka vahvistaa toimijoiden yhteistyötä. Hankkeen aikana koottavan yhteistyöverkoston hyvät ja vastuulliset työnantajat takaavat osaajien säilymisen alueella ja houkuttelevat alueelle uutta, osaavaa työvoimaa.
Hankkeen tarkoituksena on taata työvoiman saatavuus Pohjois-Karjalan alueella. Tämä hanke korostaa erityisesti pk-yritysten ja eri koulutusasteen oppilaitosten merkitystä vetovoimaisuuden saavuttamisessa. Hankkeella pyritään kehittämään pk-yritysten työnantajatoimintaa sekä yhteistyötä eri asteen koulutusorganisaatioiden kanssa. Hankkeelle on asetettu kolme kehitystavoitetta, jotka rakentuvat pk-yritysten ja pohjoiskarjalaisten oppilaitosten vetovoimaisuuden sekä näiden toimijoiden yhteistyön varaan. Hankkeen välittömänä tavoitteena:
- Hankkeessa mukana olleiden, pohjoiskarjalaisten yritysten, erityisesti mikro- ja pienyritysten rekrytointivalmiudet ja työ-voiman saatavuus paranevat. Mikro- ja pienyritykset koetaan helpommin lähestyttäviksi ja hyviksi työnantajiksi.
- Pohjois-Karjalaisten oppilaitosten vetovoimaisuus kehittyy positiivisesti muuhun maahan verrattuna.
- Yhteistyö tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden käytännönläheisempään opiskeluun ja yrityksille mahdollisuuden löytää ja kasvattaa huippuosaajia pienellä riskillä.
Hankkeessa kehitetään pohjoiskarjalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten työnantajavalmiuksia, näkyvyyttä ja työnantajamielikuvaa, sekä näiden yritysten yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa. Hankeen aikana toteutettavista tehtävistä on muodostettu kolme työpakettia. Työpaketit on muodostettu niiden lopputuloksena syntyvien tulosten pohjalta. Näitä tulostavoitteita ovat:
TP1Taitava työnantaja -valmennus: Työpaketti muodostuu kolmesta tehtävästä, joiden aikana valmistellaan, toteutetaan ja jatko kehitetään mikro- ja pienyritysten henkilöstöasioista ja rekrytoinneista vastaaville henkilöille suunnattu Taitava työnantaja -valmennus. Valmennus on tarkoitettu eritysesti yrityksille, joissa ei vielä ole olemassa omaa hr-henkilöstöä. Valmennuksen jälkeen pohjoiskarjalaisilla mikro ja pienyrityksillä on valmiudet toimia hyvinä ja vastuullisina työnantajina. Työpakettiin kuuluvat tehtävät ovat:
A) Valmennuksen valmistelu
B) Valmennukset
C) Jatkotoimenpiteet
TP 2. Vuorovaikutteinen yhteistyömalli: Erilaisten urapolkujen kehittymistä tukeva vuorovaikutteinen yhteistyömalli on luotu. Pilotoinnin seurauksena toimintamalli on valmis muuttumaan jatkuvaksi toiminnaksi ja muuttamaan yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön systemaattiseksi. Oppilaitokset ja yritykset sitoutuvat yhdessä kannustamaan opiskelijoita nopeampaan, tavoiteajassa saavutettuun, valmistumiseen. Työpaketti muodostuu viidestä tehtävästä, joita ovat:
A) Yhteistyöverkoston kokoaminen
B)Sisältö- ja toimintasuunnitelma
C) Yritysten jalkautuminen
D) Yhteistoimintaviikot
E) Mallin jatkokehittäminen
Hankkeen välittömiä hyädynsaajia ovat valmennuksiin osallistuvat pohjoiskarjalaiset mikro- ja pienyritykset, sekä opot ja opettaja eri koulutusasteilla
pohjoiskarjalaiset mikro- ja pienyritykset
koululaiset ja opiskelijat
työttömät työnhakijat
työpaikan vaihtajat
alanvaihtajat
maahanmuuttajataustaiset henkilöt
paluumuuttajat
pohjoiskarjalaiset oppilaitokset kaikilla koulutusasteilla
Pohjois-Karjalan työvoimatoimijat (TE-toimisto ja rekry-yritykset)
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjalan kunnat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 474 469
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 389 929
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 554 469
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 469 929
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Polvijärvi, Outokumpu, Liperi, Kontiolahti, Rääkkylä, Ilomantsi, Juuka, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 105
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 99
Suunniteltu: 125
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei pystyä suoranaisesti vaikuttamaan luonnonvarojen käyttöön | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Emme pysty hankkeen avulla vaikuttamaan suoranaisesti ilmastonmuutokseen tai siitä aiheutuvien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia eliöihin ja luonnon moninaisuuteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta näihin | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei pyritä vaikuttamaan materiaalien ja jätteiden käyttöön tai syntyyn. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikuteta energiaratkaisuihin | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 4 |
| Hankkeen avulla pyritään lisäämään PohjoisKarjalan vetovoimaisuutta työn ja koulutuksen tarjoajana. Kun vetovoimaisuus kasvaa on alueella paremmin tarjolla työvoimaa ja yritysten kannattaa pysyä alueella ja uusien yritysten tulla alueelle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 2 |
| Hankkeen aikana jatkokehitetään aiemmin käytössä ollutta taitava työnantaja -valmennusta. Lisäksi tarkoituksena on kehittää yhteistyöverkosto. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikuteta liikkumiseen ja logistiikkaan | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| Työntekijöiden saatavuus Pohjois-Karjalassa paranee. Työllisyys lisääntyy. Yritysten elinedellytykset Pohjois-Karjalassa paranevat, kun alueella on saatavilla paremmin työvoimaa. Yritysten KET -toiminta aktivoi laajemmin koko yhteiskuntaa ja vaikuttaa positiivisesti nuoriin ja heidän vanhempiinsa. Oppilaitoksiin vaikuttaminen parantaa koulutuksellista tasaarvoa, kun tietoisuus jatkokoulutuksesta ja työllistymismahdollisuuksista on laajasti kaikkien opiskelijoiden saatavissa. Pitkällä aikajänteellä koko alueen hyvinvointi paranee työllisyyden parantuessa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 6 |
| Pyrimme hankkeen avulla laajentamaan yrittäjien katsomusta siitä mitä kautta heillä on mahdollista löytää työntekijöitä. Haluamme tuoda esille kuinka tärkeää erilaisten urapolkujen arvostaminen on. Käymme yrittäjien kanssa läpi mm. sitä kuinka voisimme jatkossa hyödyntää paremmin vieraskielisen työvoiman potentiaalin ja kuinka työnhakijan erilaiset koulutus- ja uravalinnat voidaan kääntää mahdollisuuksiksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 5 |
| Yrittäjät oppivat arvostamaan paremmin erilaisia urapolkuja. Työnhakijoiden mahdollisuudet työllistyä paranevat ymmärryksen lisääntyessä. Työelämä ja käytäntö tulevat lähemmäs opiskelua ja auttavat ammatti-identiteetin rakentumisessa . Ihmisten yhdenvertaisuus tulee laajasti huomioiduksi, sillä toimenpiteissä huomioidaan yksilölliset taustatekijät työllistymisessä. (Koulutustausta, etninen tausta, muut kieleen ja kulttuuriin liittyvät tekijät). Työperäisen maahanmuuton erityishuomiointi auttaa merkittävästi yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tasa-arvon toteutumiseeen | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Hankkeen avulla voidaan parantaa yritysten mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa alueella työvoiman lisääntyessä. Yritystoiminnan jatkuvuuden turvautuessa alue on elinvoimaisempi ja mm. liikekiinteistöjen tyhjenemistä voidaan hillitä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei voida vaikuttaa suoraan ympäristöosaamisen tai tietoisuuden lisäämiseen. | ||
Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toteuttaman Työnantajat koulutuksen tukena -hankkeen pitkän aikavälin kehitystavoitteena oli luoda yritysten ja oppilaitosten välille pysyväksi tarkoitettu toimintamalli, joka vahvistaa toimijoiden vuorovaikutteista yhteistyötä. Hankkeen aikana koottavaan yhteistyöverkostoon kuuluvat pk-yritykset ja oppilaitokset takaavat osaajien säilymisen alueella ja houkuttelevat alueelle uutta, osaavaa työvoimaa.
Hankkeen tarkoituksena on taata työvoiman saatavuus Pohjois-Karjalan alueella. Tämä hanke korostaa erityisesti pk-yritysten ja eri koulutusasteen oppilaitosten merkitystä alueen vetovoimaisuuden saavuttamisessa. Hankkeella pyritään kehittämään pk-yritysten työnantajatoimintaa sekä yhteistyötä eri asteen koulutusorganisaatioiden kanssa. Yritysten ja oppilaitosten välille luotavan vuorovaikutteisen yhteistyömallin avulla tehostetaan eri koulutusasteilla tapahtuvaa ammattiin valmistavien koulutusten suorittamista. Tarkoituksenamme on luoda toimintamalli, jossa oppilaitokset sekä yritykset yhdessä kannustavat opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa. Hankkeen aikana koottava yhteistyöverkosto sitoutuu yhdessä edistämään valmistuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään nopeasti valmistumisen jälkeen. Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa oli kaksi työpakettia, joiden puitteista tehtiin alla olevat toimenpiteet, TP1: Taitava työnantaja -valmennus ja TP 2: Vuorovaikutteinen yhteistyömalli.
Koronapandemia alkoi vuoden 2020 alussa, jolloin hanke startattiin. Koronapandemia muokkasi toimintaympäristöä merkittävästi. Hanke reagoi nopeasti pandemian tuomiin haasteisiin ja suunnitellut toimenpiteet muovattiin etänä toteutettavaksi. Hanke järjesti Etätyönjohtamisen webinaarin, "Vaikuttaminen epävarmojen aikojen kohtaamisissa" -webinaarin sekä ”Uudet tulevaisuuden palveluketjut " - palvelualan treffit, jossa kokosimme yhteen monialaisia palvelualan toimijoita verkostoitumaan, etsimään kumppanuuksia ja ideoimaan uusia liiketoiminnan muotoja. Tausta-ajatuksena elinvoimaiset pohjoiskarjalaiset yritykset, joissa työpakkoja olisi tarjolla.
TKT-hankkeessa tavoitettiin lähes kaikki maakunnan 8. luokkalaiset joko tutustuttamalla heidät oppilaitoksen ja yrityksen toimintaan tai toteuttamalla yläkoululla ns. Työelämän aktivointitapahtuma. 8. luokkalaisille, alanvaihtajille ja urasuunnittelusta kiinnostuneille tehtiin myös 15 kpl TikTok-videoita. Yläkoulujen opinto-ohjaajat tavoitettiin sekä osa yläkoulujen rehtoreista.
Yritysten työantajabrändin sekä brändin kehittäminen ja näkyvyys teemaan liittyen kehitettiin lyhyet ja ytimekkäät ALKU-valmennukset, joiden tarkoituksena oli toimia herättelijänä yrityksille, jotka haluavat lähteä kehittämään omaa työantajakuvaa, yritysmielikuvaa sekä parantamaan näkyvyyttä potentiaalisena työantajana. ALKU-valmennuksia toteutettiin hankkeen aikana 3 kpl yhteensä kappaletta sekä lähi- että etätoteutuksena. Valmennusten kautta pystyttiin auttamaan yrityksiä tekemään konkreettisia tekoja työnantajakuvan kehittämiseen sekä yrityksen näkyvyyteen liittyen. Yritykset saivat valmennuksen kautta itselleen työkirjan jatkokehittämistä varten. Valmennukset saivat ensiluokkaisen palautteen ja kiitoksen konkreettisista kehittämisideoista.
Tulevaisuuden Taitava Työantaja –webinaarisarja tehtiin hankkeiden välisenä yhteistyönä Business Joensuun (Osuu-hanke), Lieken (5T-hanke), Pikesin (Tai-dolla töihin 2022) sekä Ketin (Koulutustehdas) kanssa. TKT-hanke suunnitteli ja toteutti toukokuussa 2022 yhteistyössä Lieksan Kristillisen opiston peruskoulun kanssa "tutustu maahanmuuttajaan tutustumisen työelämään".
Yhteistyössä Riverian ja PKO:n ja 8 ravintoala-alan yrityksen kanssa pilotoitiin Kesäduunikamppis -niminen toimintamalli. Kesäduunikamppis pilotoi erilaista urapolkua mara-aloille. Kampanjan kautta yritykset tarjosivat kesätyöpaikkoja (jotka hankittiin TKT-hankkeen kautta) yhteishaussa mara-aloja opiskelemaan hakeville jo ennen opintojen alkua. Tällä tavoin yritykset pystyivät kiinnittää hyvät tyypit itselleen jo ennen opintoja. Myös yritysten näkyvyys parani kampanjan myötä.
Järjestimme Tee Tulevaisuutesi -tapahtuman verkon kautta kaikille Pohjois-Karjalan lukioille yhteistyössä Karelia-amk:n, Luma-keskuksen sekä Pohjois-Karjalan Opot ry:n kanssa. Tapahtumassa oli linjoilla osallistujia n. 60 eri luokasta. Osallistujia linjoilla n. 800 opiskelijaa. Tapahtumassa herättelimme lukiolaisia tulevaisuuden pohdintaan. Useiden sidosryhmien kanssa tehtiin yhteistyötä alueen työllisyyden parantamiseksi: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, Karelia, Riveria, Business Joensuu, TE-toimisto, ELY-keskus, Maakuntaliitto, Pikes, Keti, P-K Yrittäjät sekä kaikki maakunnan yritysjärjestöt. TAT, NY, Joensuun kaupunki, PESTUU-tapahtuma.
ELY:n Kooredipok-hankkeen kanssa yhteistyössä syksyllä 2020 aloitettiin yhteistyö Pohjois-Karjalan työllisyyden sekä yritysten parissa toimivien toimijoiden selvittämiseksi. Lopputuloksena toteutimme yhteistyössä työllisyystoimijoille tehdyn selvityksen, jossa selvitimme maakunnan työllisyyden parissa toimivien eri tahojen rajapintoja ja vastuualueita. Selvitykseen pohjautuen aloitettiin työpajatyyppisenä toimintana verkostoyhteistyön kehittäminen. Päävastuu jatkokehittämisestä jäi Kooredipok -hankkeelle.
PKO:n ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä kehitettiin PKO:n tarjoamia restonomi- ja tradenomiopiskelijoiden harjoittelujaksojen sisältöjä palvelemaan PKO:n, Karelia-ammattikorkeakoulun ja opiskelijoiden tarpeita. Lisäksi parannetiin käsitystä osuuskaupan eri toiminnoista, työelämälähtöistä oppimista ja lisätään monitaitoisuutta monipuolisen työkokemuksen myötä.
Syksyllä 2020 tehtiin Karelian, Riverian ja Yliopiston opiskelijoille työelämätietokysely, jossa selvitettiin miten opiskelijat näkevät työelämäyhteistyön sekä tunnistavatko he alueemme potentiaalisia työantajayrityksiä. Vastaajissa Riverian osuus oli 46 %, Karelian 32 % vastauksista ja yliopiston osuus 22 %. Vastausten kokonaismäärä 357kpl.
Hankkeessa toteutettiin myös näkyvyystutkimuksen pohjoiskarjalaisille 10–50 työllistäville yrityksille. Kävimme läpi kaikki pohjoiskarjalaiset alle 50 työllistävät yritykset verkkonäkyvyyden ja sosiaalisen median osalta. Näkyvyys tutkimuksessa kävi ilmi, että nettisivujen osalta asiat yrityksissä ovat kohtuullisen hyvin, joskin ajankohtaisen sisällön päivittäminen on vähäistä. Sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen on Facebookin osalta n. 63 % hallussa, mutta vain 34 % käyttää Instagramia, jossa Z-sukupolven edustajat, eli tulevaisuuden työntekijät viettävät aikaansa. Työnantajamarkkinointia teki vain 14 % kaikista tämän kokoluokan yrityksistä, ja systemaattisesti sitä teki vain yksi prosentti yrityksistä.
Hankkeessa luotiin Työelämäauditointi toimintamalli, jonka avulla voidaan kehittää ja syventää oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Työkalu pilotoitiin Riverian ammatilliselle oppilaitokselle ja Karelia ammattikorkeakoululle. Oppilaitoksilta ja auditoijilta (elinkeinoelämän edustajat) saadun palautteen perusteella työkalu on toimiva ja sitä on tarkoitus kehittää ja levittää laajemmin Suomessa. Elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö on syventynyt auditoitujen oppilaitosten kohdalla.
Hankkeen aikana toteutettiin kaksi opintomatkaa. Projektihenkilöstö toteutti Riverian henkilöstön kanssa opintomatkan Hollantiin.
Toinen opintomatka toteutettiin Saksaan. Matkan antimina muodostui käsite Saksan malli opetusympäristönä. Mallia on tarkoitus jatkojalostaa kauppakamarien kanssa yhteistyössä.
Hankkeessa toteutettiin seminaarit: Monimuotoisuus kilpailutekijänä ja hankkeen päätösseminaari. Kävijämäärät seminaareissa yhteensä n. 180 henkilöä. Seminaarilla pyrittiin tavoittamaan hankkeeseen osallistuneet tahot ja tiedottaa hankkeen tekemisistä ja tuloksista kaikille osallistujille. Hankkeessa oli tarkoitus toteuttaa Kotikansainvälisyys-seminaari, jossa maakunnan elinkeinoelämälle tarjottiin mahdollisuutta saada tietoa kotikansainvälistymisestä ja vahvistaa verkostoja teemaan liittyen. Seminaari peruttiin vähäisen ilmoittautuneiden takia
Hankkeen numeerisia tuloksia:
Keskeisimpiä lukuja, tavoitettu:
Yläkoulujen 8. luokkalaista vajaa 1.500
Yläkoulujen opinto-ohjaajia ja opettajia n. 50
Riverian opetushenkilöstöä n. 380
Karelian opetus- ja projektihenkilöstöä n. 280
Työelämäauditointeja 28 kpl
Riverian auditoijat työelämästä n. 60
Karelian auditoijat työelämästä n. 85
Työelämäauditointi tuotteistettiin ja auditointia on lähdetty levittämään muualle Suomeen Kauppakamareiden välityksellä.
Auditointi on työvälinen oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön parantamiselle ja kehittymisen seurannalle. Auditoinnissa kehittyvät kaikki osapuolet: oppilaitos, elinkeinoelämä ja kauppakamari.