Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21931

Hankkeen nimi: OMA-hanke, Osa Minusta, osanA meitä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: 068680200

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Maaret Koivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.koivula(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447250771

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

OMA-hanke toteutetaan vuosina 2020-2022. Hankkeen avulla etsitään uusia toimintamalleja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden parantamiseen hyödyntämällä taidelähtöisiä menetelmiä ja pelillisyyttä luomalla sosiaalisen osallisuuden malli, jossa kartoitetaan olemassa olevien palveluverkostojen osallisuuden osa-alueita sekä kehitetään yhteneväinen merkistö kuvaamaan osallisuuden muotoa palveluidentarjoajille ja asiakkaille, jonka avulla sosiaalisen osallisuuden osa-alueen tunnistaminen jäsentyy ja selkiytyy. Hankkeella tuetaan yhdenvertaisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia yhteiskunnassa.
Toiminnan tavoitteet:

1. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien oman elämän osallisuuden kokemuksen kasvattaminen.
2. Vahvistetaan ja tuetaan kohderyhmän osallisuutta vaikuttamisprosesseihin käyttämissään palveluissa, omassa lähipiirissään sekä elinympäristössään.
3. Tuetaan kohderyhmän paikallista osallisuutta ja vuorovaikutussuhteita.
4. Kehitetään uusi toimintamalli kohderyhmän asiakasosallisuuden vahvistamiseksi.

Hankkeen kohderyhmänä ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat. Hanke on suunnattu erityisesti nuorille, joilla on vähän tai ei ollenkaan työkokemusta ja ikääntyville, jotka ovat olleet jo pitkään työelämän ulkopuolella sekä maahanmuuttajat. Hankkeen kohderyhmäksi lasketaan kuitenkin kaikki nuorista ikääntyviin, myös keski-ikäiset huomioiden, jotta osallistujia saadaan mahdollisimman kattavasti mukaan. Kaikessa hankkeen toiminnassa tähdätään siihen, että sukupuolet ovat tasaisesti edustettuna.
Hankkeen tavoitteena on tarkastella, millainen osallisuus lisää osallisuutta ja millaisia konkreettisia ja luovia toimenpiteitä voidaan sitä varten yhdessä kohderyhmän ja palveluiden tarjoajien kanssa kehittää. Palveluidentarjoajien osallisuuden osa-alueita spesifioimalla rakennetaan osallisuustyötä ihmisten väliseen yhteisyyteen perustuvan toiminnan avulla, joka yhdistää asiakkaat yhteiskuntaryhmästä riippumatta paikalliseen palvelujärjestelmään. Hankkeen toiminnoilla pyritään jäsentämään verkostojen osallisuuden palasta siten, että se selkeyttää ja tukee asiakkaan tarpeita, jolloin pystytään tukemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä vahvistamaan elämän ennakoitavuutta, ja lisäämään elämän hallittavuutta ja toimintaympäristön ymmärrettävyyttä. Hankkeen keskiössä on sosiaalinen kuntoutus, luovat menetelmät, osallisuuden tukemiseksi kehitettävä toiminnallinen sekä draamallinen menetelmä sekä digitaalisuus ja pelillisyys. Kehittämistyössä hyödynnetään kehittäjäasiakasryhmiä käynnistäen sosiaalista osallisuutta lisäävää kulttuuri ja taidetoimintaa
Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy osallistava lautapeli, jonka tarkoituksena on visualisoida ja tuoda näkyväksi alueen palveluntarjoajien toimintoja osallisuuden näkökulmasta. Osallisuuden markkinat – tapahtuma kokoaa yhteen hankkeen kohderyhmää ja palveluntarjoajat yhteiskehittämisen hengessä.

TUOTOS
- Uusi, luovia menetelmiä ja pelillisyyttä hyödyntävä sosiaalisen osallisuuden yhteiskehittämisen malli.
- Uusi yhteistyötoiminnanmuoto, osallisuuden markkinat, jossa alueelliset verkostot, palveluiden tarjoajat kokoontuvat yhteen yhdessä kohderyhmän kanssa.
- Konkreettinen lautapeli sosiaalisen osallisuuden tueksi sekä sen digitaalinen versio.

TULOS
- Toiminnalla saadaan aikaan palveluntarjoajien sosiaalisen osallisuuden merkistö, joka tuo näkyväksi asiakkaalle sekä toimijalle millaista osallisuuden tukemista juuri kyseinen palvelu tarjoaa.
- Kohderyhmäläisten toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistuminen.
- Kohderyhmän paikallisen osallisuuden sekä vuorovaikutuksen lisääntyminen.
- Alueellisen palveluverkoston voimaantuminen sekä uusien yhteistyömallien syntyminen.

VAIKUTUS
- Hankkeen toiminnot vahvistavat alueen palveluntarjoajien verkostoitumista sekä yhteistyötä luoden vahvaa synergiaetua toimijoiden välille. Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen
heikoimmassa työmarkkinatilanteessa olevien osalta johtaa pitkällä aikavälillä eriarvoistumisen vähenemiseen, aktiivisempaan toimijuuteen sekä yhteisyyden lisääntymiseen. Pitkällä aikajänteellä sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen lujittaa tasa-arvoisen ja yhteisöllisen maakunnan statusta, jossa kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhteisöllisyydellä luodaan yhteenkuuluvuutta, osallisuutta, turvallisuutta ja tuetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat. Hanke on suunnattu erityisesti nuorille, joilla on vähän tai ei ollenkaan työkokemusta ja ikääntyville, jotka ovat olleet jo pitkään työelämän ulkopuolella sekä maahanmuuttajat. Työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden asiakkaat.

Hankkeen kohderyhmäksi lasketaan kuitenkin kaikki nuorista ikääntyviin, myös keski-ikäiset huomioiden, jotta osallistujia saadaan mahdollisimman kattavasti mukaan. Kaikessa hankkeen toiminnassa tähdätään siihen, että sukupuolet ovat tasaisesti edustettuna.

Muutoshakemuksessa (maaliskuu 2021) palveluntarjoajat hyväksytään varsinaiseen kohderyhmään hankkeen aloituksesta (1.3.2020) lähtien.

Varsinaiseen kohderyhmään lukeutuvat tässä tapauksessa myös muun muassa työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden tarjoajat. Kolmannen sektorin toimijat, alueen järjestötoimijat sekä heidän palvelut ja palveluntuottajat; henkilökunta.
Varsinaiseksi kohderyhmäksi katsotaan myös Osallisuuden markkinoille sekä Osallisuuden polulle osallistuvat verkostot sekä heidän erilaiset toiminnot alueella.

Koronasta johtuen kaikkia suunniteltuja OMA-hankkeen toimenpiteitä ei ole voitu järjestää, esimerkiksi suuria osallistujille ja palveluntarjoajille yhteisiä tilaisuuksia. Nämä järjestetään pienemmissä ryhmissä/erikseen. Tästä esimerkkinä kehittämistyöpajat sekä tilaisuudet ja tapahtumat. Näistä syntyy kustannuksia muut-kululajissa, jotka kohdistuvat ry/palveluntarjoajille ja näin ollen palveluntarjoajat merkitään varsinaiseen kohderyhmään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Centria-ammattikorkeakoulun sosiaalialan- ja yhteisöpedagogiopiskelijat sekä heidän opettajat.
Tapahtumiin osallistuvat muut kuntalaiset kohtauttamisen näkökulmasta osallisuustyön tukena.
Valtakunnalliset verkostot ja asiantuntijat osana kehittämistyötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 259 162

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 251 956

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 345 549

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 335 952

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan

Kunnat: Kannus, Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 155

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa tehtävät toimenpiteet ovat sukupuolineutraaleja. Tasa-arvo on huomioitu hankkeen ongelmanasettelussa ja tavoitteissa. Hankkeen toimintoja on arvioitu mm. sukupuolinäkökulmasta THL:n sukupuolivaikutusten arvioinnin lainsäädäntöhankkeen avulla (Suvaopas). Linkki oppaaseen: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504224320
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu niin, että tarvelähtöisyys, toiminta ja vaikuttavuus koskevat niin naisia kuin miehiä tasavertaisesti. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen kaikissa eri vaiheissa. Hankkeen kohderyhmästä sekä asiakkaat että työntekijät otetaan tasapuolisesti mukaan hankkeen toimintaan sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke tukee sukupuolinäkökulman edistämistä toteutuksen kaikissa vaiheissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeessa keskitytään aineettoman pääoman kasvattamiseen. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota työpajamateriaalien hankintaan kestävän kehityksen näkökulma huomioiden. Digitaalisuutta pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon, esimerkiksi sähköiset julkaisut ja markkinointi sekä asiakkaiden ohjaus digitaalisten palveluiden käyttäjiksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hankkeessa edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kestää kehitystä palveluiden saatavuuden näkökulmasta, mm. tukemalla palveluntarjoajien verkostoitumista, saatavuutta sekä yhteistyömahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa kehitetään sosiaalista osallisuutta tukevaa toimintamallia, jossa hyödynnetään myös digitaalisuutta, jolloin syntyy aineeton tuote, joka tukee palveluiden sekä asiakkaiden tarpeiden kohtaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään digitaalisia palveluita ja yhteistyön muotoja niin asiakkaiden tavoittamisessa kuin heidän kanssa toimimisessa ja rakennetaan siltaa palvelupolkujen kohtaamiseen myös digitaalisessa muodossa hankkeen päätyttyä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke keskittyy kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka ytimessä on sosiaalinen osallisuus. THL:n mukaan taidelähtöiset menetelmät ovat monipuolisia, edullisia ja tehokkaita keinoja hyvinvoinnin lisäämiseen ja työllisyyden edistämiseen. Hankkeella tuetaan yhdenvertaisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeessa ehkäistään ensisijaisesti syrjäytymistä ja tuetaan sosiaalista osallisuutta. Palvelut rakennetaan matalan kynnyksen periaatteella ja tämä antaa tasa-arvoisen osallistumisen mahdollisuuden.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville ja keskittyy näin ollen eriarvoisuuden vähentämiseen. Hankkeessa toimitaan myös monikulttuurisesti ja pyritään mahdollistamaan kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaaminen työskentelyn puitteissa. Hankkeessa pyritään vähentämään eri ryhmiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja pelkoja.
Kulttuuriympäristö 5 7
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja taidelähtöisten menetelmien avulla kulttuuriympäristön - maisemien ja virkistysalueiden hyödyntäminen huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeessa huomioidaan kulttuuriympäristöt osana toimintaa ja pyritään hyödyntämään niitä mahdollisuuksien mukaan.
Ympäristöosaaminen 1 2
Digitaalisten alustojen ja yhteisöllisten sosiaalisten medioiden hyödyntämisen tuomat ympäristömyönteiset vaikutukset nostetaan asiakkaiden tietoon ja sitä kautta lisätään ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OMA-hankkeessa kehitettiin uusia toimintamalleja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tueksi. Taidelähtöisiä ja pelillisiä menetelmiä hyödyntämällä kehitettiin yhteistyössä alueen palveluverkoston ja työntekijöiden kanssa asiakasosallisuuden yhteiskehittämisen toimintamalli sekä osallisuuspolku –peli, joka on digitaalinen pelialusta sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi sekä osallisuutta tukeviin palveluihin ohjautumiseen.

Hankkeessa tuettiin sosiaalista osallisuutta kohderyhmän omassa elämässä mm. kirjoittamalla OMA-sanomia, joissa kohderyhmän ääni palveluiden käyttäjänä tuotiin kuuluvaksi ja näkyväksi ja samalla palveluita tuotiin kohderyhmän tietoisuuteen. Yhteisötaiteeseen perustuvien tapahtumien avulla tuotiin näkyväksi alueen palveluita sekä kohtautettiin eri viiteryhmiä. Asiakasosallisuuden yhteiskehittämisen mallilla tuotiin kohderyhmän palveluntarjoajille konkreettinen väline kehittämistyöhön palveluiden sisällä.

Osallisuuspolku sekä Asiakasosallisuuden yhteiskehittämisen toimintamalli ovat saatavilla Innokylästä; https://innokyla.fi/fi