|
|
|
Hankekoodi: S21944
Hankkeen nimi: Tavoitteena Työ
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Sievin kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0189615-2
Jakeluosoite: Haikolantie 16
Puhelinnumero: 08-4883111
Postinumero: 85410
Postitoimipaikka: Sievi
WWW-osoite: http://www.sievi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Karoliina Jenni Satomaa
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työllisyyskoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: karoliina.satomaa(at)sievi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444883322
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteena Työ -hankkeella halutaan kehittää sieviläisten työnhakijoiden ja erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä kohti avoimia työmarkkinoita. Hankkeessa haetaan ratkaisuja työllistymispolkujen kehittämiseen ja mahdollistamiseen yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja muiden työllisyyden parissa toimivien, kuten henkilöstövuokrausyritysten kanssa. Hankkeessa kehitetään asiakaskohderyhmän osaamista mm. erilaisten valmennusten ja lyhytkestoisten koulutusten kautta sekä haetaan keinoja osaamisen tunnistamiseen ja työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen. Hankkeen tavoitteena on myös vastata yritysten tarpeeseen saada sitoutunutta työvoimaa. Yritysten osaamistarpeita sekä työllistämiseen liittyviä tukitarpeita kartoitetaan yhteistyössä Sievin teollisuuspuiston kanssa. Hankkeen aikana arvioidaan ja kehitetään työpajatoimintaa paremmin avoimille työmarkkinoille työllistymistä tukevaan suuntaan.
Hankkeen aikana saadaan kokemuksia eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja kehitetään mahdollisuuksien mukaan uusia toimintamalleja esimerkiksi hankkeen ja henkilöstövuokrausyritysten välille. Suurimmat hyödyt kohdentuvat asiakaskohderyhmään, joille hankkeessa luodaan työllistymis- ja koulutuspolkuja. Hankkeen aikana hyviksi, toimiviksi ja kustannuksiltaan järkeviksi koetut käytänteet juurrutetaan kunnan pysyväksi toiminnaksi. Hankkeen aikana saadaan kokonaiskuvaa Sievissä toimivista työnantajista ja heidän tarjoamista työllistymismahdollisuuksista ja tarpeista ja tätä kautta luotua asiakaskohderyhmälle mahdollisia polkuja työelämää kohti.
Hankkeen toiminta-aika on 1.5.2020-30.9.2023.
Sievin kunnan työttömät työnhakijat, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat eli pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistyvät työttömät työnhakijat, vajaakuntoiset, osatyökykyiset, maahanmuuttajat sekä nuoret. Nuorille, alle 29 –vuotiaille Sievissä on tarjolla Jelppiverkon yksilövalmentajan, etsivän nuorisotyöntekijän sekä jonkin verran työhönvalmentajan palveluita, mutta nuoria ohjautuu myös työllisyyspalveluiden asiakkaiksi esim. Työkolmion työpajalle, nuorten starttivalmennukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan siinä vaiheessa, kun työllistymiseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. Näin ollen hanke tarjoaa jatkopolkumahdollisuuksia ja osaamisen kehittämisen palveluita myös nuorille.
Välillisiä kohderyhmiä ovat työnantajat, yhdistykset ja muut työelämäedustajat, varsinaisen kohderyhmän parissa työskentelevät verkostotoimijat, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut kunnalle tuottava peruspalvelukuntayhtymä Kallio (sosiaalitoimi, terapiakeskus, A-klinikka, terveyskeskus), TE-palvelut/TYP, muut hankkeet (esim. Majakka-, My Way-, Työmatkalla -hankkeet), työpajat ja muut palveluntuottajat, kuten Sytyke-Centre, Jelppiverkko ja Nivalan työpajasäätiö, seurakunta ja oppilaitokset, pohjois-pohjanmaan työllisyysverkostoon liittyvät tahot sekä varsinaisen kohderyhmän perheet ja yhteisöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 142
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 249 064
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 177
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 311 329
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan
Kunnat: Sievi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13
Suunniteltu: 85
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Vaikutus hyvin vähäinen. Saamalla työttömiä työnhakijoita eri toimenpiteiden piiriin heidän tietoisuus ekologisia asioita kohtaan voi jossain määrin lisääntyä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Toiminnasta aiheutuu esim. päästöjä, koska näillä lakeuksilla autoilu on välttämätöntä palveluiden tavoittamiseksi ja työssä kulkemiseksi. Julkisten käyttö on yleensä mahdotonta, kuten myös kimppakyytien järjestäminen. Ajot ja hankinnat pyritään hankkeessa suunnittelemaan järkevästi ja taloudellisesti. Asiakaskohderyhmälle tarkoitetut koulutukset- ja valmennukset pyritään hankkimaan paikkakunnalle, jotta kulkeminen saadaan mimimoitua. Hankehenkilöstön pidemmät koulutusmatkat tehdään julkisilla kulkuneuvoilla. Esimerkiksi yrityksiin kohdistuvissa tutustumiskäynneissä yritysesittelyiden aikana nousee usein esille yritysten vastuut ilmastoasioissa. Tätä kautta myös asiakaskohderyhmän tietoisuus lisääntyy. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei välitöntä vaikutusta. Toimimme alueella, jossa on mm. vahvasti maataloutta sekä alaan liittyvää koulutusta Kpedun ja Jedun järjestämänä esim. Kannuksessa, Haapavedellä ja Haapajärvellä. Kun henkilöitä ohjataan työhön/koulutukseen, tietoisuus näistä asioista lisääntyy. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | -1 | -1 |
| Toiminnasta aiheutuu esim. päästöjä, koska näillä lakeuksilla autoilu on välttämätöntä palveluiden tavoittamiseksi ja työssä kulkemiseksi. Julkisten käyttö on yleensä mahdotonta, kuten myös kimppakyytien järjestäminen. Ajot ja hankinnat pyritään hankkeessa suunnittelemaan järkevästi ja taloudellisesti. Asiakaskohderyhmälle tarkoitetut koulutukset- ja valmennukset pyritään hankkimaan paikkakunnalle, jotta kulkeminen saadaan mimimoitua. Hankehenkilöstön pidemmät koulutusmatkat tehdään julkisilla kulkuneuvoilla. Esimerkiksi yrityksiin kohdistuvissa tutustumiskäynneissä yritysesittelyiden aikana nousee usein esille yritysten vastuut ilmastoasioissa. Tätä kautta myös asiakaskohderyhmän tietoisuus lisääntyy. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Kehittämistyössä pyritään työpajamaailmassa löytämään käyttöä kierrätysmateriaaleille ja mimimoimaan jätteiden syntyminen. Välillisiä vaikutuksia tulee yksilö- ja ryhmäohjauksen kautta, kun esim. keskustellaan elämänhallintaan liittyvistä asioista. Suositaan sähköisiä työvälineitä ja ohjataan asiakkaita käyttämään digitaalisia palveluita. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa pyritään vaikuttamaan esim. kohtaanto-ongelmiin. Asiakaskohderyhmän osaamista kehittämällä saadaan sopivaa työvoimaa yrityksiin. Pyritään löytämään asiakkaille sopivia työ-, työkokeilu-, palkkatuki- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, niin yrityksistä kuin yhdistyksistäkin ja sitä kautta saamaan yrityksille sopivaa työvoimaa. Kehitetään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Kehitetään asiakaskohderyhmän työmarkkinoita kohti suuntaavia valmennuspalveluita. Kehitetään menetelmiä osaamisen tunnistamiseen ja työn vaativuuden arviointiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | -1 | -1 |
| Työllistyminen tai työllistymistä edistävät toimenpiteet lisäävät alueella todennäköisesti henkilöautoliikennettä. Liikkuminen huomioidaan hankkeen toiminnassa esim. järjestämällä kimppakyytejä, käyttämällä etäyhteyksiä ja muita digitaalisia palveluita mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 3 |
| Asiakaskohderyhmää kannustetaan osallisuuteen ja osallistumaan hyvinvointia tukeviin toimintoihin. Mielekäs tekeminen, opiskelu, työ tai työllistymistä edistävät toimenpiteet voivat olla merkittäviäkin hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Hankkeen asiakkaan hyvinvoinnin lisääntyminen heijastuu usein myös hänen lähipiiriinsä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa pyritään edistämään osallisuutta ja mahdollisuuksia osallistumiseen lähtötilanteista riippumatta eli ei ole esim. sukupuoleen tai etniseen taustaan rajaamista. Ennakkoluuloja pyritään aktiivisesti hälventämään ja mahdollisiin ennakkoasenteisiin pyritään vaikuttamaan vähentävästi. Hankkeen tavoitteena on sukupuolikäsitysten purkaminen esim. koulutukseen tai työhön liittyen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hankkeessa pyritään edistämään vajaakuntoisten/osatyökykyisten sekä maahanmuuttajataustaisten työelämään pääsyä. Tällä on sekä suoraa, että välillistä vaikusta niin erilaisuuden hyväksymiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen kuin monikulttuurisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Asiakaskohderyhmän on hankkeen kautta mahdollista tutustua erilaisiin työ- ja toimintaympäristöihin niin paikallisesti kuin lähikunnissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Tutustumiskäyntien ja muuten erilaisten toimijoiden ja työnantajien esille tuominen ja tietoisuuden lisääminen. Esimerkiksi yrityksiin kohdistuvissa tutustumiskäynneissä yritysesittelyiden aikana nousee usein esille yritysten vastuut ilmastoasioissa. Tätä kautta myös asiakaskohderyhmän tietoisuus lisääntyy. | ||
Tavoitteena Työ –hanke alkoi keväällä 2020 juuri, kun koronaviruksen takia siirryttiin elämään poikkeusoloaikaa. Tämä vaikutti myös hankkeen toimintaan vahvasti; Asiakastyötä tehtiin alkuun paljolti etäyhteyksin ja kokoontumisrajoitukset estivät suunniteltujen ryhmävalmennusten ja koulutusten järjestämisen. Myös työelämä oli myllerryksessä. Työttömien määrä nousi nopeasti johtuen mm. lomautuksista. Toki korona avasi myös uusia työllistymismahdollisuuksia, esimerkiksi maskien valmistuksen parissa.
Hankkeessa kehitettiin sieviläisten työnhakijoiden, ja erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien, pääsyä kohti avoimia työmarkkinoita yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten henkilöstöpalveluyritysten kanssa. Hankkeessa edistettiin asiakaskohderyhmän osaamista mm. erilaisten valmennusten ja lyhytkestoisten koulutusten kautta, sekä haettiin keinoja osaamisen tunnistamiseen ja työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen, esimerkiksi hankkimalla neuropsykologin ja toimintaterapeutin tutkimuspalveluja. Työkyvyn tukemiseen liittyen aloitettiin myös yhteistyö Sievin kunnan hallinnoiman ”Hyvällä mielellä liikkumaan” –hankkeen kanssa.
Hankkeen aikana kehitettiin työpajatoimintaa paremmin avoimille työmarkkinoille työllistymistä tukevaan suuntaan muotoilemalla työpajalle uusia tehtävänkuvia ja ottamalla käyttöön PAIKKO –osaamisen tunnistamisen järjestelmä. Pajan oppimisympäristöjä on siis tunnistettu ja työjakson päätyttyä työntekijällä on mahdollisuus saada todistus, jossa on kuvattu pajajaksolta kertynyttä osaamista. Työpajalla valmistettavista perustuotteista tehtiin projektiluontoisesti asianmukaiset tuotepiirustukset työohjeineen ja näitä tuotepiirustuksia annettiin myös hyvinvointialue Pohteelle kuntouttavan työtoiminnan pajojen käyttöön.
Hanke oli mukana järjestämässä ensimmäistä alueellista Motimessut #työstätotta – virtuaalista koulutus- ja rekrytointitapahtumaa, jonne tuotettiin hankkeen puitteissa työllisyyspalveluista, työpajasta ja hankkeesta esittelyvideo. Kunnan kotisivujen alle perustettiin blogi –alusta, johon on kirjoitettu tekstejä eri aihealueista. Myös sosiaaliseen mediaan on tuotettu muutamia tietoiskuvideoita ja podcast –jaksoja.
Hankkeen aikana on tehty laajasti verkosto- ja hanketoimijoiden välistä yhteistyötä, niin palveluohjauksen kuin yhteisen kehittämisen puitteissa. Työnantajayhteistyötä on tehty erityisesti yksittäisten asiakkaiden työllistymispolkuihin liittyen. Sieviläisille työnantajille tehtiin hankkeen aikana kysely, jossa kartoitettiin mm. rekrytointitilannetta, tarvetta saada tietoa esim. erilaisista työllistämisen tuista, halua lähteä kehittämään yhteistyötä jne. Lisäksi työnantajille järjestettiin toimijayhteistyönä info –tilaisuuksia, mutta valitettavasti kiinnostus näitä kohtaan jäi hyvin laimeaksi. Hankeyhteistyönä hankittiin työnantajille suunnattu piirrosvideo täsmätyökykyisten työllistymisen tuista, jota lähetettiin työnantajille mm. sähköpostitse.
Hankkeen asiakastavoitteeseen päästiin hyvin, sillä hankkeelle kirjattuja varsinaisia asiakkaita on ollut yhteensä 93 henkilöä. Asiakkaille on annettu yksilö- ja palveluohjausta yksilöllisten tarpeiden mukaan. Myös tulkkipalvelut olivat hankkeen käytettävissä. Asiakkaita on edennyt esim. työhön tai opintoihin tai he ovat päässeet tarvitsemiinsa terveyspalveluihin, työ- ja toimintakyky- sekä eläkeselvittelyihin. Osa asiakkuuksista on ollut lyhyempiä ja osa pidempiä, joidenkin osalta yhteistyö jatkuu edelleen hankkeen loppumisen jälkeen. Osa kohderyhmästä on osallistunut vain hankkeen tarjoamiin korttikoulutuksiin.
Hankkeen aikana todetut hyvät käytänteet jäävät elämään Sievin työllisyyspalvelujen toiminnassa ja ohjaus- ja neuvontapalvelut niin työnhakijoille kuin työnantajille jatkuvat edelleen hankkeen päättymisestä huolimatta.