Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21946

Hankkeen nimi: Lahti TalentHub - kansainväliset osaajat Päijät-Hämeen elinvoiman kasvuun

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0149669-3

Jakeluosoite: Lahden kaupunki, Kirjaamo, PL 202

Puhelinnumero: 050 398 5665

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lahti.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Verner, Anna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.verner(at)lahti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 482 6511

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

COVID19 –epidemian vuoksi rahoittajan kanssa on sovittu toiminnan käynnistämisen siirtämisestä. Uusi toiminnallinen aikataulu on 1.8.2020 - 31.5.2023. Budjetti on muutettu vastaamaan uutta aikataulua.

Lahden seutu tavoittelee elinvoiman ja kilpailukyvyn kasvua ja Lahti TalentHub -hanke vastaa vahvasti tähän tarpeeseen. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen elinvoimaa tuomalla yhteen uutta osaamista tarvitsevat yritykset sekä työtä tarvitsevat kansainväliset osaajat. Hanke tukee visiota siitä, että Lahden kaupunki, ympäristökunnat ja muut alueelliset toimijat ovat alueen yritysten ja työnantajien kasvun kumppaneita. Hankkeessa luodaan alueellinen yhteistyömalli ja konkreettisia käytäntöjä, jotka tukevat yritysten kansainvälisiä rekrytointitarpeita ja kansainvälisten osaajien sijoittumista Lahden alueelle tulevaisuudessa. Hankkeessa syntyvä Lahti TalentHub -toimintamalli kytketään Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelmaan, Lahden kaupungin strategiaan ja Yrityspiste-toimintamalliin.

Lahti TalentHub -hanke toteutetaan tiedolla johtaen osana hankkeen aloitusta ja jatkuvaa kehitystyötä. Tietoa hyödynnetään, tuotetaan ja analysoidaan. Päätökset toiminnan kehittämisestä tehdään analysoidun tiedon pohjalta. Hanketoiminnan vaikuttavuutta mitataan myös monin eri tavoin. Hankkeen lähtökohtana on, että seudulla on todennettu työvoimapula ja ulkomaisen työvoiman tarve (mm. Taloustutkimus Oy 2018). Samalla Lahti Päijät-Hämeen keskuskaupunkina menettää vilkkaassa muuttoliikkeessä kansainvälisiä osaajia pääkaupunkiseudulle. Väestönkasvu perustuu yksinomaan maahanmuutolle, mutta maahanmuuttajien työttömyystilanne Lahdessa on valtakunnallisesti kahdestatoista suurimmasta kaupungista huonoin. Lahdessa maahanmuuttajien työttömyysaste joulukuussa 2019 oli peräti 36,4 %; koko maa 22,0 %. (Tilastokeskus, TEM/työnvälitystilasto, 12/19)

Alueen suuri pien- ja mikroyritysten määrä ja osaamisen korkea vaatimustaso vaikeuttavat entisestään kansainvälisten työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaamista. Pk-yritysbaromentrin mukaan Päijät-Hämeessä on myös kohtalaisen suuri määrä ei-kasvuhakuisia yrityksiä. Eli yksi suuri este työllistämiselle on, ettei työllistämiselle koeta tarvetta (Pk-yritysbarometri, kevät 2019).

Tavoitteet:

1) Luodaan kestävä ja yrittäjien tarpeista lähtevä Lahti TalentHub -toimintamalli, jossa yritykset, kansainväliset osaajat, oppilaitokset sekä alueelliset tuki- ja työllistämispalvelut kohtaavat.
2) Kehitetään ja pilotoidaan uusia työkaluja kansaivälisten osaajien työllistymiseen ja rekrytointiin Lahden alueella.
3) Vahvistetaan Lahden seudun vetovoimaa työssäkäyntialueena ja yritysten kaupunkina.

Hankkeen kaikki tavoitteet ja toimenpiteet rohkaisevat alueen yrittäjiä ja yhteistyökumppaneita kansainvälistymiseen ja kansainväliseen rekrytointiin. Tarkoituksena on kasvattaa laaja-alaisesti kaikkien yhteistyökumppaneiden tietoisuutta kansainvälisen rekrytoinnin mahdollisuuksista, lakisääteisistä reunaehdoista ja paikallisista käytänteistä.

Hanke on kunnianhimoinen, mutta tavoitteet ovat realistisia. Pelkästään Lahden kaupungilla työskentelee työnhakijoiden matalankynnyksen ohjauspalveluissa yhteensä 18 henkilöä (Alipi - Ohjaamo - Vauhdittamo, 08/19). Heidän työajastaan kuluu noin 5 % Lahti TalentHub -hankkeeseen. Työllisyydenhoidon yhteistyö myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on valmiiksi tiivistä, esimerkiksi TE-toimiston kanssa. Tämä on hyvä lähtökohta yrittäjien palveluiden kehittämiselle. Tavoitteeseen pääsyä edesauttaa Lahden kaupungin ketterän strategian kokeilukulttuuri, mikä mahdollistaa tehokkaan työskentelytavan yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti myös kansalliseen TalentBoost-verkostoon sekä Kokka kohti Suomea -hankekokonaisuuden yhteiseen toimintaan.

Ajallisesti hanke toteutetaan samanaikaisesti, kun Lahden kaupunki koordinoi Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilua 2020 - 2023, jossa yhtenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat. Mukana Lahden seudun kuntakokeilussa ovat Hollola, Asikkala, Orimattila ja kärkölä. Samalla Lahden kaupungin sisäisiä työllisyydenhoidon rakenteita kehitetään (Elinvoima- ja työllisyysjaosto 18.8.2019). TalentHub -toimintamallin kehittäminen saa näistä uudistuksista synergiaetua ja päinvastoin. Sekä Lahti TalentHub -hankkeessa että työllisyyden kuntakokeilussa työllisyyspalveluiden kehittämisote on vahvasti yrittäjälähtöinen.

Tulokset:

Hankkeen tuloksena syntyy Lahden seudun yrittäjille ja työnantajille helposti käytettävä kansainvälisen rekrytoinnin palvelutarjotin, Lahti TalentHub. Lahden seudun työllisyysverkostot kansainvälisessä rekrytoinnissa tiivistyvät ja kansainvälisten osaajien työllisyystilanne alueella paranee. TalentHub tukee myös uuden liiketoiminnan syntyä, koska yrittäjiksi aikovat kansainväliset osaajat saavat ohjausta yritystoiminnan käynnistämiseen.

Yhteistyöverkosto:

Hankkeen toteuttaa Lahden kaupungin elinvoima- ja kilpailukykypalvelut yhteistyössä Alueellisen integraatiopalvelupiste Alipin, Vauhdittamon, Ohjaamo Lahden, Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen TE-toimiston, Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n, EURES-palvelun, Koulutuskeskus Salpauksen, LAB ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston (Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston), Lahden yliopistokeskuksen (Helsingin yliopisto), Diakoniasäätiö ry:n, Päijät-Hämeen liiton, Hämeen kauppakamarin, Päijät-Hämeen yrittäjät ry:n, Hämeen Venäjän-kaupan kilta ry:n, Lahden teollisuusseura ry:n sekä alueen yritysten ja ympäristökuntien kanssa.

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat yritykset, joissa on työvoimapulaa. Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kansainvälisten työllisyystoimijoiden verkosto sekä alueen kansainväliset osaajat iästä, statuksesta, alasta tai koulutuksesta riippumatta. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat muut alueelle työperäisesti muuttavat kansainväliset osaajat venäjänkielisiltä alueilta ja ympäri Eurooppaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat alueen yritykset ja työnantajat.

2) Ulkomailla, Päijät-Hämeessä tai muualla Suomessa asuvat kansainväliset osaajat riippumatta iästä, koulutus- ja kielitaustasta, jotka ovat potentiaalisia työllistymään Lahden seudulle. Osaajalla tarkoitetaan motivoitunutta henkilöä, jonka osaamiselle on tarvetta Lahden alueen työmarkkinoilla. Kansainvälisiin osaajiin kuuluvat myös alueen oppilaitosten kansainväliset opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

3) Kansainvälisten osaajien mukana muuttavat puolisot ja lapset (kunnan toimivat peruspalvelut), erityisesti puolisoiden työllistyminen keskeistä.

4) Päijät-Hämeen alueen työllisyystoimijat
- Yhteisen hankkeen avulla kehitetään ja kasvatetaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa
- Valtion ja kunnan välisen yhteistyön tiivistyminen
- 3. sektorin yhteistyön tiivistyminen

5) Alueen koulutustoimijat
- Yhteistyön tiivistäminen eri oppilaitosten välillä
- Yhteistyön tiivistäminen opinto-ohjaajien ja opintokoordinaattoreiden kanssa
- Laaja-alainen yhteistyö erilaisten harjoittelupaikkojen löytämisessä; usein kriittinen väylä työpaikan löytymiseen

6) Lahden alue ja Päijät-Häme
- Vahvistamalla alueellista yhteistyötä ja kehittämällä prosesseja kansainvälisten osaajien työllistymisen tukemiseksi
- Vahvistetaan kasvua edistävää maahanmuuttopolitiikkaa ja Päijät-Hämeen imagoa kansainvälisten osaajien työpaikkana (ns. vetovoima)
- Ulkomaalaiset osaajat ovat tervetulleita ja Päijät-Häme on heille oikea valinta!
- Hyödynnetään EURES-palvelun valmiita palvelukonsepteja ja markkinointimateriaaleja sekä käännetään tarvittaessa muulle kielelle

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 291 992

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 282 780

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 389 322

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 377 040

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Padasjoki, Sysmä, Kärkölä, Hollola, Asikkala, Hartola, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 41

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toukokuussa 2019 työttömänä Lahdessa oli 4 089 miestä (työnhaun kesto 69 vkoa) ja 3 133 naista (työnhaun kesto 53 vkoa). Miesten työttömyystilanne on naisia heikompi, vaikka keskimäärin työttömistä työnhakijoista vain hieman yli puolet (n. 57 %) on miehiä. Alhainen koulutustaso sekä seudulle tyypillinen pitkäaikais- ja rakennetyöttömyys koskettavat molempia sukupuolia, mutta erityisesti miehillä alanvaihto tai lisäkouluttautuminen näyttää olevan haastavampaa. Rakennetyöttömyys kuormittaa myös kansainvälisten osaajien työllistymistä Lahden seudulle. Toisaalta työperäisen maahanmuuton dynamiikka ja tilastointi on toisenlainen, joten toimintaympäristön analyysia suoraan kansainvälisten osaajien kohderyhmästä on vaikeaa tehdä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa siten, että kansainvälisten ja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämisessä hyödynnetään aiemmin hankittua tietoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole. Päätavoite on sukupuolesta riippumatta kansainvälisten osaajien rekrytointi Lahden seudun yrityksiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hankkeessa joukkoliikennesuunnittelun yhteistyö työllisyydenhoidon kehittämisessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa kartoitetaan työmatkaliikkumisen kestäviä tapoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke tukee suoraan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa päätavoite on aineettoman palvelutuotetteen mallintaminen eli kansainvälisten osaajien rekrytointiin Päijät-Häme-tasoinen toimintamalli. Malli parantaa työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa. Yhtenä näkökulmana hankkeessa on kansainvälisten osaajien yrittäjyyden tukeminen. Esimerkiksi hoiva-alalla on Lahden seudulla osaajapulaa, mutta pätevyysvaatimukset ovat tarkat. Todennäköisesti kysyntää on myös uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle, jossa pätevyyskriteereistä voidaan joustaa (mm. sosiaalinen isännöinti).
Liikkuminen ja logistiikka 5 9
Liikkuminen ja logistiikka liittyvät erottamattomasti työssäkäyntiin. Yritykset sijoittuvat pääasiassa ydinkeskustan ulkopuolelle, joten hankkeessa kiinnitetään huomiota työntekijöiden liikkumiseen ja logistiikkaan työssäkäynnin helpottamiseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 10
Hanke edistää hyvinvointia ja kulttuurista kestävyyttä. Pienyrittäjät saavat tarvitsemaansa osaajaresurssia yrittäjän arkeen ja liiketoinnan kehittämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Hanke edistää tasa-arvoa, koska erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten mahdollisuudet urakehitykseen ja palkkatasa-arvoon paranevat. Tasa-arvon edistäminen ei ole kuitenkaan hankkeen päätavoite.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 10
Hanke vahvistaa yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, koska vähitellen kansainväliset osaajat nähdään mahdollisuutena liiketoiminnan kehittämiselle.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 2 5
Hankkeessa Venäjälle suunnattavassa rekrytointimatkassa Lahden ympäristöosaamista tuodaan esille mm. työmatkaliikkumisen ja kestävän kaupunkiliikkumisen näkökulmasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lahti Talent Hub - kansainväliset osaajat Päijät-Hämeen elinvoiman kasvuun on vuosina 2020-2023 toteutettu Lahden kaupungin elinvoimapalveluiden hallinnoima ja Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittama hanke. Rahoittajan edustajana hanketta koordinoi ja valvoi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ESR-rahoituksen osuus hankkeesta oli 75% ja 25% oli kaupungin omarahoitusosuutta.

Lahti Talent Hub -hankkeen tavoitteena on ollut vastata vahvasti Lahden seudun elinvoiman ja kilpailukyvyn kasvun tavoitteluun. Hankkeen tavoitteena oli edistää alueen elinvoimaa tuomalla yhteen uutta osaamista tarvitsevat yritykset sekä työtä tarvitsevat kansainväliset osaajat.

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä olivat yritykset, joissa on työvoimapulaa. Hankkeen välilliset kohderyhmät olivat kansainvälisten työllisyystoimijoiden verkosto sekä alueen kansainväliset osaajat iästä, statuksesta, alasta tai koulutuksesta riippumatta. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä olivat muut alueelle työperäisesti muuttavat kansainväliset osaajat.

Hanketta toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Alueellisen integraatiopalvelupisteen (Alipi), Vauhdittamon, Ohjaamo Lahden, Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen TE-toimiston, Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n, EURES-palvelun, Koulutuskeskus Salpauksen, LAB ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT / Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT), Lahden yliopistokeskuksen (Helsingin yliopisto), Diakoniasäätiö ry:n, Päijät-Hämeen liiton, Hämeen kauppakamarin, Päijät-Hämeen yrittäjät ry:n, Hämeen Venäjän-kaupan kilta ry:n, Lahden teollisuusseura ry:n sekä alueen yritysten ja ympäristökuntien kanssa.

Hankkeen toteutusta haastoi suuren osan hankeajasta 2020 keväällä alkanut COVID-19 -pandemia sekä 2022 alkuvuodesta alkanut Ukrainan sota. Myös hankehenkilöstössä oli aluksi vaihtuvuutta. Hankkeen alun verkkopohjaisten toteutusten jälkeen siirryttiin asteittain lähi- tai hybridityöskentelyyn 2022 aikana. Haasteellisen toimintaympäristön huomioiden hankkeelle kirjatut tavoitteet saavutettiin laaja-alaisella yhteistyöllä hyvin.

Lahti TalentHub -hankkeen ESR-hankkeiden osallistujakohtaisella seurantatietolomakkeella todennettujen asiakkaiden tavoitemäärä oli 50 henkilöä; toteuma: asiakkuuden aloituslomakkeet 51 kpl / lopetuslomakkeet 39 kpl, joista 25 siirtynyt työelämään, opintoihin/koulutukseen tai yrittäjäksi (14 = ei muutosta). Työttömät: -22 hlö, työssä olevat: +19 hlö, Yrittäjät: +3 hlö. Yrityksiä oli mukana hankkeen toiminnassa 44 kappaletta, joka on 88 % tavoitellusta 50 yrityksestä. Mikroyritysten (14/20) ja pienten yritysten (16/20) lukumäärät jäivät hieman tavoitteesta. Keskisuurten yritysten kohdalla tavoiteluku (7/7) saavutettiin ja suurten yritysten kohdalla tavoiteluku ylitettiin (7/3). Hankkeen järjestämiin erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistui vuosina 2020–2023 yhteensä 353 henkilöä (tavoite 300).

Hankkeen keskeisin lopputulos on Lahden elinvoima- ja työllisyyspalveluihin käynnistettävä International House Lahti, joka on Lahti TalentHub -toimintamallin vakinaistamisen jatkumo (2023-2024). Täysin uusi, kansainväliset palvelut yhteen kokoava palvelubrändi vastaa suoraan Lahden seudun erittäin nopeaan kansainvälistymiseen ja työllisyyden haasteisiin (2022 Lahdessa yli 10 000 vieraskielistä; Tilastokeskus). Palveluun liittyy konkreettisia käytäntöjä (mm. ura- ja yrittäjyysvalmennukset, yhteistyö henkilöstöalan yritysten kanssa), jotka tukevat vetovoimaa, yritysten kansainvälisiä rekrytointitarpeita ja kansainvälisten osaajien sijoittumista Lahden alueelle tulevaisuudessa. Palvelu tukee myös kansainvälisten osaajien pitovoiman vahvistamista. Esimerkiksi vuonna 2022 ulkomaalaisista ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoista vain noin 28 prosenttia oli jäänyt vuosi valmistumisen jälkeen Päijät-Hämeeseen. Heistä yli puolet (51,5 %) oli päätoimisia työllisiä tai opiskelijoita vuosi valmistumisen jälkeen. (MDI Oy, tilausselvitys & Tilastokeskus). Palvelun kehityksessä on konsultoitu muita International House -brändiä hyödyntäviä palveluita.

Hankkeessa syntyvä International House Lahti -toimintamalli (ent. Lahti TalentHub-toimintamalli) kytketään asteittain Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelmaan, Lahden kaupungin strategiaan ja yritysyhteistyön toimintamalliin 2023 eteenpäin. Näin varmistetaan hankkeen pitkäkestoista vaikuttavuutta elinvoiman ja kilpailukyvyn kasvun vahvistamiseksi 2023 - 2030.

Toinen konkreettinen hankkeen tulos on englanninkielinen opas kansainvälisille osaajille, jotka ovat muuttamassa tai ovat jo muuttaneet Lahden seudulle. Opas on saatavilla vain englanninkielisenä: Lahti Region Relocation Guide. Verkkopohjainen opas löytyy Lahden kaupungin avoimilta verkkosivuilta osoitteesta: https://www.alipi.fi/en/introduction.

Kolmas konkreettinen hankkeen tulos on Lahti TalentHub -osaajaverkosto, ns. asiakaspooli, joka koostuu hankkeen tavoittamasta 139 Lahden seudun työmarkkinoista kiinnostuneesta henkilöstä (8/2020–5/2023). Hanketiimin tietojen mukaan hankkeen päättymiseen mennessä koko verkostosta oli työllistynyt, siirtynyt opintoihin/koulutukseen tai ryhtynyt yrittäjäksi yhteensä 52 henkilöä.