Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21954

Hankkeen nimi: Roolipeli

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maisa Anttila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maisa.anttila(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085234

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen koulutus- ja työelämä on sukupuolen mukaan yhä voimakkaasti eriytynyt eli segregoitunut, ja segregaatio on voimakkaampaa kuin Euroopassa keskimäärin. Pohjoismaista sukupuolten mukainen segregaatio on kaikkein voimakkainta Suomessa.

Tässä hankkeessa pyritään muuttamaan niiden ammattilaisten toimintaa, jotka työkentelevät koulutus- ja työuravalintojaan tekevien nuorten kanssa. Keskeisiä hankkeen kohderyhmiä ovat opettajat, oppilaanohjaajat, nuorisotyöntekijät, ohjauspalveluissa työskentelevät ammattilaiset sekä nuorten harrastusohjaajat. Hankkeen tavoitteena on tarjota näille ammattiryhmille konkreettisia työvälineitä sukupuolisegregaatiota vahvistavan toiminnan tunnistamiseen sekä siihen, millä keinoilla ammattilaiset voivat lieventää segregaatiota omassa työssään.

Hankkeen tuloksena

1) syntyy tuotteistettu valmennusohjelma nuorten kanssa työskenteleville kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille. Valmennusohjelman avulla osallistujat tiedostavat paremmin sukupuolisegregaatioon vaikuttavia ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä ja heillä on käytössään erilaisia menetelmiä vaikuttaakseen ilmiöön omassa työssään lieventävästi.

2) vähintään 20 organisaatiossa on toteutettu kaksi kehittämistehtävää sukupuolisegregaation näkökulmasta. Näiden interventioiden seurauksena on vahvistettu 200 nuoren ymmärrystä sukupuolisegregaation ja sukupuolistereotypioiden vaikutuksesta valintaprosesseissa ja tuettu heitä tekemään valintoja näiden vaikuttumien ulkopuolelta.

3) vähintään 20 erilaista työkalua ja/tai toimintamallia sukupuolisegregaation vähentämiseksi on pilotoitu ja kuvattu, ja tieto niistä on levitetty valtakunnallisesti nuorten parissa toimiville kasvatus -ja ohjausalan ammattilaisille sekä alan verkostoihin.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu ja Outward Bound Finland ry.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä on koulutus- ja uravalintojaan tekevien nuorten parissa toimivat henkilöt. Näitä ovat erityisesti

- opettajat
- oppilaanohjaajat
- nuorisotyöntekijät
- ohjauspalveluissa työskentelevät henkilöt (esim. työvoimapalveluissa, nuorisotoimessa, kolmannella sektorilla, tukioppilastoiminnan ohjaajat)
- harrastustoiminnassa toimivat ohjaajat (esm. valmentajat, kerho-ohjaajat, Partion, 4H:n, SPR:n ohjaajat)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat nuoret, jotka ovat varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden ohjauksessa ja jotka osallistuvat näiden organisoimiin interventioihin valmennuksen aikana tai sen jälkeen. Näitä ryhmiä ovat
- oppilaat ja opiskelijat
- tukioppilaat
- ohjauspalveluiden (esim. Ohjaamo Lahti) asiakkaat
- nuorisotoimen toimintoihin osallistuvat
- harrastustoimintaan osallistuvat nuoret (urheilijat, kerhojen osallistujat, partiolaiset jne. )

Toinen välillinen kohderyhmä on valmennukseen osallistuvien henkilöiden työyhteisöt, jotka saavat käyttöönsä osallistujien kokemukset ja konkreettiset työkalut, joita voivat jatkossa itse höydyntää omassa työssään,

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 219 152

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 178 956

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 261 210

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 213 300

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Padasjoki, Sysmä, Kärkölä, Hollola, Asikkala, Hartola, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmistellessa on perehdytty tutkimustietoon sukupuolisegregaatioon ilmiönä sekä tilastotietoon työelämän sukupuolen mukaisesta vääristymästä. Sukupuolten mukaisessa segregaatiossa ei ole kyse vain siitä, että sukupuolet työskentelevät eri työtehtävissä, vaan myös siitä, että toisten mahdollisuudet työhön ja neuvottelumahdollisuudet työelämässä ovat vähäisempiä kuin toisten. Lisäksi ilmiö vaikuttaa tulokehitykseen. Sukupuolen mukainen segregaatio vaikuttaa monilla aloilla edelleen voimakkaasti ja sitä synnyttävät ja ylläpitävät mekanismit ovat yleisiä monissa yhteiskunnan toimintatavoissa ja rakenteissa. Sen poistamiseksi tarvitaan monenlaisia toimia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on tasa-arvohanke, joten sukupuolinäkökulma huomioidaan jokaisessa hankkeen toimenpiteessä. Hankkeen toimenpiteissä tehdään joka vaiheessa näkyväksi sitä, miten sukupuolisen segregaation vahvistaminen tapahtuu valitettavan automaattisesti silloin, jos siihen ei erikseen kiinnitetä huomiota.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Roolipeli-hankkeessa vaikutetaan nuorten parissa toimivien opettajien ja ohjaajien kykyyn tiedostaa sukupuolista segregaatiota vahvistavia ja synnyttäviä sisäisiä ja ulkoisia vaikuttimiaan. Tiedostamisen kautta omia valintoja ja käyttäytymismalleja on mahdollista muuttaa. Hankkeessa rakennettavien työkalujen ja toimintamallien avulla opettajat ja ohjaajat pystyvät käsittelemään teemaa myös nuorten kanssa. Hankkeen lopullinen päämäärä on vahvistaa nuorten koulutus- ja uravalintoja niin, että niitä ei ohjaa sukupuolen mukaiset odotukset tai koetut rajoitukset. Kun nuoret kokevat kaikki uravaihtoehdot itselleen mahdolliseksi, heidän työllistymismahdollisuutensa paranevat.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hanke edistää osallistuijen hyvinvointia elämyksellisen ja kokemuksellisen pedagogiikan kautta. Hankkeen työvälineiden ja toimintamallien kautta hankkeesta hyötyvät hyvinvoinnin näkökulmasta myös ne nuoret, joiden parissa osallistujat toimivat, koska hanke edistää heidän työllistymismahdollisuuksiaan.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa vähentämällä sukupuoliin liittyviä stereotypioita ja niistä aiheutuvia rajoituksia ammatinvalinnassa ja koulutuksiin hakeutumisessa. Hanke vaikuttaa välittömästi mukana oleviin ohjaajiin ja opettajiin ja heidän organisaatioissaan toimiviin nuoriin. Pidemmällä aikavälillä vaikutus ulottuu myös laajasti, koska hankkeen toimintamallit ja työkalut mallinnetaan, niistä viestitään nuorten parissa toimiville ja ne ovat vapaasti hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta ja tuottaa tietoa muutoksen edistämiseksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomen koulutus- ja työelämä on sukupuolen mukaan yhä voimakkaasti eriytynyt eli segregoitunut, ja segregaatio Suomessa on voimakkaampaa kuin Euroopassa keskimäärin. Roolipeli-hankkeen tavoitteena oli muuttaa niiden ammattilaisten toimintaa, jotka työskentelevät koulutus- ja alavalintojaan tekevien nuorten kanssa. Keskeisiä hankkeen kohderyhmiä olivat opettajat, opinto-ohjaajat, nuorisotyöntekijät, ohjauspalveluissa työskentelevät ammattilaiset sekä nuorten harrastusohjaajat. Roolipeli-hankkeessa kehitettiin nuorten parissa toimiville ammattilaisille koulutusta ja konkreettisia työvälineitä sukupuolisegregaatiota vahvistavan toiminnan tunnistamiseen sekä segregaation lieventämiseen. Hankkeessa pedagogisena menetelmänä käytettiin elämyspedagogiikkaa ja kokemuksellista oppimista, jotka mahdollistavat uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen kokonaisvaltaisen havainnoinnin yksilö- ja ryhmätoiminnan kautta. Hankkeessa kehitettiin, pilotoitiin ja mallinnettiin Elämyspedagogiikalla sukupuolitietoiseksi ohjaajaksi -valmennusohjelma nuorten kanssa työskenteleville kasvatus-, opetus- ja ohjausalan ammattilaisille. Valmennusohjelman tavoitteena on kohderyhmän sukupuolitietoisen ohjauksen taitojen kehittäminen: osallistujat tiedostavat paremmin sukupuolisegregaatioon vaikuttavia tekijöitä ja heillä on käytössään erilaisia menetelmiä vaikuttaakseen ilmiöön omassa työssään lieventävästi. Valmennusohjelman osallistujat toteuttivat organisaatioissaan kehittämistehtäviä sukupuolisegregaation näkökulmasta. Kehittämistehtävässä osallistujat pilotoivat joko nuorten kanssa tai omassa työyhteisössään sukupuolisegregaatiota purkavan harjoitteen, menetelmän tai toimintamallin. Kehittämistehtävien kautta vahvistettiin nuorten ymmärrystä sukupuolisegregaatiosta ja tuettiin heitä tekemään tietoisempia valintoja sekä tehtiin sukupuolisegregaatiota tutuksi osallistujien organisaatioissa. Hankkeessa kehitettiin yli 20 segregaatiota purkavaa työkalua opetus-, ohjaus- ja kasvatusalalle. Tietoa sukupuolisegregaatiosta ja hankkeessa kehitetyistä työkaluista levitettiin alueellisesti ja valtakunnallisesti työpajojen, tapahtumien ja julkaisujen sekä alan verkostojen kautta. Toisena koulutustuotteena hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin Elämyspedagogiikalla omannäköisiä alavalintoja -työpajasarja ohjaajille, opettajille ja kasvattajille. Hankkeen aikana kehitetyt valmennusohjelma, materiaalit ja työkalut on kuvattu hankkeen loppujulkaisuun ”Yli stereotypioista – keinoja sukupuolittuneiden alavalintojen purkamiseen”: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-397-7.