|
|
|
Hankekoodi: S21960
Hankkeen nimi: Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa (TYÖHYVE)
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: +358 20 798 6000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: ROVANIEMI
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Helena Huovinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Osaamispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.huovinen(at)lapinamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 564 1942
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työikäisen väestön riittäminen on tulevaisuudessa ja jo tällä hetkellä työelämän haasteena Suomessa. Haastetta monella alalla lisää työntekijöiden eläköityminen ennenaikaisesti työkyvyttömyyden vuoksi tai hakeutuminen toisille aloille työn kuormittavuudesta johtuen. Sosiaali- ja terveysalalla hoitohenkilöstö siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56-vuotiaana. Yleisimpänä työkyvyttömyyden syynä ovat tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvät sairaudet. Työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus ovat usein myös alanvaihtoon vaikuttavia tekijöitä.
Viimeaikainen sote-alan hoidon ja palveluiden laadun julkinen kritisointi lisäävät kuormittavuuden kokemusta ja heikentävät alan houkuttavuutta. Tämä voi johtaa työntekijöiden siirtymiseen toisille aloille ja siten työntekijöiden jatkuvaan vaihtumiseen, mistä seuraa haasteita työn organisoinnille, yhtenäisten toimintatapojen toteuttamiselle sekä niihin sitoutumiselle työyksiköissä. Erityisesti tämä näkyy vanhustenhuollossa. Lisäksi vanhustenhuollossa nostetaan toistuvasti esille huoli vanhusten kokemasta sanallisesta ja fyysisestä kaltoinkohtelusta. Toimintaa perustellaan usein vetoamalla hoitohenkilökunnan määrän riittämättömyyteen ja kiireeseen.
Sote-palveluiden tuottamisen muutos näkyy työntekijöille muun muassa teknologian käytön lisääntymisenä ja palveluiden sähköistymisenä. Teknologian käyttöönotto on kuitenkin monimutkainen ja haasteellinen prosessi, ja käyttöönottoon liittyy monia muuttujia, jotka liittyvät yksilöön, teknologiaan sekä organisaatioon. Usein henkilöstöllä ei ole riittävää osaamista teknologisten ratkaisujen käyttöön, mikä osaltaan lisää stressiä ja työn kuormittavuutta.
Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa -hankkeen (TYÖHYVE) päätavoitteena on edistää sote-alalla toimivan henkilöstön ja työyhteisön työhyvinvointia ja tuottavuutta. Tähän pyritään kehittämällä työn organisointia ja sujuvuutta edistäviä toimintamalleja sekä tarkoituksenmukaisia toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä, joilla voidaan lisätä työn mielekkyyttä ja vähentää työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta.
Hankkeeseen osallistuu pilottikohteina Lapin maakunnan alueelta noin kymmenen vanhuspalveluita tuottavaa yksikköä. Työyksiköiden henkilöstö ja esimiehet osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin, joiden avulla kehitysprosessia työyksiköissä viedään eteenpäin. Työhyvinvoinnin kehittämisprosessin alussa kartoitetaan hankkeeseen osallistuvien työntekijöiden kokemuksia työn henkisestä ja fyysisestä kuormittavuudesta, työskentely- ja toimintatavoista, työn organisointiin ja johtamiseen sekä työympäristöön liittyvistä tekijöistä. Tulosten pohjalta valitaan yksikkökohtaiset kehittämistavoitteet ja kehittämistoimenpiteiden sisältö. Kehittämisprosessin toimenpiteitä ovat yksikkökohtaiset työpajat ja sparraukset, koulutukset sekä hankkeen seminaarit, joissa jaetaan kehittämisprosessien tuloksia ja hyviä käytänteitä.
Hankkeen tuloksena työhyvinvointi ja tuottavuus edistyvät hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä, työn organisointi ja sujuvuus paranevat, olemassa olevat toimintatavat kehittyvät ja käyttöön otetaan uusia toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus vähenevät. Hankkeen tuloksia jaetaan kansallisesti hyödynnettäväksi sote-alalla.
Hanketta koordinoi Lapin ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun hanketoimijoilla on osaamista työhyvinvointiin, työn johtamiseen ja organisointiin, monitieteiseen gerontologiaan, toimintakykyyn ja sen mittaamiseen sekä toiminnallisten ja osallistavien menetelmien käyttöön kehittämistyössä. Lisäksi henkilökunnalla on kehittämistyöhön liittyvää tutkimusosaamista.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat sote-alojen/vanhuspalveluita tuottavien yksiköiden henkilöstö ja johto.
Sote-alan/vanhuspalveluita tuottavien yksiköiden asiakkaat/asukkaat, heidän läheisensä sekä yksikön ulkopuolelta tulevat työntekijät.
Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö.
Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat ja asiantuntijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 189 372
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 918
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 236 716
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 212 398
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Torniolaakson, Kemi-Tornion
Kunnat: Ylitornio, Keminmaa, Tornio, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 234
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankkeella edistetään sote-alojen hyvinvointia ja tuottavuutta. Samalla edistetään alan vetovoimaisuutta, mikä tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään olemassa olevia ja otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, joilla edistetään alalla toimivien työntekijöiden työhyvinvointia sekä työn mielekkyyttä. Hyviä käytänteitä jaetaan kehittämistyökaluiksi hankkeeseen osallistuvien työyksiköiden välillä sekä avoimessa hankkeen päätösseminaarissa alan osallisuuden, työhyvinvoinnin, tuottavuuden sekä vetovoimaisuuden vahvistamiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 0 |
| Hankkeessa järjestettäviin koulutuksiin, työpajoihin ja seminaariin osallistuminen mahdollistetaan myös etäyhteyksien avulla. Etäyhteydellä osallistumismahdollisuus vähentää liikkumista paikasta toiseen. Lisäksi hankkeen toimintoihin osallistuminen mahdollistuu myös sellaisille henkilöille, joiden olisi syystä tai toisesta mahdotonta matkustaa hankkeen tilaisuuksiin määrättyinä aikoina. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Hankkeen lähtökohtana on osallisuuden, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen. Hyvinvoivat työntekijät tekevät työtä tehokkaammin ja laadukkaammin. Hankkeen tavoitteena on edistää työntekijöiden osallisuutta oman työn kehittämisessä ja edistää kehittämistarpeiden tunnistamista ja niiden ratkaisua yhteistyössä koko työyhteisön kanssa. Hankkeessa esille nousseet hyvät toimintatavat ovat laajemmin hyödynnettävissä myös muissa kuin hankkeen toiminnassa mukana olevissa yksiköissä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Sote-ala on naisvaltainen. Alan työhyvinvoinnin paraneminen tukee työssä jaksamista ja ehkäisee ennenaikaista eläköitymistä, millä on vaikutusta taloudelliseen tasa-arvoon naisvaltaisen alan työntekijöiden näkökulmasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 0 |
| Sote-ala on yhteiskunnallisesti merkittävä ala, väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta ja myös suuri työllistäjä. Arvostus suomalaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin vähäinen ja alan vetovoimaisuus etenkin vanhustenhuollossa on heikko. Hankkeen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan alaan kohdistuvaan arvostukseen alalla työskentelevien henkilöiden työhyvinvoinnin edistymiskokemusten myötä. Lisäksi hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, kun sen aikana toteutettavat toimenpiteet edistävät naisvaltaisen alan ikääntyneiden työntekijöiden työhyvinvointia. Lisäksi hanke nostaa esille ikäihmisten kohtelun ja arvostuksen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hankkeessa yhtenä toimintatapana hyödynnetään hoivakotien asiakkaiden elämänhistoriaa suunniteltaessa yksilöllistä hoivaa ja kuntoutusta. Samalla, kun toimintatapa lisää hoitohenkilöstön työn mielekkyyttä, sen avulla lisääntyy ymmärrys kulttuuriperimästä nuoremmalla ikäryhmällä sekä mahdollisilla maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa lisätään tietoutta sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta työhyvinvointiin. Ympäristöön liittyvät myös työyhteisössä valitsevat asenteet ja normit sekä työilmapiiri. | ||
Työikäisen väestön riittäminen on tulevaisuudessa ja jo tällä hetkellä työelämän haasteena Suomessa. Haastetta monella alalla lisää työntekijöiden eläköityminen ennenaikaisesti työkyvyttömyyden vuoksi tai hakeutuminen toisille aloille työn kuormittavuudesta johtuen. Sosiaali- ja terveysalalla hoitohenkilöstö siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56-vuotiaana. Yleisimpänä työkyvyttömyyden syynä ovat tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvät sairaudet. Työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus ovat usein myös alan vaihtoon vaikuttavia tekijöitä.
TYÖHYVE, Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa -hankkeen päätavoitteena oli edistää sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työhyvinvoinvoinnin ja työn tuottavuuden paraneminen edellyttää mm. työn mielekkyyden lisääntymistä. Työn mielekkyyden lisäämiseksi arkityöhön tarvitaan sekä uusia toimintatapoja että työvälineitä. Työyhteisön toimintakäytänteitä, työn organisointia ja työkykyä edistäviä toimia tulee kehittää ja näin parantaa työntekijöiden edellytyksiä toimia työssään. Tämä edellyttää työntekijöiden osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä. Työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta vähennetään myös lisäämällä asiakkaita kuntouttavia toimintatapoja. Työviihtyvyyteen ja työstressin vähentämiseen vaikutetaan kiinnittämällä huomioita myös työympäristöön. TYÖHYVE -hanke pyrki vastaamaan näihin työhyvinvoinnin kehittämistarpeisiin vanhuspalveluita tuottavissa hoivayksiköissä. Hankkeeseen osallistui 13 hoivayksikköä.
Koko työyhteisön osallistuminen työn kehittämiseen parantaa työhyvinvoinnin lisäksi sitoutumista muutoksiin ja yhdessä sovittuihin toimintatapoihin. Osallisuuden kokemus on työhyvinvoinnin kannalta todettu olevan jopa merkittävämpää kuin muut työn tekemiseen liittyvät rakenteet tai piirteet. Hankkeen jokaisessa yksikössä toteutettiin osallistava ja yhteistoiminnallinen, yksikkökohtainen kehittämisprosessi. Jokaisen yksikön kehittämisprosessi kesti noin vuoden ja sisälsi alkukartoituksen, työpajat, koulutukset ja sparrauksia sekä kaikille yhteisiä seminaareja. Kehittämisprosessin lopuksi agenteille ja esihenkilöille järjestettiin yhteinen palvelumuotoilun työpaja, jossa yksiköt saivat työkaluja edelleen kehittää työhyvinvointia hankkeen päättymisen jälkeen.
Yksikkökohtaisten kehittämisprosessien tuloksena kehitettiin työvuorosuunnittelua, omahoitajuutta, työyhteisön pelisääntöjä, toimintaohjeita, huoneentauluja ja ympäristön viihtyisyyttä. Työkuormituksen vähentämiseksi kiinnitettiin huomiota palautumiseen ja omiin toimintatapoihin arjessa. Lisäksi vahvistettiin siirtoergonomiaosaamista. Yksiköille järjestettiin myös mahdollisuus tutustua erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin ja kokeilla niitä myös käytännössä.
Hankkeessa toteutettu osallistava yhteistoiminnallinen kehittämisprosessi koettiin merkitykselliseksi ja tärkeäksi oman ja koko työyhteisön toimintatapojen kehittämisessä. Hankkeen koettiin lisänneen osallistujien vaikutusmahdollisuuksia oman työn kehittämiseen ja lisänneen työhyvinvointia.